Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi 1960-luvulla maan suurimpiin rautakauppoihin kuuluvan Vaasan Teräksen toimitusjohtajana. Hän oli vuosikymmenten ajan tunnettu hahmo Pohjanmaan ja Vaasan elinkeinoelämässä ja sai ansioistaan kauppaneuvoksen arvon.
Irma Rewell edusti urheilukilpailuissa Vaasan Vasamaa lajeinaan 100 metrin juoksu, aitajuoksu ja pituushyppy. Hänen voitontahtonsa oli erityisen vahva: Rewell lähti aina kisaan voittamaan. Tarmokas ja määrätietoinen nainen oli jo nuorena lahjakas. Rewell opiskeli Helsingin yliopistossa liikuntatieteitä ja toimi opintojen jälkeen vuosina 1957–1990 Vaasan yhteiskoulun liikunnan ja terveysopin vanhempana lehtorina. Opettajana hän oli tiukka, mutta persoonallinen ja kannustava. Hän korosti erityisesti arkiliikunnan merkitystä. Naisten aseman ajaminen iskostui oppilaisiin jo varhain tyttöjen oman liikunnanopettajan toimesta. Opettaja Rewell kehotti äänestämään naisia.
Vaasan Ooppera
Irma Rewell lauloi jo opiskeluaikana opereteissa Etelä-Suomen kaupungeissa. Hän opiskeli musiikkia yksityisesti Itävallan Salzburgissa sijaitsevassa Mozarteumissa, Siennan musiikkiakatemiassa Italiassa ja myös Tukholmassa.
Rewell perusti Vaasan Oopperan vuonna 1956. Näin Vaasan Ooppera on toiseksi vanhin maakuntaooppera Suomessa heti Tampereen jälkeen. Vaasan voimanainen tunnettiin tarkoista korvistaan, sillä hän löysi suuren määrän uusia, kyvykkäitä laulajia. Oopperassa on alusta pitäen valmistettu ooppera vuotta kohti, joskus jopa kaksi. Oopperaan haluttiin myös tilata ja kantaesittää uusia kotimaisia oopperoita. Teosvalinnoissa pyrittiin vaihtelevuuteen.
Rewell tuotti yli 80 oopperaa, lauloi päärooleja, toimi libretistinä, ohjasi ja tilasi seitsemän kotimaista teosta pohjalaisten historiasta sekä johti yhdistyksen toimintaa. Ooppera Toivo Kuula – keskeneräinen sinfonia kantaesitettiin 2006 Vaasan kaupungin 400-vuotis- ja Vaasan Oopperan 50-vuotisjuhlateoksena. Rewellille erityisen läheinen lottaooppera Isänmaan tyttäret kantaesitettiin Ilmajoella. Irma Rewell järjesti kaiken kaikkiaan yli 200 esitystä.
Ilman Irma Rewellin taiteen ja talousasioiden tuntemusta, johtamiskykyä, ideointia, toimintatarmoa ja innostusta ei Vaasan Ooppera olisi menestynyt sillä tapaa, mistä se tunnetaan ja arvostetaan valtakunnallisesti.
Carmen
Oopperan perustaja tunnettiin erityisesti roolityöstään Georges Bizet’n Carmen-oopperan Carmenina. Teos valittiin oopperan ohjelmistoon 1960, sillä Rewell oli kuin luotu rooliin. Juuri Carmen teki Vaasan Oopperasta tunnetun. Esityksiä tehtiin kaikkiaan 30. Vierailut suuntautuivat muun muassa Suomen Kansallisoopperaan ja Uumajaan. Carmen on myös Suomen ensimmäinen suoraan televisioitu ooppera.
Suomen Kulttuurirahasto
Professori Rewell toimi 30 vuotta Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston palveluksessa, muun muassa asiamiehenä. Hänen näkemyksensä mukaan maakuntarahaston oli tuotettava myös omaehtoista kulttuuria. Näin syntyivät esimerkiksi Latomeri -sävellyssarja ja Oiva Ketonen -seminaari. Irma Rewell oli vahvasti isänmaallinen ja pohjalainen.
Sivutoimet
Kokoomuspoliitikkona Irma Rewell toimi Vaasan kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja monissa muissa luottamustehtävissä. Hän perusti vuonna 1969 englanninkielisiä leikkikouluja Suomeen ja teki aloitteen kielikylvystä sekä oli perustamassa Suomen Oopperaliittoa ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1969–1972.
Kuuntele ja katsele Katariina Korkmanin teksti https://drive.google.com/file/d/0B_0gzthCEvakcEdlRVFBMVJiaVk/view
