Eija Pessinen tietää mistä puhuu kertoessaan kätilön ammatin rasittavuudesta. Työssään hän alkoi kummastella, miksi äitien piti synnyttää ”ylämäkeen”. Ja sitähän se meillä perinteisesti on ollut. Omat kokemukseni 1960-luvun Naistenklinikalta ovat hyvin karuja. Siellä sitä pötkötettiin selällään lavitsalla ja odoteltiin tilanteen kehittymistä.

Tänä päivänä synnyttäjät ovat tässä suhteessa kuin toisella planeetalla; tältä ainakin kuulostaa, kun kuuntelee kertomuksia nykyajan synnytyksistä, joissa kaikki tuntuu olevan mahdollista. Tällä monimuotoisuudella on myös haittapuolensa. Eija Pessinen totesikin, että useimmat synnyttävät äidit pitävät synnytysjakkarasta, mutta kätilön selkää työskentely lattian rajassa rasittaa. Työterveyslaitos on tutkinut kätilön työn kuormittavuutta ja todennut, että yleisimmät menetelmät ovat sellaisia, joissa kätilö ei voi säätää työympäristöä ergonomisesti itselleen sopivaksi. Ammattikunnan vitsauksena ovatkin erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat, ja ani harva kätilö voi eläkeikään saakka työskennellä synnytyssalissa.

Mitat naisverkostojen avulla

Kun Eija Pessinen usean vuoden tauon jälkeen palasi takaisin kätilön ammattiin, hän törmäsi ergonomiaongelmiin. Niinpä hän ideoi synnytystuen, jossa on mahdollisuuksia moniin eri asentoihin ja jossa kätilö pystyy koko ajan työskentelemään selkä suorana.

Itse laite on ergonomisesti pitkälle ajateltu; synnyttäjän on helppoa saada siitä tukea kaikissa synnytyksen eri vaiheissa. Kätilöä ilahduttaa säätömahdollisuus, jolloin työtaso on ergonominen. Samalla kätilöllä on hyvät mahdollisuudet estää vauvan pään liian nopeaa ulostuloa ja estää myös synnyttäjän välilihaa repeämästä. Synnytystuen valmistamisessa on huomioitu myös hygieenisyys ja puhdistettavuus.

Mitoituksissa Eija Pessinen käytti naisverkostojaan ja keräsi mitat yli 50 naisen jaloista, käsistä ja yläkehosta. Laite sopiikin kaikille synnyttäjille 150-senttisistä lähes parimetrisiin. Synnytystukia valmistetaan Suomessa, ja niiden oranssi-harmaat värit tuovat mieleen metrovaunun penkit. Synnytystuen lisäksi Relaxbirth-menetelmään kuuluu henkilökunnan käyttökoulutus ja synnyttäjän perheen valmennus.

Synnytystukea on tutkittu ja kokeiltu useissa suomalaisissa sairaaloissa. Eija Pessinen kertoi, että noin sadassa tuen avulla tapahtuneessa synnytyksessä vain neljässä on jouduttu turvautumaan imukuppiin, mutta ei kertaakaan keisarileikkaukseen. Vauvat ovat syntyneet hyväkuntoisina, ja äidit ja kätilöt ovat olleet tyytyväisiä.

Keksinnöllä pitkä tie markkinoille

Keksinnön saaminen valmiiksi tuotteeksi ja markkinointiin on monen vuoden prosessi. Tässäkin tapauksessa ensimmäinen prototyyppi oli valmiina syksyllä 2004, mutta vasta vuonna 2009 käynnistettiin järjestelmän myynti ja markkinointi. Laite on moniammatillisen yhteistyön tulos. Prototyyppiä valmistettaessa sitä on testattu eri sairaaloissa. On pyörryttävä luettelo, mitä kaikkea keksinnölle ennen sen julkistamista tehdään.

Onneksi Eija Pessisellä oli tukena hyviä asiantuntijoita kuten Patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääjohtaja Timo Kivi-Koskinen, jonka asiantuntemusta ja apua tarvittiin usein. Vuodesta 2006 alkaen keksintöä on edistänyt Relaxbirth Oy.