Ida Wallenius Rancken (1846-1924) kuuluu suomalaisiin romantiikan laulusäveltäjiin. Hän sävelsi yksinlauluja ja hengellisiä lauluja sekä ainakin yhden kuoroteoksen sekä muuta laulumusiikkia. 

Pohjanmaalla syntynyt sopraano Ida Basilier-Magelsenin (1846-1928) konserttiohjelmiin kuului Ida Wallenius Ranckenin säveltämä Kehtolaulu. Ida Basilier-Magelsen oli ensimmäinen suomalainen oopperadiiva, joka teki näyttävän ja menestyksekkään kansainvälisen uran eurooppalaisilla konsertti- ja oopperalavoilla. Hän ei unohtanut koskaan suomalaisia juuriaan ja hän edisti pohjoismaisten naissäveltäjien tuotantoa. 

Åbo Tidning joulukuun numerossaan vuodelta 1893 kirjoittaa Turun Soitannollisen Seuran kävelykonsertista, jossa laulaja Ida Basilier-Magelsen esitti useita numeroita, joukossa mm. Ida Wallenius Ranckenin säveltämä Kehtolaulu. 

Ida Wallenius Ranckenin sävellyskäsikirjoituksia ei ole toistaiseksi löytynyt julkisista arkistoista. 

Kulttuuriperhe

Kittilässä vuonna 1846 syntynyt Ida Rosa Catharina Wallenius oli kruununvouti Johan Constantin Walleniuksen (1800-1873) ja oululaisen kauppiaan ja laivurin tyttären Catharina (Carin) Margaretha Rambergin (1811-1874) tytär. Heidät oli vihitty 1832. Perheessä oli yhteensä kaksitoista lasta, joista nuorin kuoli kolmen kuukauden ikäisenä. Tunnetuin Walleniuksen sisarusparvesta on oopperalaulaja ja taidemaalari Kemissä syntynyt perheen kuopus Otto Vladimir (1855-1925). Otto Vallenius halusi sukunimensä kirjoitettavan asuun Vallenius. Sisaruksista vanhin Ingeborg (Inga) Malmström oli Kemin ensimmäisiä naiskirjailijoita ja hän oli myös taidemaalari. Monilahjakas Ida sävelsi, maalasi ja kirjoitti. Musiikki ja taide yhdisti perhettä. Perheen kodin kalustoon kuului mm. piano. 

Lapsuudenkodit Kittilässä, Kemin pitäjässä ja Oulussa

Walleniuksen perhe muutti Oulusta Tornion kautta Kittilään vuosien 1830-1840-lukujen vaihteessa. Kruununvouti J. C. Wallenius oli vasta perustetun Lapin kihlakunnan ensimmäinen kruununvouti. Hänen asemansa virkakunnan ylimpänä edustajana maaherran alaisena toi paljon velvollisuuksia ja vastuuta. Hänen aikanaan Lapin verotusta uudistettiin sekä Suomen suuriruhtinaskunnan ja Norjan rajakäytäntöjen ja porojen laiduntamisoikeutta parannettiin. Kittilässä syntyi Ida Rosa Catharina vuonna 1846. 

Kun Ida oli kolmivuotias muuttivat Walleniukset Lapin kihlakunnasta Kemin kihlakuntaan vuonna 1849. Kemin kihlakunnan kruununvouti Wallenius oli osaltaan vaikuttamassa, että Kemin kaupunki perustettiin Sauvosaareen 1869. Kemissä syntyivät perheen neljä nuorimmaista lasta. 

Kemin pitäjässä Walleniuksen perhe hankki maarekisterikylästä nimeltään Kirkonkylä Lassilan tilan pohjoisen osan Rantalassilan vuonna 1854. Kirkonkylä oli seurakunnan keskus, joka Kemin kaupungin perustamisen jälkeen menetti kuitenkin asemansa keskuspaikkana. Walleniukset isän asemansa vuoksi kuuluivat ns. säätyläisiin, joita tuohon aikaan oli vain 5 % väestöstä. Kirkonkylässä sijaitsi myös pappila, johon kulttuuripiirit kokoontuivat. Heidän joukossaan myös Walleniukset.

Vuonna 1862 oli jälleen muutto edessä. Tällä kertaa muutettiin Ouluun kolmeksi vuodeksi, jossa J. C. Wallenius toimi Oulun lääninrahastonhoitajana. Kemiin palattiin 1865, kun Wallenius jäi eläkkeelle. Ida oli tuolloin 19-vuotias. Pojista Gustaf Adolf ja Otto jäivät opiskelemaan Ouluun, jossa Otto valmistui Oulun alkeisoppilaitoksen ylimmältä luokalta ylioppilaaksi 1874.

Perheen äiti Carin menehtyi traagisessa hukkumisonnettomuudessa vuonna 1874. Carin ja poikansa Otto olivat sukulaisvierailulla Turussa ja he suunnittelivat palaavansa  laivalla Kemiin. Österbotten-laivalla syttyi kuitenkin tulipalo pian Reposaaren satamasta lähdettyä. Otto Wallenius pääsi uimalla rantaan, mutta äitinsä Carin hukkui, koska hame oli tarttunut pelastusveneen vastaikkaiselle puolelle. Onnettomuus järkytti Otto Walleniusta.

Avioliitto Carl Emil Ranckenin kanssa

Ida Walleniuksen tuleva puoliso, Carl Emil Rancken (1828-1892), oli syntynyt Varsinais-Suomessa Mietoisilla vuonna 1828 pappisperheeseen. Hän suoritti  metsänhoitaja- ja metsäkonduktööritutkinnon vuonna 1859. Hänet nimitettiin Kemin tarkastuspiirin vt. ylimetsänhoitajaksi samana vuonna, vakinaistettiin 1863. Seuraavaksi hänet nimitettiin Turun-Hämeen läänin tarkastuspiirin ylimetsänhoitajaksi 1866.

Ida Wallenius ja Carl Emil Rancken astuivat avioliittoon heinäkuussa vuonna 1869 yhteishäissä Kemissä. Nimittäin Idan sisko Olga (1844-1879) vihittiin samaan aikaan kruununnimismies C. G. Mestertonin kanssa. 

Ida ja Carl Emil muuttivat sittemmin Ikaalisiin työn perässä ja he saivat siellä viisi lasta: Ida (1870-1941); fysiologian professori, LKT Dodo Artur Emil Rancken (1872-1935), fysioterapian pohjoismainen uranuurtaja; veistoa opiskellut Vera (1874-1927); kuvataiteilija ja tekstiilisuunnittelija Aili (1877-1957) ja Thor (1879-1951).

Carl Emil Rancken kuoli 64-vuotiaana vuonna 1892 Ikaalisissa ja perhe joutui hänen kuolemansa jälkeen taloudelliseen ahdinkoon. Jatkuva rahapula vaivasi monilapsista perhettä. Ida Wallenius Rancken yritti kaupata sävellyksiään Saksaa ja Suomeen. Se ei kuitenkaan onnistunut. 

Säveltäjä Ida Wallenius Rancken on haudattu Espoon seurakuntayhtymän kirkon hautausmaalle.