Hildur Augusta Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) syntyi Pohjois-Ruotsissa Nederkalixissa (Alakainuussa) vuonna 1882 herrasperheeseen. Hänen isänsä Nils Petter Larsson (1849 – 1918) oli ammatiltaan metsäntarkastaja ja työskenteli Kemi Oy:ssä. Äidin nimi oli Johanna Margreta Larsson (o.s. Pettersson). Nils Petter Larssonin perheellä oli yhdeksän lasta. Yhdestä heistä, Hildurista, tuli Lapin valokuvauksen uranuurtaja.
Valokuvaaja Hildur Larssonista (1882 – 1952) sanotaan, että hän oli nainen, joka kuvasi Lapin. Hänen kuvaamia otoksia on jäljellä noin 3000. Entinen rovaniemiläinen Timo Heiskari on digitoinut kuvat ihmisten nähtäväksi kunnioittaen näin Hildurin tahtoa.

Kuvaamonhoitajana

Hildur Larsson oli 7-vuotias, kun hänen isänsä Nils Petter Larsson muutti perheineen Haaparannalle.
Haaparannalle oli Mia Green (1870 – 1949) perustanut valokuvaamon vuonna 1895. Mia, vanhempiensa hylkäämä kasvattilapsi opetteli valokuvaamaan. Mia Greenillä oli tapana ottaa nuoria naisia liikkeeseensä oppimaan valokuvausta. Hildur Larsson oli yksi heistä. Myöhemmin Hildur suoritti valokuvaustutkinnon Södertäljessä, missä hän myös antoi opinnäytteen.
Green avasi sivuliikkeen Kemiin vuonna 1900. Liikkeen kuvaamonhoitajaksi valittiin 18-vuotias luotettava Hildur. Työtehtävänä oli valokuvaus, tarvikkeiden tilaus ja pankkiasioiden hoito. Kemissä vierähti 5 vuotta. Kemijärvelle Hildur perusti myös kuvaamon, joka toimi vuodet 1913-1916.

Uutiskuvaaja Hildur Larsson

Rovaniemellä toimi Ernst Roosin Mary-vaimolle rakennuttama valokuvaamo perheen asuintalon yhteydessä paikassa nimeltään Tuulimyllynharju. Roosien tehtyä konkurssin Hildur muutti muutaman tuhannen asukkaan Rovaniemelle ja vuokrasi Maryn kuvaamotilat talon uudelta omistajalta, haaparantalaiselta Johan Fredrik Strömbergiltä.

Valokuvattavat henkilöt kuuluivat yleensä varakkaseen herrasväkeen: kauppiaita, opettajia, virkamiehiä ja metsäammattilaisia. Hildur kuvasi myös miljöötä, tapahtumia, markkinoita ja maisemia kirjakauppiaiden myymiin postikortteihin ja hankki näin lisätuloja. Muotokuvaukset tapahtuivat keväisin ja kesäisin, koska keinovaloja ei ollut.
Hänen isänsä Nils Petter Larsson kuului ammattinsa puolesta metsäherroihin, ja siksi sai Hildur ruotsinkielen taitoisena helposti työtehtäviä Kemiyhtiöstä ja hänestä tuli yhtiön ympäri Lappia kiertelevä hovikuvaaja.

Hildur Larsson kuvasi Rovaniemen suuret uutistapahtumat yli sata vuotta sitten. Vuosi 1909 oli uutiskuvaajana myös toimineelle Hildurille työntäyteinen. Tuli riehui Rovaniemellä toukokuussa. Oululainen Kaiku-lehti julkaisi Hildurin ottamia valokuvia kolmen kuvan sarjana samasta paikasta ennen paloa, palon aikana ja palon jälkeen. Samana vuonna saapui Rovaniemelle ensimmäinen juna. Ja Hildur oli tietysti paikalla dokumentoimassa.
Samoin ensimmäisen maailmansodan pohjoisesta tulevat tavaratoimitukset mm. puuvillaa ja aseita ikuistettiin lasinegatiiveihin.

Hildur Sammallahti

Hildur avioitui 33-vuotiaana metsänhoitaja Elis Alfred Sammallahden (1884 – 1956) kanssa. Kosinta oli esitetty kirjeitse maaliskuussa 1916 ja häät vietettiin syyskuussa Rovaniemen kirkossa samana vuonna.
Kuvaamot Rovaniemellä ja Kemijärvellä myytiin ja nuori perhe muutti Kolarin Sieppijärvelle. Ammattimainen kuvaaminen loppui. Toki kotialbumiin kuvia otettiin ja jäämistö on tallessa perillisillä. Pariskunnalle syntyi kolme lasta: Rakel, Hilkka ja Lars. Larsin lapsista Pentti Sammallahti tunnetaan valokuvaajana ja Pekka Sammallahti saamen kielen professorina.
Perhe muutti takaisin Rovaniemelle 1925 ja he asuivat Kemi Oy:n Konttisessa vuoteen 1929. Viimeinen asuinpaikkakunta oli Helsinki, jossa Hildur Sammallahti kuoli vuonna 1952.

Hildur Sammallahden pojanpoika on valokuvataiteilija Pentti Sammallahti.

Lapin Kansan avoin verkkogalleria
https://www.lapinkansa.fi/lappi/hildur-larsson-oli-lapin-valokuvauksen-varhainen-mestari-jonka-upeat-kuvat-jaivat-piiloon-yli-sadaksi-vuodeksi-nyt-niita-voi-ihastella-lapin-kansan-verkkogalleriassa-200932357/