Suomalaisen ratsastuksen uranuurtaja Hertta Upari kuoli 84-vuotiaana vuonna 2005 Helsingissä. Upari teki elämäntyönsä hevosten parissa kilpailijana ja hevosten koulutustyössä. Vuonna 1946 Hertta Upari aloitti työuransa ratsastavan poliisin palveluksessa. Näin ollen hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen virkapukuinen naisratsupoliisi.

Työ ratsastavan poliisin palveluksessa

Ratsupoliisi Hertta Pirkko Orvokki Upari (1920-2005) syntyi Vihdissä kuusilapsiseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat kauppaedustaja Viktor Edvard Upari (1886-1947) ja maatilan Pellään tytär Aune Ester Upari o.s. Alèn (1895-1987).
Uparin äidin vanhemmilla oli maatila Vihdissä Jokikunnalla, jossa aika kului ravihevosten parissa. Hertta ratsasti hevoset laitumelle ja takaisin. Hertta ”Heta” oli papan tyttö, joka seurasi ja osallistui tilan kaikkiin tehtäviin pellolla ja tallissa papan vieressä istuen.
14-vuotiaana hän pääsi ratsastuskoulun tunneille kerran kuukaudessa. Hevoset veivät nuoren tytön mielenkiinnon jopa siinä määrin, että iltaisin hän seurasi ratsastuksen opetusta Helsingin kodissaan Mannerheimintiellä sijainneen Hippodromin maneesilla katselemassa tuntiratsastajia.
Kouluvuosina hän asui Helsingin Katajanokalla ja katseli päivittäin ikkunasta, kun hevoset vetivät halkoja rahtilaivoista. Perhe muutti Väinämöisen kadulle ja koulua käyvän Hertan koulutie kulki Arkadiankadun kautta Kirkkokadulle. Keskustalli sijaitsi vuonna 1934 Kampin kentällä.

Vuosina 1937-1942 Hertta työskenteli lakiasiaintoimistossa konttoristina ja kesän 1941 presidentin adjutantuurissa sijaisena. Palkka meni ratsastustunteihin.
Sodan aikana Hertta Upari toimi ratsastuksen opettajana ja tallimestarina vuosina 1942-1945 Helsingin Ruskeasuolle siirtyneessä Hippodromin ratsastuskoulussa, jossa hän myöskin oli ratsastusmestari Elvfingin oppilaana. Myöhemmin hän johti Helsingin ratsastusopistoa.
Ratsastavan poliisin palvelukseen Hertta Upari siirtyi vuonna 1946, aluksi tilapäiseksi ylimääräiseksi kirjuriksi, jonka tehtäviin kuului hevosten kasvatus, eläinlääkintä ja kansliatyö. Samana vuonna hänet ylennettiin valtioneuvoston erivapaudella vt. naiskonstaapeliksi, 1.10.1947 erivapaus nuoremman konstaapelin toimeen ja 1.5.1951 nimitys vanhemmaksi konstaapeliksi. Hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen virkapukua käyttävä naisratsupoliisi rikkoen samalla perinteisen kuvan ratsupoliisista. Hertta Uparilla ei ollut varsinaista poliisikoulutusta, vaan hänet otettiin talon sisältä ja kurssitettiin. Varsinainen poliisikoulutus avattiin naisille vasta vuonna 1973.
Sodan jälkeen elämä Helsingissä oli rauhatonta ja ratsastavan poliisin vahvuus kaksinkertaistui, mutta rahaa ei ministeriöltä liiennyt hevostäydennykseen. Oli välttämätöntä aloittaa poliisin oma hevoskasvatus ja tähän tehtävään otettiin Hertta Upari.
Työura ratsastavan poliisin palveluksessa kesti kolme vuosikymmentä ja tänä aikana hän koulutti 80 ratsastavan poliisin varsaa 23 vuoden aikana poliisin käyttöön. Kaikista tuli hyviä palveluhevosia ja osasta kilpailuedustushevosia. Upari ei tehnyt varsinaista partiointityötä, mutta hän osallistui paraateihin ja ratsastuskilpailuihin eri puolilla Eurooppaa. Hän toimi myös Helsingin Poliisiratsastajat ry:n kilpailuvalmentajana kymmenen vuotta.
Seura-lehdessä maaliskuussa 1947 haastateltiin Hertta Uparia hänen erikoisen uravalinnan syistä. Uparin esimiehen sanoin Hertta piti hevosista enemmän kuin ihmisistä ja näin olen sopi erinomaisesti ratsupoliisiksi.
Upari jäi eläkkeelle ratsastavasta poliisista 58-vuotiaana.

Menestyvä esteratsastaja

Uparin perheellä oli koti Vihdin kodin lisäksi myös Helsingissä, jossa lapset kävivät koulua. Koulunkäynti oli Hertalle vaikeaa, mielenkiinto kohdistui muihin asioihin: hevoset ja maatila. Alle kymmenvuotiaana Hertalla oli lupa ajaa hevoskyydillä maitotonkat Vihdin kirkonkylän meijeriin.
14-vuotiaana Hertta pääsi Hippodromin ratsastuskoulun tunneille kerran kuukaudessa. Hevoset veivät nuoren tytön mielenkiinnon jopa siinä määrin, että iltaisin hän seurasi ratsastuksen opetusta Mannerheimintiellä sijainneen Hippodromin maneesilla katselemassa tuntiratsastajia.
Kouluvuosina Hertta asui Helsingin Katajanokalla ja katseli päivittäin ikkunasta, kun hevoset vetivät halkoja rahtilaivoista. Perhe muutti Väinämöisen kadulle ja koulua käyvän Hertan koulutie kulki Arkadiankadun kautta Kirkkokadulle. Keskustalli sijaitsi vuonna 1934 Kampin kentällä.
Elämäntyö äidin vanhempien maatilalla ei toteutunut, koska papan kuoleman jälkeen tila päätyi isälle avioeron jälkeen ja tila myytiin. Tapahtuman jälkeen Hertta alkoi harjoitella tulevaa uraa hyvänä kilparatsastajana.

Hertta osallistui Viipurissa 1938 kaupunkiotteluun Helsinki-Viipuri asiantuntijat veikkasivat junioriratsastaja Hertta Uparille lupaavaa uraa ratsastajana. Miten oikeassa he olivatkaan!
Hertta Upari oli  suomalaisen ratsastuksen uranuurtaja ja hän kilpaili monessa hevosurheilulajeissa. Hän menestyi koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa, kiitolaukkakilpailuissa ja raviohjastajana. Hän voitti esteratsastuksen PM-kultamitalin sekä kouluratsastuksessa kolme SM-kultaa Mixtura-hevosella vuosina 1962–1964. Hän toimi myös esteratsastuskilpailujen ratamestarina.
Upari voitti mm. esteratsastuksen PM-kultamitalin Ymer-ratsulla, jolla oli ratsastanut vain kuukauden. Kouluratsastuksessa hänellä oli kolme SM-kultaa ja hänellä oli ykkösvaliomerkki seitsemältä vuodelta. Hän edusti Suomea kouluratsastuskilpailuissa Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Hän lopetti aktiivisen ratsastamisen selkänikaman vaivan vuoksi.  Helsingin Urheiluratsastajat ry. perustettiin Hertta Uparin toimesta vuonna 1965. Ruskeasuolla sijaitsevaa yhdistyksen tallia hän alkoi johtaa vuonna 1966. Upari teki työtä tallilla päivittäin elämänsä viimeisiin viikkoihin asti.
Upari myös opetti ratsastusta. Hänen oppilaitaan olivat mm. Patricia Erkko ja Helvi Sipilä. Ja elokuvan tekoonkin Upari osallistui. Hän kertoo näin: ”Olimme Yyterissä koko viikon Herraa ja Ylhäisyyttä tekemässä. Opetin Tauno Paloa ja Ville Salmista ratsastamaan. Ajoin vankkureita elokuvassa Kulkurin valssi ja ammuin Torsten Elvfingin esteratsua vahingossa, kun se nosti päätään. Onneksi harjaan tuli vain pieni kolo.”

Menestyksestään Hertta Upari on sanonut: ”Ei tämän enempää voi vaatia eikä uskalla toivoakaan. Olen syntynyt sunnuntaina aamulla kello kuusi. Olen sunnuntailapsi ja asiat ovat loksahtaneet paikalleen.”
Parhaan opetuksen Hertta Upari on saanut isoisältään Johan Alénilta (1858-1930), joka opetti hevosen käsittelyä, hevoseen pitää saada tuntuma, jotta se luottaa ihmiseen ja noudattaa ohjaajan tahtoa.

Hertta Upari kuoli 84-vuotiaana Helsingissä.