Suutarinliike MonoPoli sijaitsee Kauppakadulla Vanhan Raahen sydämessä. Terhi Kakko on Raahen ainoa suutari, joten työstä ei ole puute.
Avojalakanen raahelainen
Terhi Kakko (o.s. Hummasti) syntyi Raahessa vuonna 1973. Isä työskenteli Rautaruukilla. Äiti hoiti kodin. Koti sijaitsi Arkkukarissa.
Peruskoulun jälkeen (1989) Terhin opinnot jatkuivat Limingan kotitalousoppilaitoksessa, josta hän valmistui laitoshuoltajaksi vuonna 1991. ”Tyttölaumassa on mukava opiskella. Me tehtiin yhdessä kaikenlaista.”
Terhin ei tarvinnut kaunistaa työttömyyslukuja, sillä vuonna 1992 hän sai vakituisen työpaikan Salon Kartanossa, jossa hän ahkeroi 15 vuotta. Työn ohella hän kouluttautui lähihoitajaksi (2006). ”Minulla oli tuolloin 3 lasta. Mutta siinä iässä sitä jaksoi käydä töissä ja opiskella samaan aikaan”, hän pohtii nyt vuosia myöhemmin. Hän sanoo olevansa sydämeltään lähihoitaja.
Vuodesta 2007 vuoteen 2023 hän työskenteli Nordlabin palveluksessa näytteiden ottajana. Terhi sanoo, että asiakaspalvelu ja ihmisten kanssa työskentely ovat hänen vahvuuksiaan.
”Oisin tehnyt tuota työtä eläkkeelle asti, ellei elämä olisi varannut minulle toisenlaista polkua”, hän kertoo. Hän sairastui lihassairauteen, joka vei hänet pyörätuoliin. Sairaudella ei ole tarkkaa nimeä ja se etenee omaa tahtiaan.
Hoitajasta suutariksi
Kun Terhi pysähtyi miettimään tulevaisuuttaan, hän tuli siihen tulokseen, että uuden ammatin hankkiminen oli ajankohtaista. ”Otin opintovapaata Nordlabilta.”
Terhi sanoo olevansa näpertelijä, tavallaan käsityöläinen. Hän on näperrellyt nukkekoteja. Niillä ei kuitenkaan saisi elantoa eivätkä ompelutyötkään ehkä takaisi toimeentuloa. Mikä siis neuvoksi?
Kun Terhi mietti asiaa elinkeinon näkökulmasta, hän huomasi, ettei Raahessa ole yhtään suutaria. Hänen visiokseen tuli: suutarinverstas Vanhaan Raaheen. Mutta mitä ne suutarit tekee? Ei hajuakaan! Siispä Google avuksi. Kankaanpäässä Sataedun ammattiopistossa järjestettävään suutarikoulutukseen oli sopivasti hakuaika ja nettimainos vetosi Terhiin.
”Puoliso kannusti hakemaan koulutukseen sanoen, että hae vaan, et siinä mitään menetä”, Terhi muistelee. Hän matkusti koulun haastattelutilaisuuteen ystävän kanssa. ”Elettiin korona-aikaa ja meillä oli maskit naamalla.” Kun haastattelijoille valkeni, että koulutukseen haki ”se pyörätuolinainen”, he pitivät tuumaustauon mutta päättivät kuitenkin hyväksyä Terhin koulutukseen. ”Olin ensimmäinen pyörätuolissa oleva oppilas.” Terhi sai haastattelijat vakuuttuneeksi visiostaan ja siitä, että hän on sataprosenttisesti valmis ottamaan koulutuksen haasteet vastaan. ”Nähdään elokuussa!”, päättäväinen hakija huikkasi koulun edustajille keväällä 2021.
Terhin edessä tulisi olemaan 1,5 vuotta kestävä jännittävä mutta positiivinen ajanjakso. Tuon ajan puitteissa vuonna 2023 hän sai ammattitutkinnon (kisällintutkinto). Nyt hänellä on tekeillä mestarintutkinto.
Esteellinen oppilaitos
Oppilaitos on kaikkea muuta kuin esteetön, olihan Terhi ensimmäinen oppilas pyörätuolissa. Rakennus on kaksikerroksinen ja hissitön. ”Pääsin sisään alaoven kautta, kun tein sähkömopolla 300 metrin kierroksen rakennuksen ympäri.” Terhi kiittää opettajiaan ja opiskelutovereitaan avusta, jota sai monin tavoin. Hän ei olisi itse päässyt nahkavarastoon eikä alakerran varastoon.
Luovia ratkaisuita jouduttiin tekemään: pöytätasoja ja koneitakin laskettiin, koska kaikki on suunniteltu seisoville ihmisille. Luovin ratkaisu lienee ollut se, että opiskelutoverit nostivat Terhin tuolilla ylös, kun tarvittavaa työkonetta ei voinut laskea alas. 1,5 vuodessa hän valmisti 33 kenkäparia. Hän oli päättänyt oppia suutariksi ja oppi.
MonoPoli Kauppakadulla
Terhin visio: suutarinverstas Vanhassa Raahessa Kauppakadulla on nyt totta. MonoPoli avasi ovensa keväällä 2023. Unelmien tila löytyi kyselemällä ja vähän sattumankin kautta. Rakennuksen toisessa päässä on Wanha Apteekki Museo. Rakennuksella on pitkä historia. Asiakkaat muistelevat esimerkiksi entistä kirjakauppaa ja urheiluliikettä.
”Ensimmäinen hankintani oli kristallikruunu, sillä en halunnut synkkää ja tunkkaista suutarinverstasta.” Tilaa on noin 60 neliötä. ”Saisi olla enemmänkin.” Seinät maalattiin vaaleiksi, lattiat uusittiin. Ympärillä on paitsi työkoneita myös kauneutta: Terhin tekemiä bling-bling-kenkiä ja koriste-esineitä.
Terhi kertoo, että hänen tulonsa tulevat pääasiassa korjaustöistä ja jonkin verran tilaustöistä. Keskeneräisten töiden jono on jatkuvasti noin 50 työtä. Työstä ei siis ole puutetta. Terhi kiittelee raahelaisia asiakkaita joustavuudesta. ”Minut on otettu hyvin vastaan. Tämä on ihana paikka. Parempaa en voisi toivoa.”
Terhi haluaa ympärilleen kauneutta. Huonoina päivinä hän harrastaa tarraterapiaa. Hän liimailee kauniita tarroja esimerkiksi varastolaatikoihin. ”Illalla voin ajatella, että jotakin tein tänäänkin.”
Siitä Terhi on iloinen ja ylpeä, että työllistää oppisopimusoppilaan. Oppilas tekee käytännön harjoittelun MonoPolissa ja suorittaa teoriat Kankaanpäässä. Hänestä tulee suutari.
”Omassa yrityksessä olen itseni herra. Tämä sopii minulle”, Terhi Kakko summaa haastattelun toukokuussa 2026.
