Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet sinkauteltiin rinteiltä taivaalle kumiköysistartilla. Ensimmäisen kerran Anneli hyppäsi laskuvarjolla 17-vuotiaana Kauhavan juhannusjuhlilla 1950. Vuoden kuluttua Annelille tuli kutsu Jämijärven Ilmailukouluun, jonne tarvittiin naishyppääjiä. Hyvä yleiskunto ja voimistelutaito sopivat ilma-akrobatiaan. Anneli Linna oli hillitty ja tasapainoinen mutta temperamenttinen, lempinimeltään ”Luumu”, pehmeä päältä ja kova sisältä.

Lentosirkus ”Pilvien Huimapäät” kiersi Suomea Anneli Linna tähtenään. Hyppyjen lisäksi Anneli seisoi Smolik-kaksitason yläsiivellä ja vilkutti yleisölle tai sieppasi tikkailta roikkuen lippusiiman telineitten nenästä läheltä maata. Hän temppuili kaksitason lamellien ristikossa, kädet levällään, jolloin ilmakuoppa saattoi yllättää. Hän kertoo kerran olleensa jo tyhjän päällä, kone lentämässä alta pois, kun sai ihmeen kaupalla kiinni lamelleista. Hänelle ei koskaan sattunut onnettomuutta.

Anneli Linna suoritti moottorikoneen lentolupakirjan 20-vuotiaana 1952. Samana vuonna hän tapasi ilmavoimien lentäjäupseerin, purjelentäjän ja ilma-akrobaatin Erkki Penttilän, joka esiintyi taitolentäjänä Vampire-suihkukoneella. Heidät vihittiin Porissa jouluaattona 1954. Suomen Ilmailuliitto pääsi jaloilleen sodanjälkeisestä alennuksesta, mutta lentosirkus päättyi kesällä 1954. Suomi oli koluttu ja uutuudenviehätys ohi.

Perheeseen syntyi neljä lasta, ja rouva siirtyi naisten vaatetusliikkeen palvelukseen. Lapset näkivät äitinsä lentävän Malmin suuressa lentonäytöksessä äitienpäivänä 1982. Se oli Annelin viimeinen näytös. Elisabeth Rehn kirjoitti Anneli Linnalle, kun tämä sairastui vakavasti. Anneli vastasi: ”Jos Teille tulee elämässä vaikeuksia, vetäkää korkeutta, sieltä näkee paremmin!”