Hilkka Kauppila on syntynyt Torniossa kotona Tornion kirkon lähellä vuonna 1930 illalla klo 22.00. Hän asuu tänäkin päivänä syntymäkodissaan. Hilkalla on yksi siskopuoli, joka oli isän tyttö. Äiti oli myös ollut naimisissa, ja hänellä oli edellisestä avioliitostaan kolme lasta. He kaikki kuolivat isältään saamaan lentävään keuhkotautiin. Isä oli saanut tartunnan vapaussodassa, jossa hän myös itse menehtyi.

Leskien avioliitto

Molemmat lesket eli äiti Hilja Suorsa o.s. Alaviuhkola ja isä Jalo Matias Hartman kohtasivat toisensa ja solmivat avioliiton 13.1.1929. He asettuivat asumaan isän, Jalo Matias Hartmanin rakentamaan taloon, jossa Hilkka-tytär syntyi seuraavana vuonna. Isän aikaisemmasta avioliitosta syntynyt tytär Elsa Maria Harjama o.s. Hartman kävi seminaarin Torniossa ja meni naimisiin Aaro Piessan kanssa. Molemmat valmistuivat kansankoulunopettajiksi. Elsa erosi miehestään ja otti sukunimekseen Harjama, joka on ”suomennos” Hartmanista.

Opettajan ammattiin

Hilkka Hartman varttui Torniossa ja kävi Naisliiton Tornion yhdistyksen, entisen Alatornion osaston omistamaa naiskotiteollisuuskoulua, jossa hän oppi muun muassa ompelemaan, kutomaan ja monia muita elämälle tärkeitä asioita.

Koulun jälkeen Hilkka Hartman haki Tornion seminaariin, johon hän tuli valituksi. Lisäpisteitä hän sai Tornion naiskotiteollisuuskoulun käynnistä. Kauppila valmistui alakansakoulunopettajaksi keväällä 1953 ja pätevöityi kansakoulunopettajaksi 1956.

Seminaariopintojen ohella Hilkka Hartman toimi useina kesinä uimakoulunopettajana Tornion lisäksi Ylitornion ja Pellon kunnassa. Hän sai opetukselleen luottamusta, koska hän toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirin uimaopettajien opettajana muun muassa Saariselällä.

Muonioon muutto

Hilkka Hartman tapasi tulevan puolisonsa Jouko Kauppilan Tornion Vojakkalan nuorisoseuralla tansseissa, jotka pidettiin Urho Kekkosen puhetilaisuuden jälkeen. Niinpä Hilkka Hartman ja Jouko Kauppila avioituivat 1958. Heille syntyi vuosien varrella neljä lasta, tyttö ja kolme poikaa. Kolme lasta syntyi Torniossa ja nuorin Muoniossa.

Hilkka ja Jouko perheineen muuttivat Muonioon, josta Jouko sai Muonion Osuuspankin pankinjohtajan paikan ja Hilkka kansakoulunopettajan paikan Tapojärven koululta. Myöhemmin Hilkka siirtyi Muonion kirkonkylän koululle. Kauppilan perhe viipyi Muoniossa 14 vuotta.

Lapset ja lapsenlapset tuovat iloa

Tornioon perhe palasi 1974 ja asettui asumaan Hilkka Kauppilan syntymäkotiin Tornion kirkon lähelle. Jouko sai Länsi-Pohjan ammatillisesta kurssikeskuksesta talouspäällikön paikan, jossa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä asti. Hilkka puolestaan sai paikan Tornion kaupungin koululaitoksesta toimien kansankoulunopettajana muun muassa Kourilehdon koululla, josta jäi eläkkeelle 1990.

Hilkka Kauppila on iloinen lapsistaan, jotka ovat menneet elämässä eteenpäin. Tytär asuu Ruotsissa Jynbyssä. Hän on sairaanhoitaja ja erikoistunut dialyysihoitajaksi. Hänellä on kolme lasta, poika ja kaksi tyttöä. Toinen tyttäristä seuraa isoäidin jalanjälkiä. Hän opiskelee Malmön yliopistossa opettajaksi ja tuntee olevansa omalla alallaan.

Pojat asuvat Suomessa; Helsingissä, Klaukkalassa ja Oulussa. Yksi poika on peruskoulunopettaja, toinen diplomi-insinööri ja kolmas yhteiskuntatieteiden maisteri. Kahdella pojalla on yhteensä kolme lasta, kaikki tyttöjä. Lapsenlapset käyvät Hilkkaa viihdyttämässä ja ovat aina odotettuja.

Politiikkaa ja yhdistyksiä

Hilkka Kauppila on osallistunut jonkin verran yhteiskunnalliseen toimintaan. Muoniossa ollessaan hän kuului seurakunnan kirkkovaltuustoon ja kirkkoneuvostoon sekä lyhyen aikaa kunnanvaltuustoon. Hän toimi myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Muonion osaston puheenjohtajana. Samoin Tornioon muuttamisen jälkeen hän toimi MML:n Tornion yhdistyksen puheenjohtajana muutamia vuosia ja on edelleen yhdistyksen jäsen.

Hilkka Kauppila on toiminut Torniossa seurakunnan kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa useita vuosia. Tornion kaupungin luottamustoimista mainittakoon Aineen taidemuseon johtokunta, jonka jäsen hän on ollut useita vuosia sen perustamisesta vuodesta 1987 lähtien sekä Tornion Yhteislyseon vanhempainneuvosto, jonka puheenjohtajana hän on ollut yhden vaalikauden.

Hilkka Kauppila mainitsee mielenkiintoisena kokemuksena Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkuuden kahteen otteeseen 1970-luvulla Lapin vaalipiirissä. Kauppila kuuluu edelleen Suomen Keskustan Tornion paikallisyhdistykseen.

Naisliitto suvun perintöä

Yhdistystoiminnastaan Hilkka Kauppila arvostaa eniten Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistyksen, entisen Alatornion osaston toimintaa, johon hän on kuulunut vuosikymmeniä ja kuuluu edelleen. Kauppila on toiminut Naisliiton keskusvaltuuskunnassa sekä entisessä Alatornion osastossa puheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Yhdistys on ollut hänelle tuttu lapsesta asti, sillä hänen tätinsä Elise Keisaari on ollut aktiivijäsen yli 50 vuotta.

Edellä mainituista toiminnoista Hilkka Kauppilalla on Suomalaisen Naisliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Keskustapuolueen kultainen ansiomerkki sekä Suomen Kaupunkiliiton kultainen ansiomerkki. Lisäksi on lottamuistomitali Lotta Svärd –toiminnasta ja Talvisodan muistomitali.

Laulu vaihtui vesijumppaan

Hilkka Kauppila on harrastanut monia vuosia kuorolaulua ja yksinlaulua, mutta laulu on iän myötä jäänyt. Nykyisin Kauppila harrastaa vesijumppaa, käy Raamuttupiirissä ja kuuluu Tornion Naisvoimistelijoiden kiltaan.

Hilkka ehti olla Joukon kanssa avioliitossa 48 vuotta. Aviopuoliso kuoli 2006, josta alkaen Hilkka Kauppila on asustellut yksin Tornion keskustassa sijaitsevassa kodissaan ja huolehtii vielä talon asioista kuten pihasta ja talon asukkaiden esille tuomista puutteista. Hilkalla on talossaan muutamia vuokralaisia.