Terttu Arajärvi työskenteli lastensairaaloissa sekä neuvola- ja koululääkärinä ennen nimitystään lastenpsykiatrian ensimmäiseksi professoriksi. Lääkintäviranomaisten paljon asiantuntijana käyttämä Arajärvi kirjoitti ja puhui lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista seikoista myös yleistajuisesti ja tuki siten vanhempien ja hoitohenkilökunnan työtä.

Lastenpsykiatria – uusi aluevaltaus

Terttu Arajärvi oli kiinnostunut lasten hoitamisesta, joten hän erikoistui lastentautioppiin ja väitteli siltä alalta 1950-luvun alussa. Hän ei kuitenkaan saanut Helsingin yliopiston lastenklinikalta vakituista työpaikkaa, vaan katsoi tulleensa ohitetuksi sukupuolensa takia. Tällöin hän opiskeli kokonaan uuden alan ja erikoistui psykiatriaan. Kiinnostus lasten ja nuorten kehitykseen ohjasi hänet tutkimaan lasten mielenterveyttä.

Kyseessä oli kokonaan uusi alue, jolle Arajärvi taisteli toimintaedellytykset Lastenlinnan lasten ja nuorisopsykiatrina ja ylilääkärinä. Hän osallistui Mannerheimin Lastensuojeluliitossa kasvatusneuvoloiden kehittämiseen ja painostustyöhön niiden saamiseksi osaksi julkista terveydenhuoltoa. Kasvatusneuvolat liitettiin osaksi kunnallista terveydenhuoltoa vuoden 1972 kansanterveyslaissa.

Alan yliopistollinen opetus alkoi, kun Arajärvestä tuli lastenpsykiatrian dosentti vuonna 1969. Pitkäjänteinen uranuurtajan työ johti lastenpsykiatrian oppituolin perustamiseen ja Arajärven nimittämiseen vuonna 1974 alan ensimmäiseksi professoriksi. Arajärvi joutui ajoittain kovaan kädenvääntöön lääketieteellisessä tiedekunnassa, kun hän pyrki saamaan rahoitusta uudelle tieteenalalleen. Hyväksi tueksi tulivat opiskelijat, jotka osoittivat ennakkoluulotonta kiinnostusta lastenpsykiatriaa kohtaan. Arajärvi ja Salme Vannas olivat tiedekunnan professoreista ainoat naiset, ja Arajärvi oli ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 1987 muutaman vuoden sukupuolensa ainoa edustaja.

Vapaan kasvatuksen suomalainen sovellus

Terttu Arajärvi loi vapaan kasvatuksen periaatteen suomalaisen sovelluksen. Hän osallistui 1960- ja 1970-luvuilla vilkkaasti julkisuudessa käytyyn keskusteluun lasten ja nuorten mielenterveydellisten ongelmien ymmärtämisestä ja ennaltaehkäisemisestä. Erityisesti naiset ovat tunnustaneet Arajärven työn merkityksen. Hän on saanut naisjärjestöiltä useita julkisia huomionosoituksia. Hän oli aktiivinen myös alansa kansainvälisessä yhteistyössä ja toimi kansainvälisissä luottamustehtävissä.

Arajärvi aloitti myös alansa tieteellisen järjestötoiminnan Suomessa perustamalla Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen.

Henkisesti raskaaseen työhönsä Terttu Arajärvi latautui hoitamalla puutarhaa perheensä kesäpaikassa Vihdissä.

Henkilötiedot

Terttu Marjatta Hanhilammi vuodesta 1947 Arajärvi

Syntyi 2.2.1922 Hausjärvi, kuoli 22.1.2014 Helsinki

Vanhemmat kansakoulunopettaja Ilmari Hanhilammi ja kansakoulunopettaja Ellen Bergman.

Puoliso vuodesta 1947 varatuomari Tauno Ilkka Yrjänä Arajärvi, syntyi 1920, kuoli 2003

Puolison vanhemmat talousneuvos Wäinö Herman Arajärvi ja Eriika Lehmus

Lapset: Pentti syntyi 1948, oikeustieteen tohtori, valiokuntaneuvos, professori; Eero Jukka Antero syntyi 1950, lääketieteen ja kirurgian tohtori; Outi Mirjami syntyi 1954, Diplom-Sozialwirt; Ritva Helena syntyi 1959, lääketieteen tohtori.

URA. Ylioppilas Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1940; lääketieteen lisensiaatti 1948; lääketieteen ja kirurgian tohtori 1953; lastentautien erikoislääkäri 1957, lastenpsykiatrian erikoislääkäri 1960, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri 1979.

Lastenlinnan sairaalan apulaislääkäri 1954 – 1955, lastenpsykiatrian erikoislääkäri 1961 – 1963, apulaisylilääkäri 1963 – 1968, lastenpsykiatrian osaston ylilääkäri 1969 – 1985, sairaalan johtava lääkäri 1973 – 1985, ylilääkäri 1985 – 1988; Helsingin yleisen lastensairaalan lastenosaston apulaislääkäri 1956 – 1957; Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hermotautien ja psykologian klinikan lastenosaston apulaislääkäri 1958 – 1960; Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian dosentti 1969 – 1973, 1988 – 1992, professori 1974 – 1987.

Yksityislääkäri 1948 – 1997; Helsingin kaupungin neuvolalääkäri 1955 – 1960; Helsingin sokeainkoulun lääkäri 1959 – 1963; sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojeluosaston konsultoiva psykiatri 1961 – 1968; Lääkintöhallituksen pysyvä asiantuntija 1971 – 1987.

Jäsenyydet: Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteen neuvottelukunta 1980 – 1988; Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen puheenjohtaja 1968 – 1971; Union of European Pedopsychiatrists, varapuheenjohtaja 1971 – 1979; Suomen edustaja, Colloquium Paedopsychiatricum Europeanum 1972 – 1992; International Pediatric Association, lastenpsykiatrisen jaoston koordinoija 1976 – 1986; Lastentautien tutkimussäätiön hallintoneuvosto 1978 – 1987; Duodecimin valtuuskunta 1980 – 1984; Lastenpsykiatrian tutkimussäätiön hallituksen varapuheenjohtaja 1986 – 1996.

Kunnianosoitukset: Suomen Valkoisen Ruusun K 1996; kultainen Helsinki-mitali 1990; Lotta Svärd am.; Saksan Ansio-r. s. ar. 1976; Suomen Liike- ja virkanaisten Vuoden nainen 1979; Naistoimittajat ry:n Vuoden kellokas 1983; Kotilääkärilehden Vuoden nauris terveyden hyväksi 1984; Pohjola-yhtiöiden palkinto 1986. Kunniajäsen: Suomen lastenlääkäriyhdistys; Suomen lastenpsykiatriyhdistys; Suomen taideterapiayhdistys.

TUOTANTO. Microscopic investigations into the capilaries of newborn, especially premature infants. 1953 (väitöskirja); noin 80 tieteellistä julkaisua; yleistajuisia teoksia: Lapset ja avioero. 1986 (Maija-Liisa Kosken kanssa; 2. uusittu painos 1989); Tasapainoinen lapsuus. 1988 (3. täydennetty painos 1990); Hyvä isovanhemmuus. 1995; Hyvä lapsuus : vauvasta kouluikäiseksi. 1999; Lyhyt lastenpsykiatrian historia. 2005 (Harriet Forsiuksen kanssa).

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: M. Vainikainen. 1982, Helsingin yliopistollinen keskussairaala.

TERTTU ARAJÄRVEN MUKAAN NIMETTY. Terttu Arajärven rahasto, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö vuodesta 2010 Suomen Aivosäätiö.