Ensimmäinen naispuolinen nimismies ja Turunmaan kihlakunnan vouti Tuula Huisma (s. 1954) syntyi Oulussa, josta hän muutti vanhempiensa mukana Turkuun. Isä oli rikosylikonstaapeli, millä oli osuutensa tyttären uran valintaan. Oikeustiedettä Tuula opiskeli Turun yliopistossa syksystä 1974 marraskuuhun 1980. Jo opiskeluaikana hän oli kesätöissä Turun poliisilaitoksella, ensin passitoimistossa toimistovirkailijana ja myöhemmin passintarkastajana satamassa ja lentokentällä. Valmistumisen jälkeen Tuula Huisma hoiti muutamia apulaisnimismiehen sijaisuuksia ja aloitti keväällä 1983 vuoden mittaisen auskultoinnin Korsholman tuomiokunnassa (nykyinen Mustasaaren käräjäoikeus), jossa enemmistön äidinkieli on ruotsi.

Vuonna 1983 oikeustieteen kandidaatti Tuula Huisma haki Uudenkaarlepyyn nimismiehen virkaa. Pitkän pohdinnan jälkeen hänet valittiin, sillä hän oli ainoa muodollisesti pätevä hakija, jolla oli myös virkaan vaadittava kielitodistus. Uudestakaarlepyystä hän siirtyi 1986 Mustasaaren nimismieheksi ja sieltä edelleen 1993 Kemiön nimismieheksi. Kun nimismieslaitos lakkautettiin 1996, hänet nimitettiin Turunmaan kihlakunnanvoudiksi. Vuonna 2005 hän on [toim. oli] Turunmaan kihlakunnanviraston ulosotto-osaston päällikkö.

Naisen nimittäminen nimismieheksi ja oman alueensa poliisivoimien päälliköksi oli pitkään ongelmallista, koska nimismiehellä oli alueellaan valvontavastuu. Tämä tarkoitti maanpuolustuksen hallinnollista järjestelyä. Kun asenteet muuttuivat ja naiset hyväksyttiin armeijaan, oli lakia tässäkin kohden muutettava. Toisaalta jo Ruotsin vallan ajalla olivat nimismiehen lesket hoitaneet edesmenneen miehensä tehtäviä. Maaherran määräyksestä oli Mustasaarenkin nimismiehen virkaa hoitanut vuosina 1653-56 nimismiehen leski Margareta Florina Watson.

Tuula Huisman mukaan poliisit, sekä miehistö että päällystö, suhtautuivat uuteen nimismieheen myönteisesti ja jopa isällisesti. Myös asiakkaiden ja tiedotusvälineiden suhtautuminen oli mutkatonta. Huisma muistelee lämmöllä nimismiesaikaansa.