Luokanopettaja Leena Helander (s. 1949) valmistui ammattiinsa Raahen seminaarista vuonna 1971 viimeisten joukossa. H\u00e4n on viihtynyt ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in hyvin. El\u00e4keik\u00e4 tuli ja meni, mutta h\u00e4n ei malttanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotijoukkoihin, vaan jatkoi uraansa sijaisuuksia tehden.<\/p>\n
Kansankynttil\u00e4ksi tai kaupanmyyj\u00e4ksi<\/strong><\/p>\n Pikku tytt\u00f6n\u00e4 Leenalla oli kaksi toiveammattia: kansakoulunopettaja ja kaupanmyyj\u00e4. Myyj\u00e4tt\u00e4reksi h\u00e4n halusi siksi, ett\u00e4 siin\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi tekem\u00e4\u00e4n paketteja. Esimakua myyntity\u00f6st\u00e4 h\u00e4n sai koulun kes\u00e4lomilla apulaisena Hilkka Pietil\u00e4n sekatavaramyym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 Olkijoella. Pietil\u00e4n kauppa oli pieni kyl\u00e4kauppa, jossa myytiin kaikkea mahdollista lamppu\u00f6ljyst\u00e4 alkaen. Ryynit mitattiin ja punnittiin paperipusseihin ja kahvinp\u00f6\u00f6nit jauhettiin. Monenlaisia paketteja k\u00e4\u00e4rittiin, koska tavarat eiv\u00e4t tulleet kauppaan valmiissa pakkauksissa.<\/p>\n Keskikoulun j\u00e4lkeen Leenalla oli kolme mahdollista opinahjoa, joissa voisi jatkaa opintiet\u00e4: lukio, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ja Raahen seminaari.<\/p>\n Is\u00e4 kannusti pyrkim\u00e4\u00e4n seminaariin. Seminaariin oli kaksip\u00e4iv\u00e4iset p\u00e4\u00e4sykokeet, lis\u00e4ksi rehtori Arvo Laitinen haastatteli kaikki pyrkij\u00e4t. Luettelo valituista ilmestyi koulun sein\u00e4lle tiettyn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Leena meni j\u00e4nnittynein mielin katsomaan listaa ja ilokseen l\u00f6ysi sielt\u00e4 nimens\u00e4.<\/p>\n Leena opiskeli vihoviimeisten joukossa<\/strong><\/p>\n Leena sanoo olevansa onnekas, kun p\u00e4\u00e4si oppilaaksi arvostettuun Raahen seminaariin vuonna 1967. Seminaari sulki ovensa vuonna 1971, kun Leena luokkatovereineen oli saanut p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen.<\/p>\n Raahen seminaarin arvostuksesta kertonee jotakin se, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n pyrkij\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n sanoneen: \u201dMin\u00e4 tulen t\u00e4nne, vaikka en p\u00e4\u00e4sisik\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n Keskikoulun k\u00e4yneill\u00e4 koulutus kesti 4 vuotta. Seminaariin oli p\u00e4\u00e4ssyt my\u00f6s kansakoulupohjalta, mutta siin\u00e4 tapauksessa piti k\u00e4yd\u00e4 2 valmistavaa luokkaa ja opettajaksi valmistuminen kesti 6 vuotta.<\/p>\n Vihoviimeisi\u00e4 seminaarilaisia oli alkujaan kaksi rinnakkaisluokkaa. Kemij\u00e4rven seminaari lakkautettiin ennen Raahen seminaaria ja sielt\u00e4 tuli yksi rinnakkaisluokallinen opiskelijoita Raaheen jatkamaan opintonsa loppuun.<\/p>\n Tuleville kansankynttil\u00f6ille opetettiin muiden muassa \u00e4idinkielt\u00e4, matematiikkaa, kirkkohistoriaa ja taito- ja taideaineita.<\/p>\n Maatilataloutta ja biologiaa opetti Taimi Sankari. Jokaisen oppilaan piti suorittaa kahden viikon harjoittelu maatilalla. Leenalle j\u00e4rjestyi harjoittelupaikka Kalajoen Tyng\u00e4ll\u00e4 opiskelukaveri Anna-Liisa Peltolan, nykyisin Turpeisen kotitilalla. Hein\u00e4t\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytiin, navettat\u00f6it\u00e4kin tehtiin ja nautittiin Kalajoen kes\u00e4st\u00e4. Tilalla ty\u00f6skentelyst\u00e4 sai todistuksen.<\/p>\n Biologian oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kuului perhosten ker\u00e4\u00e4minen. Leena hankki haavin ja eetteri\u00e4, mutta ei t\u00e4m\u00e4 ollut h\u00e4nelle mieluista puuhaa. Monet oppilaat ostivat t\u00e4ydennyst\u00e4 kokoelmaansa ylempien vuosikurssien oppilailta. Ja t\u00e4ll\u00e4 konstilla h\u00e4nenkin kokoelmastaan tuli t\u00e4ydellinen. \u201dOnhan siit\u00e4 toki hy\u00f6ty\u00e4 opettajan ty\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 tuntee perhoset\u201d, h\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Musiikki t\u00e4rke\u00e4 oppiaine<\/strong><\/p>\n Musiikinopettajana toimi T.H. Piha. Opiskelijoiden piti opetella soittamaan harmonia ja pianoa. Kahdessa koulurakennuksessa oli soittokoppeja, joissa sai k\u00e4yd\u00e4 harjoittelemassa omalla ajalla, jos itsell\u00e4 ei ollut soitinta. Anna H\u00e4kkinen ty\u00f6skenteli soitonopettajana ja h\u00e4nelle piti l\u00e4ksyt suorittaa. Jos tuli virheit\u00e4, ei auttanut muu kuin harjoitella lis\u00e4\u00e4 ja menn\u00e4 uudelleen soittokokeeseen.<\/p>\n Leena lauloi seminaarin S\u00e4kenet<\/em> -kuorossa, joka esiintyi monissa kaupungin kulttuuritapahtumissa. Seminaari oppilaineen oli Raahessa t\u00e4rke\u00e4 kulttuuriel\u00e4m\u00e4n vaikuttaja. Monet seminaarin oppilaat olivat eritt\u00e4in musikaalisia ja heist\u00e4 tuli ammattimuusikoita: jostakin tuli kanttori, jostakin musiikinopettaja, jostakin laulaja.<\/p>\n My\u00f6s kuvataiteiden puolella jotkut oppilaat olivat erityisen lahjakkaita. Opettajana toimi Eero Sovelius-Sovio. \u201dH\u00e4n oli oppilaitaan ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4, ei liian vanhoillinen opettaja tuossa arvokkaassa opinahjossa\u201d, Leena muistelee.<\/p>\n Liikuntaa seminaarilaiset opiskelivat monipuolisesti: voimistelua, yleisurheilua, talvella ja kes\u00e4ll\u00e4. Seminaarien kesken j\u00e4rjestettiin urheilulliset syysp\u00e4iv\u00e4t ja talvip\u00e4iv\u00e4t jossakin seminaarissa vuorovuosina. Pekka-patsaan miekka lienee h\u00e4vinnyt t\u00e4llaisen tapahtuman yhteydess\u00e4, kun syys- tai talvip\u00e4ivi\u00e4 vietettiin Raahessa.<\/p>\n Seminaarin opetusohjelmaan kuului my\u00f6s monenlaisia retki\u00e4: kirkkohistorian tietoja syvennettiin vanhoihin kirkkoihin tutustumalla, kemian opiskeluun sis\u00e4ltyi retki muun muassa karamellitehtaaseen.<\/p>\n Opettamista harjoiteltiin<\/strong><\/p>\n Oppituntien pit\u00e4minen harjoituskoulussa kuului opetusohjelmaan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana opettajan koulutusta. Opiskelijan tuli valmistella tunti etuk\u00e4teen ja toimittaa tuntiohjelma aineen lehtorille. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n piti tunnin opettajan ja lehtorin valvoessa. Tuntia kuuntelemassa oli my\u00f6s opiskelijoita, koska heill\u00e4 piti olla m\u00e4\u00e4r\u00e4tty m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuunteluita. J\u00e4lkeenp\u00e4in oli viel\u00e4 palautetilaisuus.<\/p>\n Kolmannen vuosikurssin seminaarilaiset meniv\u00e4t oikeaan kouluun joksikin aikaa harjoittelemaan opettamista. Leena harjoitteli Lapaluodon koulussa.<\/p>\n Koulukortteeri vinttikamarissa<\/strong><\/p>\n Koska Leenan koti oli Raahessa, h\u00e4n ei tarvinnut koulukortteeria. Suuri osa opiskelijoista tuli ymp\u00e4ri Suomea aina Helsingist\u00e4 asti. He asuivat Velkaper\u00e4n, Miljoonaper\u00e4n, Lehmirannan ja Katinh\u00e4nn\u00e4n vinttikamareissa ja nurkkahuoneissa. Raahessa ei noihin aikoihin ollut oppilasasuntoloita eik\u00e4 nuorisohotelleja.<\/p>\n \u201dMeit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 pidetty silm\u00e4ll\u00e4 vapaa-aikana\u201d, Leena kertoo ja kumoaa ne tarinat, joita viel\u00e4kin kuulee kerrottavan Seminaarin tiukoista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotka rajoittivat opiskelijoiden vapaa-aikaa. Tansseissa k\u00e4yminen ei tainnut olla suotavaa, mutta opiskelijat viettiv\u00e4t iloista opiskelijael\u00e4m\u00e4\u00e4. Pehr Brahe<\/em> oli yksi opiskelijoiden kantapaikoista. 1960-luvun nuoret olivat villej\u00e4 ja vapaita.<\/p>\n Kuhmon ja Ylivieskan kautta Raaheen<\/strong><\/p>\n Valmistuttuaan Leena sai ty\u00f6paikan Kuhmosta Tervasalmen koulusta. Koulu sijaitsi kauniilla paikalla j\u00e4rven rannalla. Leena opetti 21 oppilaan luokkaa, jonka oppilaat olivat 3-6 luokalla. Kuhmossa kului 3 vuotta. Mutta pysyv\u00e4sti Leena ei Kuhmoon j\u00e4\u00e4nyt. Seuraava ty\u00f6paikka l\u00f6ytyi Ylivieskasta, jossa h\u00e4n opetti kansalaiskoulun oppilaita vuoden ajan.<\/p>\n Leena sai ty\u00f6paikan Raahesta vuonna 1975. \u201dOli oikein mukava palata takaisin\u201d, Leena sanoo. H\u00e4n ty\u00f6skenteli 3 vuotta erityisopettajana ja siirtyi sitten luokanopettajaksi. Luokanopettajan ty\u00f6 oli Leenalle mieluisinta opettajan ty\u00f6t\u00e4. Siin\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n viihtyi eritt\u00e4in hyvin. Ennen muuta h\u00e4n tykk\u00e4si siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6 oli ihmisl\u00e4heist\u00e4. Joskus oppilaisiin tuli liiankin l\u00e4heinen tunneside, jos samaa luokkaa sai opettaa monta vuotta.<\/p>\n Leena on opettanut 40-vuotisen uransa aikana melkeinp\u00e4 koko ajan ensimm\u00e4isen ja toisen luokan oppilaita. H\u00e4n opetti lapset lukemaan ja laskemaan ja luovutti sitten seuraavalle opettajalle. \u201dJuuri n\u00e4in oli hyv\u00e4, olen ikionnellinen\u201d, h\u00e4n suitsuttaa.<\/p>\n Sijaisuuksia\u00a0<\/strong>el\u00e4kevuosina<\/strong><\/p>\n Seminaarista ei saatu tietotekniikkataitoja Leenan opiskeluaikana, vaikka muuten sielt\u00e4 sai aivan erinomaiset ev\u00e4\u00e4t opettajan ty\u00f6h\u00f6n. Nyky\u00e4\u00e4n jo ekaluokkalaiset tekev\u00e4t teht\u00e4vi\u00e4 tietokoneilla tai tableteilla ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isesti opettajalle. K\u00e4dentaitojakaan ei peruskoulussa ole unohdettu: sek\u00e4 pojille ett\u00e4 tyt\u00f6ille opetetaan k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja teknisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Joskus pojat kyseenalaistavat neulomisen ja virkkaamisen j\u00e4rkevyyden.<\/p>\n \u201dMaailman parhaat kokit ja muotisuunnittelijat ovat miehi\u00e4\u201d, Leena perustelee oppilailleen.<\/p>\n H\u00e4n kokee pysyv\u00e4ns\u00e4 pirte\u00e4n\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa monet opettajat ovat h\u00e4nen lastensa ik\u00e4isi\u00e4. Ik\u00e4rasismia h\u00e4n ei ole kokenut, p\u00e4invastoin h\u00e4nen pitk\u00e4\u00e4 ty\u00f6uraansa ja ammattitaitoaan arvostetaan.\u201d Ty\u00f6ilmapiiri on koko ty\u00f6urani ajan ollut kiitett\u00e4v\u00e4\u201d, arvioi Leena \u201dopen\u201d sanoja k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n Raahen seminaarin vaiheita<\/strong><\/p>\n Raahen seminaari aloitti ty\u00f6skentelyns\u00e4 22.8.1896. Avajaisista ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, sill\u00e4 Raahessa ei ollut tuolloin viel\u00e4 omaa sanomalehte\u00e4. Oululaisessa Kaiku<\/em>-lehdess\u00e4 uudesta seminaarista oli kuitenkin uutinen ja ilmoitus.<\/p>\n Koulu sai aluksi vuokratuksi opetustilat Frans Lindbergin omistamasta talosta. Opintonsa aloitti ensimm\u00e4isen\u00e4 toimintavuotena 36 oppilasta, joita kutsuttiin esikoisiksi. Yksi heist\u00e4 oli 23-vuotias Anna Armida Enckell, joka loi maineikkaan uran sek\u00e4 koulumaailmassa ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n toimi muun muassa Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginvaltuutettuna ja Suomalaisen Naisliiton Jyv\u00e4skyl\u00e4n osaston puheenjohtajana 1920-luvulla. H\u00e4n osallistui kahden oppikirjan tekemiseen ja suomensi useita englanninkielisi\u00e4 nuortenkirjoja.<\/p>\n Uuden seminaarirakennuksen rakennusty\u00f6t aloitettiin syksyll\u00e4 1897 ja seuraavan lukuvuoden aikana valmistuivat seminaarin p\u00e4\u00e4rakennus, johtajan ja vahtimestarin asunnot sek\u00e4 sauna- ja pesutuparakennus. Uusi harjoituskoulu otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1955.<\/p>\n Alkuaikoina seminaarilaisten vastaanotto ei ollut Raahessa joka taholla miellytt\u00e4v\u00e4. Tulevia kansakoulunopettajia ei arvostettu kovinkaan korkealle. Raahe oli rannikkokaupunkina vahvasti ruotsinkielinen ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isperheiden lapset k\u00e4viv\u00e4t ruotsinkielist\u00e4 koulua ja jatkoivat usein opintojaan Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa.<\/p>\n Arvostuksen puute n\u00e4kyi muun muassa asuntojen saatavuudessa. Er\u00e4skin raahelainen huokasi: \u201dPit\u00e4\u00e4k\u00f6 minun, joka olen huoneissani pit\u00e4nyt ihmisten lapsia, ruveta pit\u00e4m\u00e4\u00e4n seminaarilaisia\u201d. Jokainen itse\u00e4\u00e4n arvostava raahelainen otti mieluummin kotiinsa asumaan hienon kauppakoululaisen kuin vaatimattoman seminaarilaisen.<\/p>\n Ajan oloon asenteet muuttuivat my\u00f6nteisiksi ja \u201dsemiskat\u201d eli seminaarilaiset ottivat paikkansa Raahen katukuvassa ja omalla toiminnallaan mursivat ennakkoluuloja. Lopulta Raahessa saivat k\u00e4vell\u00e4 keskell\u00e4 katua vain \u201dsemiskat\u201d ja lehm\u00e4t, koska molemmat olivat t\u00e4rkeit\u00e4 raahelaisille.<\/p>\n Virallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s Raahen opettajaseminaarin lakkauttamisesta annettiin 12.2.1971. Onni onnettomuudessa oli, ett\u00e4 Raahelle tarjottiin mahdollisuutta Suomen ensimm\u00e4isen keskiasteen tietokonealan oppilaitoksen perustamiseen seminaarin tiloihin. Tekulaiset ilmestyiv\u00e4t pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n katukuvaa.<\/p>\n Tekulaisetkin ovat nyt poistuneet Raahen katukuvasta, sill\u00e4 Oulun Seudun ammattikorkeakoulun Raahen tekniikan ja talouden yksik\u00f6n toiminta on siirretty kokonaisuudessaan Ouluun.<\/p>\n