{"id":79656,"date":"2026-09-24T11:10:56","date_gmt":"2026-09-24T08:10:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/?p=79656"},"modified":"2026-09-24T11:10:58","modified_gmt":"2026-09-24T08:10:58","slug":"taimi-sankari-yksi-raahen-seminaarin-opettajapersoonista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/taimi-sankari-yksi-raahen-seminaarin-opettajapersoonista\/","title":{"rendered":"Taimi Sankari \u2013 Yksi Raahen seminaarin opettajapersoonista"},"content":{"rendered":"

Raahen seminaarin historiassa agronomi Taimi Sankari muistetaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena, asiantuntevana ja hyv\u00e4syd\u00e4misen\u00e4 aineenopettajana, joka ev\u00e4sti tulevia kansakoulunopettajia luonnontieteiden ja maatalouden saloihin vuodesta 1947 vuoteen 1971, jolloin seminaari lakkautettiin.<\/p>\n

Tytt\u00f6 Jokioisista<\/strong><\/p>\n

Taimi Aurora Sankari (o.s. Kuvaja) syntyi 25.12.1908 ja merkittiin kirkonkirjoihin Jokioisissa. Vanhemmat: Ty\u00f6mies Olli Emil Heikinpoika (Ahrenberg) Kuvaja ja vaimo kansakoulun opettajatar Auroora Kustaantyt\u00e4r Iso-Rasi Vaulammilta.<\/p>\n

Taimi sai hyv\u00e4n koulutuksen. H\u00e4n kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1929 Toijalan yhteiskoulusta. \u201dMaaseudun oppikoulut. Uusia ylioppilaita. Toijalan yhteiskoulun 6:sta kokelaasta hyv\u00e4ksyttiin seuraavat 3: Toivo Aattonen, Elvi Kulmala ja Taimi Kuvaja sek\u00e4 lis\u00e4ksi yksityisoppilas Lauri Kivim\u00e4ki. Loput kolme hyl\u00e4ttiin matematiikan kokeissa. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sytutkinto ensi lukuvuotta varten rn t.k. 30. p;n\u00e4.\u201d H\u00e4n valmistui agronomiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1934. \u201dHelsingin yliopisto. Agronomitutkinnon on t.k. 23 p;n\u00e4 Helsingin yliopistossa suorittanut mm. ylioppilas Taimi Kuvaja.\u201d<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja avioliittoon<\/strong><\/p>\n

Digitaalisesta lehtiarkistosta l\u00f6ytyi tieto vuodelta 1936 Taimin valinnannasta Uuraisten Marttayhdistyksen maatalouskerhoneuvojaksi. \u201d\u2026 valittiin 16 hakijasta agr. Taimi Kuvaja Koij\u00e4rvelt\u00e4, varalle kerhoneuvoja Eeva Laaksi Kuorevedelt\u00e4.\u201d<\/p>\n

Vuonna 1936 saatiin Helsingin Sanomista lukea: \u201dKihlauksensa ovat julkaisseet v\u00e4nrikki Heikki O. Sankari Mouhij\u00e4rvelt\u00e4 ja agronomi Taimi Kuvaja Kivij\u00e4rvelt\u00e4.\u201d H\u00e4\u00e4kelloja soitettiin vuonna 1937. \u201dAvioliittoon vihittiin 1. p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Mikkeliss\u00e4 v\u00e4nrikki Heikki O. Sankari J.P. 3:sta ja agronomi Taimi Kuvaja.\u201d<\/p>\n

Heikki Olavi Sankari oli syntynyt 19.1.1913 Mouhij\u00e4rvell\u00e4. H\u00e4nen toimipaikkansa oli J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 3 (J.P. 3), joka tunnettiin vuoteen 1936 asti nimell\u00e4 Polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona 3 (PPP 3). Se toimi Mikkelin vanhalla varuskunta-alueella varusv\u00e4ken\u00e4 talvisodan alkuun saakka.<\/p>\n

H\u00e4iden j\u00e4lkeen nuoripari asui Mikkeliss\u00e4, jossa syntyi Pentti Olavi 22.10.1937.<\/p>\n

Heikki Sankari palveli Mikkelist\u00e4 k\u00e4sin toimineessa J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 3:ssa talvisodan aikana (20. lokakuuta 1939 \u2013 6. elokuuta 1940). Jatkosodan loppuvaiheessa h\u00e4n toimi III\/JR 49:n (Jalkav\u00e4kirykmentti 49:n III pataljoonan) komentajana. Majuri Sankari kaatui \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n Vuosalmella 4. hein\u00e4kuuta 1944, kun pataljoonan komentopaikka Kyl\u00e4-Paakkolassa sai t\u00e4ysosuman lentopommista, 7 miest\u00e4 sai surmansa.<\/p>\n

Leskeksi j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n Taimi l\u00e4hti opiskelemaan Heinolan seminaariin. Pentti muistelee syyskuussa 2026, ett\u00e4 h\u00e4n aloitti kansakoulun tuolloin. Ensimm\u00e4isen luokan h\u00e4n k\u00e4vi Mouhij\u00e4rvell\u00e4 asuen isovanhempien luona. Taimin tavoitteena oli hankkia opettajan p\u00e4tevyys. N\u00e4in h\u00e4n saisi entist\u00e4 paremmat mahdollisuudet hyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkaan. Kahden vuoden ajan Taimi ty\u00f6skenteli opettajana Lieksan em\u00e4nt\u00e4koulussa.<\/p>\n

Opettajaksi Raahen seminaariin<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1947 Taimi Sankari sai Raahen seminaarista lehtorin toimen. H\u00e4n opetti maataloutta, luonnonoppia ja luonnonhistoria. Ty\u00f6suhde jatkui vuoteen 1971, jolloin seminaari lakkautettiin.<\/p>\n

Kansakoulunopettajaksi vuonna 1971 valmistunut Leena Helander muisteli Sankarin oppitunteja: \u201dMaatilataloutta ja biologiaa opetti Taimi Sankari. Jokaisen oppilaan piti suorittaa kahden viikon harjoittelu maatilalla. Harjoittelupaikka j\u00e4rjestyi Kalajoen Tyng\u00e4ll\u00e4 opiskelukaveri Anna-Liisa Peltolan, nykyisin Turpeisen kotitilalla. Hein\u00e4t\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytiin, navettat\u00f6it\u00e4kin tehtiin ja nautittiin Kalajoen kes\u00e4st\u00e4. Tilalla ty\u00f6skentelyst\u00e4 sai todistuksen.\u201d<\/p>\n

Biologian oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kuului perhosten ker\u00e4\u00e4minen. Leena hankki haavin ja eetteri\u00e4, mutta ei t\u00e4m\u00e4 ollut h\u00e4nelle mieluista puuhaa. Monet oppilaat ostivat t\u00e4ydennyst\u00e4 kokoelmaansa ylempien vuosikurssien oppilailta. Ja t\u00e4ll\u00e4 konstilla h\u00e4nenkin kokoelmastaan tuli t\u00e4ydellinen. \u201dOnhan siit\u00e4 toki hy\u00f6ty\u00e4 opettajan ty\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 tuntee perhoset\u201d, h\u00e4n mietti haastattelussa vuonna 2016.<\/p>\n

Leena Helander Naisten \u00c4\u00e4ness\u00e4: \u00a0\u00a0https:\/\/www.naistenaani.fi\/leena-helander-yksi-vihoviimeisista-raahen-seminaarilaisista\/<\/a><\/p>\n

Sankarin opetussuunnitelman ydinalueita olivat luonnontieteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n talous. Keskeist\u00e4 oli teoreettinen opetus, lajituntemus sek\u00e4 erityisesti kasvion (herbaario) ker\u00e4\u00e4misen ohjaaminen, mik\u00e4 oli siihen aikaan jokaiselle tulevalle kansakoulunopettajalle pakollinen suoritus. Maatila- ja puutarhatalous kuuluivat opetusohjelmaan. Raahen seminaarilla oli oma upea, historiallinen puutarha-alueensa, jossa opiskelijat harjoittelivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n viljely\u00e4 ja puutarhanhoitoa Taimi Sankarin johdolla.<\/p>\n

Seminaarilaisten muistelmissa ja historiikeissa Sankari muistetaan erityisesti tiukasta kahden viikon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n maatalousharjoittelusta, mik\u00e4 jokaisen opiskelijan oli suoritettava oikealla maatilalla. Opiskelijat l\u00e4hetettiin maaseudulle tekem\u00e4\u00e4n aitoja navetta-, hein\u00e4- ja peltot\u00f6it\u00e4. Harjoittelusta oli annettava tarkka raportti, ja se oli l\u00e4p\u00e4ist\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ksytysti valmistuakseen.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4 Raahessa<\/strong><\/p>\n

Raaheen muutettuaan Taimi asui poikansa kanssa Rantakatu 28:ssa. Talossa oli hyv\u00e4 kellari, jossa h\u00e4n s\u00e4ilytti hilloja ja muita elintarvikkeita. Pentti muistelee syksyll\u00e4 2026, ett\u00e4 \u00e4iti Taimi j\u00e4rjesti aina Vappujuhlat, joihin kutsui seminaarin opettajia. Koska naisten kutsut eiv\u00e4t poikaa kiinnostaneet, h\u00e4n l\u00e4hti kiikaroimaan teerien soidinmenoja. Katinh\u00e4nn\u00e4n Kauhut oli poikien perustama ep\u00e4virallinen urheiluseura, joka j\u00e4rjesti ep\u00e4virallisia urheilukilpailuja naapurikaupunginosissa asuvien poikien kanssa.<\/p>\n

Autoileva nainen oli sotavuosien j\u00e4lkeen harvinaisuus, Taimilla oli Kupla-Volkkari. Sill\u00e4 h\u00e4n teki jopa Saksan-matkan. My\u00f6hemmin h\u00e4n rakennutti talon Merikadulle.<\/p>\n

Taimi omisti kes\u00e4m\u00f6kin ja saunan Ilolinnan nokalla. El\u00e4m\u00e4 m\u00f6kill\u00e4 oli vilkasta. Taimin veli vietti siell\u00e4 usein pitki\u00e4 aikoja. M\u00f6kkinaapurit seurustelivat kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tontilla oli kasvimaa. Punaiset viinimarjapensaat ja jalostetut mustaviinimarjapensaat tuottivat runsaasti satoa. L\u00e4himets\u00e4ss\u00e4 kasvoi mustikoita ja puolukoita. Taimi tunnettiin s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isen\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli esimerkiksi tapana ker\u00e4t\u00e4 m\u00f6kkirantaan rantautuneet ajopuut polttopuiksi. O-kirjaimella merkityt puut olivat karanneet Oulu-yhti\u00f6lt\u00e4 ja S-kirjaimella merkityt puut olivat Santaholman puita. Puut olisi pit\u00e4nyt toimittaa yhti\u00f6ille, mutta Taimi tulkitsi kirjaimet niin, ett\u00e4 O=oma puu ja S=saunapuu. M\u00f6kill\u00e4 k\u00e4vi apulaisia tekem\u00e4ss\u00e4 raskaimpia t\u00f6it\u00e4 ja nuohoamassa savupiiput.<\/p>\n

Aikalaisten mieleen ovat j\u00e4\u00e4neet Taiminp\u00e4iv\u00e4t, jotka h\u00e4n j\u00e4rjesti joka vuosi. H\u00e4n kutsui kotiinsa yst\u00e4vi\u00e4 ja seminaarilaisia keskustelemaan ajankohtaisista asioista.<\/p>\n

Taimi Sankari vietti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ehtoovuodet vanhusten palvelutalo Hopeataurissa. H\u00e4n kuoli 30.3.1991.<\/p>\n

<\/a><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raahen seminaarin historiassa agronomi Taimi Sankari muistetaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena, asiantuntevana ja hyv\u00e4syd\u00e4misen\u00e4 aineenopettajana, joka ev\u00e4sti tulevia kansakoulunopettajia luonnontieteiden ja maatalouden saloihin vuodesta 1947 vuoteen 1971, jolloin seminaari lakkautettiin. Tytt\u00f6 Jokioisista Taimi Aurora Sankari (o.s. Kuvaja) syntyi 25.12.1908 ja merkittiin kirkonkirjoihin Jokioisissa. Vanhemmat: Ty\u00f6mies Olli Emil Heikinpoika (Ahrenberg) Kuvaja ja vaimo kansakoulun opettajatar Auroora Kustaantyt\u00e4r Iso-Rasi Vaulammilta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":17,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,1,38,9,8],"tags":[],"class_list":["post-79656","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-naiselamaa-maaseudulla","category-naisten-aani","category-raahen-seudun-naisia","category-sivistysta-ja-tiedetta","category-tyoelama"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79656"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":79733,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79656\/revisions\/79733"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}