Anna Elisabeth Madetoja syntyi Tyrnävällä Pietari Hyttisen ja Greta Liisa Planmanin perheeseen.
Naisten Ääni-lehti kirjoitti v. 1918:
Kuusikymmentä vuotta täyttää elokuun 3. p:nä leskirouva Anna Madetoja Oulussa.
Syntyneenä Tyrnävällä, sai hän alkukasvatuksensa sukulaistalossaan Kauppaneuvos J. W. Snellmanin perheessä Oulussa ja käytyään n. s. mamsellienkoulun, antautui hän käytännölliselle alalle.
Mentyään naimisiin perämies Anders Madetojan kanssa, jäi hän muutamien vuosien kuluttua leskeksi, puoliso kun kuoli keltaiseen kuumeeseen Missisipissä.
Leskeksi jäätyään ryhtyi hän innolla hoivaamaan kahta pientä poikaansa, uhraten kaiken tarmonsa heidän kasvatukseensa, joka uhrautuvaisuus ei ole ollutkaan hukkaan heitettyä, vaan on se kantanut kauniit hedelmät, sillä vanhempi, Yrjö Madetoja, oli jo ehtinyt virkamiesurallaan kirjuriksi Viipurin asemalla, jossa kuitenkin sai punaisten rosvojen vankina uhrata henkensä isänmaan alttarille; nuorempi pojista, Leevi Madetoja, on koulut käytyään antautunut musiikkialalle ja on hän nykyään ehtinyt kuuluisaksi säveltäjäksemme.
Vuodesta 1889, siis kohta 30 vuotta, on rouva Madetoja palvellut H. W. Snellmanin rautakauppaliikkeessä myyjättärenä, jossa toimessa hänen erinomainen kykynsä ja tarmonsa on osoittautunut siihen määrin, että voidaan sanoa liikkeen menestymisen olleen hänen persoonallisen työnsä tulos. Se seikka ei ole jäänyt hänen isäntäväeltäänkään huomaamatta, josta hänelle 10 ja 20 v:n palveluksesta annetut arvokkaat muistolahjat kyllä selvään puhuvat.
Hän on elävä esimerkki siitä, miten nainen, jonka hartioille lasketaan koko elättämis-, ja kasvattamistaakka, voi hyvin siitä suoriutua, sillä äidinrakkaus lisää ihmeellisesti voimia ja kehittynyt edesvastuuntunne on ehtymätön tarmon ylläpitäjä.
Monta kertaa on tehty se huomio, että itsensä elättävät lesket kasvattavat kaikkein parhaat lapset ja sen on Anna Madetojakin taas elämäntyöllään todennut.
– s. – k. – a.
