Etelä-Pohjanmaalla maatalousnaisten järjestäytymistä johti 1920-luvun puolivälissä Lapuan maamiesseuran naisosaston ensimmäinen puheenjohtaja Aliina Lahdensuo, joka oli tunnetun suurviljelijän, kansanedustajan ja ministerin Jalo Lahdensuon vaimo ja Honkimäen kruununtilan emäntä.

Kun Maatalousseurojen Keskusliittoon perustettiin muutamaa vuotta myöhemmin kotitalousvaliokunta organisoimaan naisten järjestötyötä ja kotitalousneuvontaa, ei ollut mikään ihme, että Aliina Lahdensuo valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Sillankorvasta suurtilan emännäksi

Liisa Aliina oli syntynyt vuonna 1880 Lapuan Haapakoskella maanviljelijä Juho Keron ja hänen vaimonsa Sanna Filppulan perheeseen, mutta tyttö oli vain puolitoistavuotias, kun perhe muutti Lapuan kirkonkylään kirkkosillan pieleen Aliinan äidinpuoleisen suvun maille.

Vuonna 1891 vanhempien ostama talo piti kuitenkin myydä huutokaupassa Kosoloille, sillä Juho Kero oli joutunut hakeutumaan konkurssiin. Komea kaksikerroksinen pohjalaistalo tulikin myöhemmin tunnetuksi Vihtori Kosolan kotitalona. Nykyisin talon omistaa Herättäjä-Yhdistys. Huutokaupan jälkeenkin Keron perhe jäi Lapuan kirkonkylään, sillä Juho Kero nimitettiin pitäjän poliisikonstaapeliksi.

Kansakoulun jälkeen Aliina meni kauppa-apulaiseksi Jaakko Hissan kirjakauppaan. Lahjakas tyttö oli liittynyt vuonna 1892 perustettuun Lapuan nuorisoseuraan, jonka sihteeriksi hänet valittiin vuonna 1900. Nuorisoseurassa Aliina lauloi, näytteli ja tapasi tulevan puolisonsa Jalo Lagerstedtin. Haaveet seminaarista tai kauppakoulusta saivat jäädä, kun Jalo Lagerstedtin isä, kunnallisneuvos ja valtiopäivämies Fredrik Vilhelm Lagerstedt, kuoli tammikuussa 1904. Sen sijaan suuren maatilan tuleva emäntä kävi Lapuan Emäntäkoulun ja Orisbergin Maatalouskoulun karjanhoitokurssin. Häät vietettiin elokuussa 1905.

Honkimäki oli suurtila, jossa oli 140 hehtaaria viljeltyä, 40 lehmää, 8–9 hevosta ja muuta karjaa. Tilan työt ja suuren palvelusväen ja alustalaisjoukon työnjohto jäivät käytännössä emännän harteille, sillä Jalo Lagerstedt, joka oli valmistunut maanmittausinsinööriksi, jatkoi maatalousopintoja Helsingin yliopistossa. Vuonna 1906 Lagerstedtit suomensivat sukunimensä Lahdensuoksi, olihan heidän isänsä ollut ”suokuningas”, pohjalaisen suoviljelyksen menestyksekkäimpiä harjoittajia.

Kun Jalo Lahdensuo valmistui vuonna 1911 maisteriksi, oli perheessä jo kolme lasta. Maatilan arki jäi edelleen Aliinan vastuulle, sillä aviomies toimi Lapuan Yhteiskoulun opettajana ja vuodesta 1915 Lapualle perustetun maanviljelyslyseon johtajana. Myös monet luottamustehtävät veivät Honkimäen isännän pitkiksi ajoiksi pois kotoa. Jalo Lahdensuo toimi vuosina 1921–1928 Maalaisliiton kansanedustajana ja vuosina 1924–1937 eri ministerintehtävissä. Vuosina 1928–1943 hän toimi Vaasan läänin maaherrana, mikä tietysti lisäsi myös Aliina Lahdensuon edustustehtäviä.

Aliina Lahdensuo vaikutti maatalousseurajärjestön lisäksi monissa muissakin järjestöissä. Hän oli Lapuan Naisyhdistyksen kantavia voimia ja Lapuan emäntäkoulun johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1937–1954. Talvi- ja jatkosodan aikana Aliina Lahdensuo oli Vapaan Huollon Vaasan läänin keskusjohtokunnan varapuheenjohtaja. Lahdensuot olivat myös perustamassa Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastoa.

Aliina Lahdensuo luopui Maatalousnaisten Keskusjohtokunnan jäsenyydestä ja Etelä-Pohjanmaan Maatalousnaisten puheenjohtajuudesta vasta 75-vuotispäiviensä lähestyessä. Vuonna 1955 hänet kutsuttiin Maa- ja kotitalousnaisten kunniajäseneksi. Senkin jälkeen hän osallistui aktiivisesti sekä maatalousnaisten toimintaan että eteläpohjalaiseen kotiseututyöhön. Aliina Lahdensuo kuoli 95-vuotiaana helmikuussa 1976.