Äyräpään Pölläkkälän sahan koulun opettaja Jenny Vaivio täytti 50 vuotta lokakuun 3. pnä 1925.

Hän oli todellinen lasten hyväksi toimisen uranuurtaja.

Kun Jenny Vaivio lopetti Viipurin tyttökoulun ja palasi Pölläkkälän saha-alueelle, ei hän voinut olla ojentamatta auttavaa kättään saha-alueen melkein hoidotta oleville lapsille. Apu konkretisoitui kouluna, jonka Jenny perusti omaan pieneen kamariinsa. Kohta se täyttyikin nuoren, lämminsydämellisen opastajan luo saapuvasta lapsiparvesta. Lasten vanhemmat lämpenivät pian asialle –  saivathan he rauhassa työskennellä tietäen, että lapset ovat hyvissä käsissä. Asia sai myöskin sahan isännistön kannatuksen, olihan Jenny Vaivion isä sahan isännöitsijä. Pian Jennylle annettiin tilavampi huone, johon nuori opettaja voi sijoittaa suuremman oppilasjoukon kuin omaan pieneen kamariinsa.

Näin oli opettaja Vainio luonut suurten kasvattajain tavoin itse koulun.

Nyt oli nuori, kokematon opettaja asettanut omat vaatimuksensa niin korkeammalle, että hän huomasi tarvitsevansa lisäoppia ja haki Sortavalan seminaarin toiseen luokkaan.

Eipä kuihtunut Jennyn aloittama hyvä työ. Lastenkouluun palkattiin sahan puolesta opettaja, joka toimi siellä kuusi vuotta ennen, kun varsinainen kansakoulu saha-alueelle perustettiin. Koulun toiseksi opettajaksi otettiin sitten maaperän muokkaaja, kouluaatteen lietsoja Jenny Vaivio. Kolme vuotta hän jo tätä ennen ehti olla Raudun kansakoulun opettajana. Niinpä Jenny saattoi alkaa työn oman seutukunnan alueella täysin ottein, kokeneen opettajan tiedoin ja taidoin.

Oikeata uudisraivaajatyötä hänen työnsä olikin sanan varsinaisessa merkityksessä. Itseään säästämättä, vaivojaan valittamatta hän aurankurkeen astui. Tunnontarkkuudella Jenny Vaivio työnsä suoritti, olipa se sitten koulu- tai mitä valistustyötä tahansa. Äyräpään opettajayhdistyksen sihteerinä ja rahastonhoitajana hän toimi 18 vuotta. Nuorisoseuran sihteerinä ja kirjastonhoitajana hän niinikään oli uupumaton.

Opettaja Jenny Vaivio on tehnyt kaiken ikää ansiokasta työtä monilla työaloilla ja säilyttänyt työtarmonsa. Hilpeänä, palvelukseen valmiina hänet aina tavattiin. Ei koskaan Jennyn luo tultu sopimattomaan aikaan ja aina hänen luonaan ymmärrystä sai.