Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Toimittuaan apulaislääkärinä Helsingissä Kivelän sairaalan silmätautiosastolla vuosina 1948 – 1949 Salme Vannas, tuolloin Salomaa, siirtyi apulaislääkäriksi Helsingin yleisen sairaalan silmätautiosastolle. Siellä hän teki väitöskirjan hepariinin paikalliskäytöstä silmäsairausia tutkittaessa. Hän selvitti silmän verenkiertoa ja glaukooman syntymekanismia sekä tutki verisuonten väriaine-mikrokuvausten avulla vakaviin verkkokalvon vaurioihin johtavia keskuslaskimon tukoksia. Salme Vannas julkaisi kaikkiaan noin 200 tieteellistä julkaisua silmätautiopin alalta. Hänen johdollaan kehitettiin sarveiskalvon siirtoleikkauksia ja käytettiin jo hyvin varhain mikrokirurgiaa. Hänen leikkausmenetelmien kehittämisensä oli harkittua, eikä hän halunnut kokeilun vuoksi soveltaa leikkauksissaan potilaalle riskialttiita uusia metodeja. Erikoislääkärikoulutuksessa hänen opettajankyvyt tulivat parhaiten esiin, kun hän kädestä pitäen opetti silmälääkäreille hoito- ja leikkausmenetelmiä.

Ensimmäisestä avioliitostaan leskeksi vuonna 1950 jäänyt Salme Salomaa solmi 1952 uuden avioliiton professori Mauno Vannaksen kanssa. Tästä alkoi menestyksellinen ammatillinen yhteistyö. He perustivat vuonna 1960 silmäsairauksien tutkimuksen parantamiseksi muiden silmälääkärien kanssa Silmäsäätiön, joka jakaa apurahoja alan tutkijoille. Mannerheimin Lastensuojeluliitossa Salme Vannas oli mukana organisoimassa koululaisten ja neuvolaikäisten lasten näönseulontaa 1960-luvulla.

Salme Vannas nimitettiin vuonna 1961 silmätautiopin professoriksi miehensä jäätyä eläkkeelle. Toisena hakijana ollut Arvo Oksala peruutti hakemuksensa ennen nimitystä. Salme Vannas oli ainoa naisprofessori Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuoteen 1974, jolloin Terttu Arajärvestä tuli lastenpsykiatrian professori. Vannasta koskevissa kirjoituksissa korostetaan aina hänen omia tieteellisiä ansioitaan ja samalla ikään kuin taistellaan niitä epäilyjä vastaan, että hän olisi jotenkin ”perinyt” professuurin mieheltään. Hänen käsityöharrastuksensa on kerrottu sopivan erityisesti sorminäppäryyttä tarvitsevalle naislääkärille, vaikka vaatimukset ovat näppäryydenkin osalta samat kaikille silmäkirurgeille.

Eläkepäivinään Salme Vannas keskittyi harrastuksiinsa käsitöihin ja puutarhanhoitoon, erityisesti ruusujen viljelyyn, mutta hän piti myös vastaanottoa yksityislääkärinä.

Henkilötiedot

Salme Fredrika Lähteenmäki, vuodesta 1940 Salomaa, vuodesta 1952 Vannas

Syntyi 25.10.1918 Eura, kuoli 4.9.1993 Helsinki

Vanhemmat toimitusjohtaja Kustaa Edvard Lähteenmäki ja Selma Elina Sievari

Ensimmäinen puoliso vuodesta 1940 lääketieteen lisensiaatti Eino Hjalmar Salomaa, syntyi 1912, kuoli 1950, vanhemmat välskäri Hjalmar Evert Salomaa ja Liida Tapaninen

Toinen puoliso vuodesta 1952 professori Mauno Viktor Vannas (aiemmin Johansson), syntyi 1891, kuoli 1964, vanhemmat talonomistaja Viktor Johansson ja Maria Kristiina Kauppi

Lapset: Anja Liisa Elina (Toppinen) syntyi 1941, arkkitehti; Eino Antti Juhani syntyi 1943, lääketieteen ja kirurgian tohtori; Auli Maija Marketta (Vannas-Pesonen) syntyi 1946, lääketieteen lisensiaatti; Kaarina Maunontytär (Vannas-Sulonen) syntyi 1954.

URA. Ylioppilas Rauman yhteislyseosta 1936; lääketieteen kandidaatti 1939, lisensiaatti 1946; lääketieteen ja kirurgian tohtori 1952. Opinto-, kongressi- ja luentomatkoja useisiin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin, Meksikoon, Japaniin.

7. Sotasairaalan apulaislääkäri 1939 – 1940; Kivelän sairaalan silmätautiosaston apulaislääkäri 1948 – 1949; Helsingin yleisen sairaalan sittemmin yliopistollisen keskussairaalan silmätautiosaston apulaislääkäri 1949 – 1952, alilääkäri 1953 – 1954, apulaisylilääkäri 1954 – 1961, ylilääkäri 1961 – 1984; Helsingin yliopiston silmätautiopin dosentti 1953 – 1960, silmätautiopin professori 1961 – 1984.

Jäsenyydet: Mannerheimin Lastensuojeluliiton näköhuoltotoimikunta, liittoneuvosto 1962 – 1977; Lääkintöhallituksen tieteellinen neuvosto 1962 – 1993; Euroopan silmälääkäriyhdistyksen hallitus 1965 – ; Sokeusrekisterikomitea 1967; Silmäsäätiön puheenjohtaja 1967 – 1993; Suomen silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja 1968 – 1969; Kansainvälisen silmälääkäriyhdistyksen hallitus 1970 – ; Kansainvälisen oftalmologian akatemia 1975; Ruotsin kuninkaallinen tiedeseura (Uppsala) 1979; useita ulkomaisia lääketieteellisiä yhdistyksiä.

Kunnianosoitukset: Suomen Leijonan K; Talvisodan mm.; Jatkosodan mm. Emil Javal -mitali; Vilmos Schulek -mitali. Kreikan silmälääkäriyhdistyksen kunniajäsen.

TUOTANTO. Experimental and clinical investigations into the effect of locally administered heparin on the eye. 1952 (väitöskirja); noin 200 tieteellistä julkaisua silmätautiopin alalta.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: S. Jäämeri. 1978, Helsingin yliopisto. Mitalit: O. Jauhiainen. 1988, Silmäsäätiö.

SALME VANNAKSEN MUKAAN NIMETTY. Salme Vannaksen rahasto, Silmäsäätiö.