”Kun ajat ovat kovia, naiset pannaan etulinjaan”, on Eeva Nurmi todennut naisten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja tasa-arvosta puhuttaessa. Omalla järjestöurallaan Eeva onkin usein ollut edelläkävijänä etulinjassa. Vuonna 2003 hänestä tuli ensimmäinen Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja, jonka juuret olivat kotikylän pienviljelijäyhdistyksessä. Vuonna 2012 Eevasta tuli myös ensimmäinen nainen, jolle tasavallan presidentti on myöntänyt maakuntaneuvoksen arvonimen. Eeva onkin itse sanonut, että lukuisat luottamustoimet ovat olleet hänen oma korkeakoulunsa.

Eeva Nurmen juuret ovat Etelä-Hämeessä. Reipas pikkusisko syntyi heinäkuussa 1951 Humppilassa viljelijäperheeseen. Kun isosisko lähti Forssaan oppikouluun, Eeva valitsi kansa- ja kansalaiskoulun. Kahden tyttären kouluttaminen olisi ollut kallista ja kotinavetassakin tarvittiin apua. Kansalaiskoulun jälkeen Eeva vietti välivuoden kotonaan, auttoi isää tukkimetsässä ja luki vähän englantia. Sitten oli hänen vuoronsa jatkaa opintoja.

Länsi-Suomen kansanopistossa Eeva suoritti kahdessa vuodessa keskikoulututkinnon ja pääsi syksyllä 1969 Kujalan maanviljelyskouluun suorittamaan maanviljelysteknikon tutkintoa. Kurssi oli hyvin poikavaltainen, tyttöjä oli joukossa vain viisi. Oli opittava pitämään puoliaan.

Kotitilalta kokouksiin

Kun emännän ammatti alkoi näyttää yhä selvemmältä, Eeva kävi vuonna 1972 myös Riihimäen talouskoulun. Häät metallialan yrittäjänä toimivan Pekka Nurmen kanssa vietettiin vuonna 1973. Viisi vuotta myöhemmin Eevan isä, joka oli sotainvalidi, jäi eläkkeelle ja tila siirtyi nuoren parin vastuulle. Aviomies muutti metalliverstaansa Humppilaan, mutta tilan maataloustyöt hoiti pääasiassa Eeva itse. Kevät- ja syystöiden aikaan perheen kolmen lapsen hoitoon pestattiin apua. Peltotöiden lisäksi emäntää työllisti vuonna 1980 perustettu 2 500 kanan kanala.

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin kanalanpidosta oli luovuttava. Samaan aikaan Eeva Nurmen luottamustoimet alkoivat lisääntyä. Hän oli vuodesta 1980 ollut Humppilan kunnanvaltuuston jäsen ja toiminut aktiivisesti Tourun maa- ja kotitalousseurassa. Hämeen maa- ja kotitalousnaisten hallitukseen Eeva oli valittu Suomen Pienviljelijäin Liiton edustajana jo vuonna 1985. Pari vuotta myöhemmin hänestä tuli myös Maa- ja kotitalousnaisten Keskusjohtokunnan jäsen ns. kiintiönaisena. Tuolloin luottamuspaikkoja jaettiin yhä vuonna 1970 yhdistyneiden järjestöjen voimasuhteiden mukaan.

Maakunnallisten luottamustoimien lisäksi tulivat 2000-luvulla valtakunnalliset tehtävät. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtajana Eeva toimi vuosina 2003–2011 ja ProAgria Keskusten Liiton hallituksessa 2004–2012. Keskustan puoluevaltuustossa ja Suomen Kuntaliiton hallituksessa hän tuli tunnetuksi maaseudun ja naisten puolestapuhujana.

”Muista olla kova”, evästi aviomies aikoinaan Eevaa, kun tämä lähti ensimmäisiin kokouksiinsa. Eeva itse uskoo myös hissipuheisiin. On uskallettava avata suunsa epävirallisissakin yhteyksissä. ”Olen ruohonjuuritason ihminen ja ylpeä siitä”, Eeva Nurmi sanoo. ”Päätöksenteossa tarvitaan kentän näkökulmaa. Maa- ja kotitalousnaisten toiminta on onneksi pysynyt ajassa mukana. Me tarjoamme niin matalan kynnyksen yritysneuvontaa kuin ympäristö- ja hyvinvointiasiantuntemusta. Kentän tarpeita kuunnellen olemme onnistuneet löytämään jatkuvan muutoksen keskellä oikeutuksen olemassaolollemme.”