Emilia Augusta Chydenius syntyi vuonna 1844 Helsingin pitäjässä Degerön tilalla. Hänen isänsä oli yliopiston asiamies, revisionioikeuden ylikomisarius Anders Johan Chydenius (1795-1865) ja äiti, sittemmin kirjapainon johtaja Margareta Sofie o.s. Enbom (1811-1886). Perheessä oli kahdeksan lasta.

Oulusta kotoisin oleva Emilian täti äidin puolelta Lina Snellman (1846-1924) vieraili useasti perheessä. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajattarena vuosina 1883-1924.

Simeliuksen Kirjapainon taustaa

Kielenkääntäjä ja ensimmäisenä Suomessa molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon suorittanut Jakob Simelius (1785-1826) sai 1818 luvan perustaa Helsinkiin kaupungin ensimmäisen kirjapainon, Simeliuksen Kirjapainon. Ehtona oli, että vuonna 1819 Helsinkiin siirtyvän senaatin antamat valtiolliset painotyöt piti hoitaa. Jakob Simelius oli naimisissa Anna Maria Simeliuksen (1792-1843) kanssa. Anna Maria jäi leskeksi vuonna 1826 ja hän jatkoi miehensä perustamaa kirjapainoa pari vuosikymmentä. Kirjapainon yksi painatustyö oli julkaista mm. keisarillisia asetuksia ja virallisia tiedotteita sisältävää Finlands Allmänna Tidningiä.

Maria Simelius nyt 34-vuotias ja kahden lapsen yksinhuoltaja sai luvan jatkaa kirjapainoa nimellä J. Simelii Enka. Hän uudisti kirjapainoa, lisäsi henkilökuntaa ja hankki uusia kirjakelajikkeita, nimitti faktorin, tilasi rautarakenteisen painokoneen ja painoi Kantelettaren ensimmäisen painoksen 1840. Ja uudet, omat tilat hankittiin Uudenmaankatu 9:stä. Tähän samaiseen osoitteeseen kiinnitti Aleksis Kiven Seura 31.5.2016 muistolaatan J. Simeliuksen perillisten kirjapainolle, jossa painettiin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä vuonna 1870.

Kuka olisi arvannut, että kirjapaino sai johtajakseen vielä kaksi muutakin naista? Nimittäin Maria Simelius oli esikuvana kirjapainon myöhemmille johtajille, sisarentyttärelleen Sofie Chydeniukselle, joka toimi johtajana runsas parikymmentä vuotta ja tämän tyttärelle Emilia Chydeniukselle.

Kirjapainon johtaja Emilia Chydenius

Emilia Chydenius johti Helsingissä J. Simeliuksen perillisten kirjapainoa vuodesta 1886 äitinsä Sofien jälkeen. Hän oli myös yksi kirjapainon omistajista kahden veljensä kanssa heidän perittyään sen äidiltään Sofielta. Simeliuksen kirjapainosta muodostettiin 1890 osakeyhtiö, J. Simelii Arvingars Boktryckeri Aktiebolag. Osakeyhtiö osti talon ja kirjapainon 150,000 markalla, kauppasummasta oli laskettu 100,000 markkaa kirjapainon hinnaksi. Lisäksi ostettiin viereinen tontti laajennusta ajatellen osoitteesta Uudenmaankatu 11.

Kirjapainon johtaja, tuolloin puhuttiin isännöitsijästä, Emilia Chydeniuksen johdolla kirjapainon koneita uusittiin ja sen voimanlähteeksi hankittiin höyrykone, sähköistys toteutettiin 1902, myös työtiloja uudistettiin.

1900-luvun alkupuolisko oli vaikeaa aikaa kirjapainolle. Sillä senaatti siirsi Finlands Allmänna Tidningin ja Suomalaisen Wirallisen Lehden painatuksen vuonna 1901 omaan kirjapainoonsa.

Emilia Chydenius osti 1904 veljenpoikiensa osakkeet yhtiöstä, joten perheyrityksen omistajiksi jäi pelkästään naisia, mikä oli erittäin harvinaista tuohon aikaan. Emilia Chydeniuksen lisäksi osakkaina olivat hänen veljiensä kaksi leskeä.

Emilia Chydenius valittiin Suomen ensimmäisen ammattiyhdistyksen, Helsingin Kirjatyöntekijäin yhdistyksen, kunniajäseneksi 1894. Hänen kuolemastaan uutisoitiin mm. Suomen Kirjaltajaliiton äänenkannattaja Gutenbergissä 15.12.1905 seuraavanlaisesti: ”I denna för en kvinna ovanliga befattning utvecklade hon en anmärkningsvärd energi och sakkunskap. Då hon i fjol fyllde 60 år blef hon föremål för varma hyllningar af tryckeripersonalen och typografernas förening i Helsingfors, hvars hedersledamot den aflidna var.”

Lyhyen sydänsairauden jälkeen Emilia Cydenius kuoli Helsingissä vuonna 1905. Hänen kuolemastaan uutisoitiin lehdistössä. Testamentissaan Emilia Chydenius lahjoitti 30 000 markkaa Suomen Kirjaltajain Apuyhdistykselle. 60-vuotta täytettyään lahjoitti hän samaan rahastoon 1 000 markkaa, johon hän monet vuodet omista varoistaan maksoi Simeliuksen kirjapainon oppilaiden puolesta sisäänkirjoitusmaksut. Hän oli työntekijöiden parissa arvostettu ja kunnioitettu johtaja.

Emilia Chydenius lepää Hietaniemen hautausmaalla nuorena kuolleen veljensä Erik Wilhelm Chydeniuksen kanssa samassa haudassa.