{"id":64519,"date":"2024-12-08T09:16:31","date_gmt":"2024-12-08T07:16:31","guid":{"rendered":"http:\/\/www.naistenaani.fi\/?p=64519"},"modified":"2024-12-08T09:16:31","modified_gmt":"2024-12-08T07:16:31","slug":"gerda-holmstrom-raahen-kaupunginkirjaston-pitkaaikainen-kirjastonhoitaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/gerda-holmstrom-raahen-kaupunginkirjaston-pitkaaikainen-kirjastonhoitaja\/","title":{"rendered":"Gerda Holmstr\u00f6m \u2013 Raahen kaupunginkirjaston pitk\u00e4aikainen kirjastonhoitaja"},"content":{"rendered":"

Helsingin yliopiston kirjastossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti Raahesta Tornioon, ja yksityinen lainakirjasto siirtyi h\u00e4nen veljens\u00e4, apteekkari Carl Wilhelm Wichmannin, haltuun. Samana vuonna kaupunkiin perustettiin lukuseura ja sille kirjasto. Vuodesta 1864 kaupunki alkoi avustaa kirjastoa. Kirjaston toimintaa valvoi ja hallitsi valtuuston valitsema johtokunta. <\/span><\/p>\n

Kirjastonhoitajina toimivat ennen Gerda Holmstr\u00f6mi\u00e4 merikapteenin leski Maria Rundstr\u00f6m vuosina 1880-1893, opettajatar Selma Lackstr\u00f6m vuosina 1893-1895 ja neiti Rosa Andersson vuosina 1895-1910.<\/span><\/p>\n

Suomalaisuuden liiton Raahen haaraosasto perusti vuonna 1907 lastenkirjaston. Sen johtokunnassa touhusivat konsulinna Rosa Sovelius, opettaja V\u00e4in\u00f6 Hyv\u00e4rinen ja Gerda Holmstr\u00f6m, joka toimi lastenkirjaston hoitajana vuodesta 1907 alkaen. <\/span><\/p>\n

\u201dLastenkirjasto, kaupunkimme Suomalaisuuden Liiton toimesta perustettu, avataan nyt ensi kerran lapsille t\u00e4n\u00e4\u00e4n lauantaina kello 4 j.p.p. kansakoululla, entisen suomalaisen valmistavan koulun huoneustossa.\u201d (Sanomalehti Raahe 21.12.1907)<\/span><\/p>\n

\u201dSuomalaisuuden Liitto on perustettu kirjailija Johannes Linnankosken aloitteesta 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sek\u00e4 kaikin tavoin edist\u00e4\u00e4 suomalaista, erityisesti suomenkielist\u00e4 kulttuuria.\u201d (suomalaisuudenliitto.fi) <\/span><\/p>\n

Kulttuuriperheen tyt\u00e4r<\/span><\/strong><\/p>\n

Gerda Natalia Fredrika Holmstr\u00f6m (o.s. Maconi) syntyi 12. toukokuuta 1870 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. Vanhemmat: Is\u00e4 lehtori Emil Fredrik Maconi (s. 1827), \u00e4iti Hilda Natalia Aleksandra Josefina Rosenbom (s. 1831). Is\u00e4 ty\u00f6skenteli Jyv\u00e4skyl\u00e4n alkeisoppilaitoksen (lyseon) historian lehtorina. Gerda sai p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yksityisest\u00e4 tytt\u00f6koulusta vuonna 1886 ja saman kaupungin valtion tytt\u00f6koulusta vuonna 1887. H\u00e4n sai nauttia yksityisopetusta laulussa kolmen vuoden ajan (1887-1890) opettajatar ja laulajatar Anna Lankelan johdolla. <\/span><\/p>\n

Gerda avioitui 7.1.1896 Adolf Holmstr\u00f6min (1860-1919) kanssa ja muutti Lappeenrantaan 7.1.1896. (Lappeenranta muuttaneet 1886-1899, Raahe rippikirja 1891-1900). H\u00e4nen miehens\u00e4 Adolf Holmstr\u00f6m toimi ennen Raaheen siirtymist\u00e4 Lappeenrannassa vuodet 1895-1897 Lappeenrannan reaali- ja porvariskoulun rehtorina. <\/span><\/p>\n

Gerdasta tuli Raahelainen vuonna 1897, kun h\u00e4nen miehens\u00e4 sai opettajan paikan Raahen seminaarista ja muuttokuorman suunnaksi otettiin Raahe. Adolf Holmstr\u00f6m ty\u00f6skenteli Raahen seminaarissa vuodet 1897-1900 kristinopin, kirkkohistorian, ruotsin ja historian opettajana ja vuodet 1900-1919 seminaarin johtajana. Holmstr\u00f6m kuoli vuonna 1919.<\/span><\/p>\n

Gerda valittiin kirjastonhoitajaksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Vuonna 1908 kirjasto sai tilat entisen pakkahuoneen (nyk. Pakkahuoneen museo) yl\u00e4kerrasta ja toimi siell\u00e4 vuoteen 1959. Raahen Sanomat uutisoi vuonna 1910, ett\u00e4 kaupungin kansankirjaston hoitajaksi on kirjaston johtokunta valinnut rouva Gerda Holmstr\u00f6min. Kun lainausm\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat, tarvittiin kirjaston aukioloaikana kirjastonhoitajalle apulainen. Apulaisina toimivat muiden muassa Martta Rautio ja Jussi Siipola sek\u00e4 t\u00e4ydellisen kirjastokurssin suorittanut Anna Mustonen. <\/span><\/p>\n

Vuonna 1939 Gerdalle my\u00f6nnettiin virka-ajan pidennyst\u00e4, kunnes h\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 70 vuotta. 15.5.1940 kirjastonhoitajan teht\u00e4v\u00e4n otti vastaan Anna Mustonen. H\u00e4n ty\u00f6skenteli omien sanojensa mukaan maailman parhaassa ty\u00f6ss\u00e4 31.12.1967 saakka, jonka j\u00e4lkeen aloitti virke\u00e4t el\u00e4kep\u00e4iv\u00e4t.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Gerda opiskeli ja opetti<\/span><\/strong><\/p>\n

Raahessa Gerda kehitti itse\u00e4\u00e4n opiskelemalla seminaarissa ja suorittamalla vuonna 1910 kansakoulun k\u00e4sity\u00f6nopettajattarelta vaadittavan kurssin. Lis\u00e4ksi h\u00e4n seurasi seminaarin harjoituskoulussa opetusta vuosina 1906-1910. H\u00e4n seurasi ja valvoi Raahen keskikoulua ja sen kolmea jatkoluokkaa k\u00e4yneiden oppilaiden kotilukuja vuosina 1910-1919. H\u00e4n k\u00e4vi l\u00e4pi lyseon oppikurssin kaikissa aineissa.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n sai seminaarin opettajilta todistukset seminaarin oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vastaavista tiedoista uskonnossa, \u00e4idinkieless\u00e4, historiassa, maantieteess\u00e4, matematiikassa, luonnontieteiss\u00e4 ja soitossa. H\u00e4n hoiti k\u00e4sity\u00f6nopettajattaren virkaa Raahen seminaarissa 5.5.1903 alkaen lukukauden loppuun.<\/span><\/p>\n

Kansanvalistusseuran alkeiskurssit<\/span><\/strong><\/p>\n

\u201dKansanvalitusseuran t\u00e4k\u00e4l\u00e4isen haaraosaston aloitteesta toimeenpannaan Raahessa alkeiskurssit naisia varten, jotka ovat 14 vuotta vanhemmat, eiv\u00e4tk\u00e4 ole kouluopetusta saaneet. Opetusta annetaan kahtena iltana viikossa. Opetus maksuton. Oppilaiksi halukkaiden tulee ilmoittautua ennen Tammikuun 17 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jollekin allekirjoittaneista.\u201d Yksi heist\u00e4 oli Gerda. (Raahen Lehti 13.1.1900)<\/span><\/p>\n

\u201dKansanvalistusseura (KVS) on Suomen ensimm\u00e4isi\u00e4 valtakunnallisia yhdistyksi\u00e4 ja vanhin sivistysty\u00f6n organisaatio. Sen perustamisesta p\u00e4\u00e4tettiin kansakoulunopettajien kokouksessa Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 vuonna 1872.\u201d (kansanvalistusseura.fi\/tietoa-meista\/saation-historia)<\/span><\/p>\n

Valmistava koulu<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomalainen valmistava koulu sai asianomaisen luvan toimia Raahessa vuonna 1901 ja se oli toiminnassa 1920-luvun alkupuolelle saakka. \u201dSuomalainen valmistava koulu avattiin viime maanantaina ja alottaa nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 lukuvuottansa. Oppilaiksi kouluun on ilmoittautunut 19 lasta. Koulu on sijoitettu t\u00e4k\u00e4l\u00e4isen kansakoulun pienemp\u00e4\u00e4n rakennukseen. Toistaiseksi toimii koulu kaksiluokkaisena. (\u2026) Jo kauan on laajoissa piireiss\u00e4 kaupungissamme kaivattu suomenkielist\u00e4 suorastaan oppikouluun valmistavaa koulua. (\u2026) Oppilaiden vuosimaksu m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 80 markaksi. Johtokunnalla oli oikeus helpottaa maksua puoleen tai nelj\u00e4nnekseen. My\u00f6s vapaaoppilaspaikkoja oli.\u201d (Raahen lehti v. 1901) Opettajattaren toimi julistettiin haettavaksi.<\/span><\/p>\n

Gerda toimi suomalaisessa valmentavassa koulussa opettajattarena vuodesta 1915 alkaen erin\u00e4isiss\u00e4 aineissa. Syyslukukaudesta 1918 alkaen h\u00e4n ty\u00f6skenteli koulun johtajattarena, jolle uusien oppilaiden oli ilmoittauduttava. (Raahe 26.8.1918 no 94)<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n antoi yksityisopetusta oppikoulun eri asteilla matematiikassa sek\u00e4 suomen, ruotsin ja saksan kieless\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kansakoulun opettajan ura urkeni aikuisella i\u00e4ll\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Gerda sai vuonna 1920 Raahen seminaarista kansakoulunopettajan kelpoisuustodistuksen valtioneuvoston erivapautuksen nojalla 50-vuotiaana miehens\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen. \u201dValtioneuvosto on t\u00e4m\u00e4n anomuksen itsellens\u00e4 esittelytt\u00e4nyt ja n\u00e4hnyt hyv\u00e4ksi oikeuttaa seminaarinjohtajan lesken, Gerda Holmstr\u00f6min, hakemaan ja taitonsa ja ansionsa mukaan saamaan kansakoulun opettajattaren virkoja maassa\u2026\u201d<\/span><\/p>\n

Virallisen lehden mukaan Raahen kaupungin kansakoulujen alempien luokkien opettajattareksi valittiin ja hyv\u00e4ksyttiin opettajatar, rouva Gerda Holmstr\u00f6m vuonna 1920. Ainakin vuonna 1924 h\u00e4n toimi lis\u00e4ksi tuntiopettajana Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa.<\/span><\/p>\n

Raahen Seudun uutisen mukaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4si vuonna 1937 el\u00e4kkeelle poikakansakoulun opettajan toimesta.<\/span><\/p>\n

Gerda 60 vuotta<\/span><\/strong><\/p>\n

Raahen Seutu kirjoitti 10.5.1930: \u201d60 vuotta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Raahessa ylihuomenna rouva Gerda Holmstr\u00f6m. Syntyisin Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4 lehtori Emil Maconin ja t\u00e4m\u00e4n puolison o.s. Rosenbom tytt\u00e4ren\u00e4 rouva H. sai kasvatuksensa Jyv\u00e4skyl\u00e4n Suomalaisessa Tytt\u00f6koulussa jatkaen yksityisesti opintojansa kieliss\u00e4 sek\u00e4 musiikissa, johon h\u00e4n hienosti sivistyneess\u00e4, taidetta harrastavassa kodissaan jo varhaisina vuosina oli saanut hyv\u00e4n pohjan. Vuonna 1895 h\u00e4n meni avioliittoon lehtori Adolf Holmstr\u00f6min kanssa, ja t\u00e4m\u00e4n tultua Raahen seminaarin lehtoriksi, sittemmin johtajaksi, rouva H. siirtyi Raaheen vuonna 1897. Rouva H. kiintyikin sitten uuteen kotipaikkaansa. L\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 h\u00e4n otti osaa miehens\u00e4 harrastuksiin sek\u00e4 toimi itse aina avuliaana ja ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4n\u00e4 useissa vaativissa teht\u00e4viss\u00e4: Rouvasv\u00e4en yhdistyksen j\u00e4senen\u00e4, Raahen valmistavan koulun opettajana ja ennen kaikkea Raahen kirjaston uskollisena yst\u00e4v\u00e4n\u00e4, kirjaston, jonka hoitajana h\u00e4n on ollut vuodesta 1910 ja jolle h\u00e4nen kirjallinen sivistyneisyytens\u00e4 ja nuorison ymm\u00e4rt\u00e4myksens\u00e4 ovat tehneet korvaamattoman palveluksen.<\/span><\/p>\n

Miehens\u00e4 kuoltua tuli rouva H. vuonna 1920 Raahen kansakoulun opettajattareksi, miss\u00e4 virassa h\u00e4n edelleenkin ty\u00f6skentelee suurella antaumuksella.\u201d<\/span><\/p>\n

Naisasianainen ja yhdistysaktiivi<\/span><\/strong><\/p>\n

Naisasialiitto Uniooni toimeenpani 7.11.1904 keskustelukokouksen naisten valtiollista \u00e4\u00e4nioikeutta varten. Kokouksessa luettiin sinne l\u00e4hetettyj\u00e4 naisten allekirjoittamia adresseja eri puolilta Suomea. My\u00f6s raahelaiset naiset olivat asiassa mukana ja yksi allekirjoittajista oli Gerda Holmstr\u00f6m, seminaarin johtajan rouva.<\/span><\/p>\n

Vuonna 1910 Gerda valittiin Raahen Naisyhdistyksen johtokuntaan. \u201dHelmikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1884 Helsinkiin perustettiin \u2019Yhdistys naisen aseman parantamiseksi\u2019. Nimi muutettiin pian \u2019Suomen Naisyhdistykseksi\u2019, ja ensimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t vahvistettiin 28.5.1884. T\u00e4h\u00e4n Suomen ensimm\u00e4iseen naisasiayhdistykseen kuului Helsingiss\u00e4 oleva keskusyhdistys, joka samalla toimi p\u00e4\u00e4kaupungin paikallisyhdistyksen\u00e4, sek\u00e4 muilla paikkakunnilla olevat haaraosastot. Ensimm\u00e4inen Helsingin ulkopuolinen osasto perustettiin Kuopioon vuonna 1886, ja sen suomenkielinen sihteeri oli Minna Canth.\u201d (suomennaisyhdistys.fi\/yhdistyksen-historia) 1900-luvun alussa samanaikaisesti toimi 35 paikallisyhdistyst\u00e4 eri puolella Suomea. Suomen Naisyhdistys on vanhin naisasiaj\u00e4rjest\u00f6 Suomessa. Ristiriitojen aallokoissa osa j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4senist\u00e4 perusti Naisasialiitto Unionin ja osa Suomalainen Naisliiton.<\/span><\/p>\n

Raahen Rouvasv\u00e4enyhdistyksenkin toimintaan Gerda antoi aikaansa. H\u00e4net my\u00f6s valittiin yhdistyksen hallitukseen. Raahessa yhdistys muun muassa yll\u00e4piti lastenkotia. Gerda esiintyi monissa juhlatilaisuuksissa esitt\u00e4en yksinlaulua.<\/span><\/p>\n

Gerda Holmstr\u00f6m kuoli 23. lokakuuta 1943 Raahessa.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

<\/a><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin yliopiston kirjastossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti Raahesta Tornioon, ja yksityinen lainakirjasto siirtyi h\u00e4nen veljens\u00e4, apteekkari Carl Wilhelm Wichmannin, haltuun. Samana vuonna kaupunkiin perustettiin lukuseura ja sille kirjasto. Vuodesta 1864 kaupunki alkoi avustaa kirjastoa. Kirjaston toimintaa valvoi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1,38,9,10,8,5],"tags":[],"class_list":["post-64519","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-naisten-aani","category-raahen-seudun-naisia","category-sivistysta-ja-tiedetta","category-taidetta-ja-kulttuuria","category-tyoelama","category-yhdistyksissa-luodaan-hyvinvointia"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64519"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64519\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":64578,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64519\/revisions\/64578"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64519"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64519"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.naistenaani.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}