Langit olivat Soveliusten rinnalla Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteen Raahessa. Johanna Gustava Lang (1796–1826) avioitui 18-vuotiaana vuonna 1814 isänsä kirjanpitäjän oululaisen Zachris Franzénin (1787–1852), runoilijapiispan veljen, kanssa.
Johanna synnytti kolme tytärtä: Sofian (1816–1847), Helenan (1819–1880) ja Charlottan sekä Johan-pojan. Johanna Franzén kuoli vuonna 1826. Sofian ja Helenan tekemät lahjoitukset ovat kantaneet hedelmää meidän päiviimme asti ja rikastuttaneet Raahen koulutustarjontaa.
Sofia Franzén-Lybecker
Varakkaan perheen tyttärenä Sofia sai parhaan mahdollisen kasvatuksen ja koulutuksen. Ensin hän kävi Raahessa mamsellien koulua, jossa opittiin monia tarpeellisia taitoja. Mamsellikoulun jälkeen Sofia lähti kolmeksi vuodeksi Tukholmaan täydentämään koulutustaan. Siellä hän asui kuuluisan setänsä piispa-runoilija Frans Mikael Franzénin luona.
Sofian äiti, Johanna, oli kuollut vuonna 1826, kun Sofia oli 10-vuotias. Sofia oli päättänyt perustaa perintörahalla koulun köyhille tytöille. Hanke ei onnistunut, koska isä vastusti sitä ja hänellä oli Sofian varallisuuden suhteen päätäntävalta siihen asti, että Sofia solmisi avioliiton. Sen jälkeen raha-asioista vastaisi ja päättäisi aviomies. Niinpä päättäväinen tytär asetti tulevalle puolisolle ehdon: hänen tuli hyväksyä kouluhanke.
14.2.1843 Franzénin perheessä vietettiin kaksoishäitä. Kyseessä ei liene ollut ihan pieni tapahtuma, koska se ylitti uutiskynnyksen ja Helsingfors Tidningar kirjoitti siitä 12.4.1843.
”Wigde: wid General-Staben, Riddaren af S:t Wladimirs ordens 4:de, S:t Annæ och S:t Stanislai ordens 3:djeKlaßer, Friherre Georg Lybecker och Demoiselle Sophie Franzén, dotter till Kommerce-Rådet Zach. Franzén och deß afl. kära maka Johanna Franzén, född Lang, wigde i Brahestad den 14 Februari.
Lands-Kamereraren, Kollegi-Aßzeßoren, Riddaren af S:t Wladimirs ordens 4:de och S:t Annæ ordens 3:dje Klaßer, Carl Gustaf Bergbom och Demoiselle Helena Franzén, dotter till Kommerce-Rådet Zach. Franzén, och deß afl. kära maka Johanna Franfödd Lang, wigde i Brahestad den 14 Februari”
Sofia Franzénin suunnitteleman koulun lahjakirja allekirjoitettiin Sofia ja vapaaherra Georg Henrik Lybeckerin (1799–1885) hääpäivänä 14.2.1843. Sofia oli tuolloin 26-vuotias ja sulhanen jo 43 vuotta. Koulu aloitti toimintansa helmikuun 14. päivänä 1844. Se oli ensimmäinen suomenkielinen tytöille tarkoitettu oppilaitos. Toiminta alkoi vuokratiloissa.
Sofia Lybecker Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/sofia-lybecker-oli-aikaansa-edella-kouluasioissa/
Kaisa Lindman Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/kaisa-lindman-neuvokas-merimiehen-leski/
Helena Franzén-Bergbom
Carl Gustaf Bergbom oli syntynyt Ollinsaaren kartanossa Raahessa vuonna 1798. Isä oli hovineuvos Gabriel Bergbom (1768–1838). ”Helenan aviopuoliso Carl Gustaf Bergbom (1798–1861) toimi 1820-luvun alussa kamarikirjurina senaatin talousosastolla, mutta siirtyi sitten kotikonnuilleen. Ensiksi hän toimi kaksi vuotta Saloisten kihlakunnan kruununvoutina ja sen jälkeen lääninkamreenina Oulussa.” (Sovelius-Sovio)
Bergbomin suvun jäsenet vaikuttivat monin tavoin maamme kulttuurielämän kehitykseen. Esimerkiksi suomalaisen teatterin perustaja Karl Johan Bergbom oli Carl Gustaf Bergbomin veljenpoika.
Vuonna 1859 Carl Gustaf ja Helena Bergbom ostivat ja lahjoittivat Sofian koululle talon, joka sijaitsi Reiponkadulla. Talo oli entinen köydenpunoja Johan Petter Westberg (1811–1892) talo. Rakennus on edelleenkin olemassa. Tällä hetkellä (2025) siinä toimii Kinosalonki Sofia. Lybeckerin koulu sai uudet toimitilat vuonna 1984.
”Till Brahestad har framlidna Friherrinnan Sofie Lybecker, född Franzén, i lifstiden, genom gåfvobref af d. 14 Febr. 1843 donerat ett kapital stort 2285 Rub. 71| kop. silfver för inrättande af en skola för flickor å orten. Denna trädde påföljande år i verksamhet och har sedermera erhållit egen lokal, då Landskamreraren Karl Gust. Bergbom och dess fru Helena Bergbom, född Franzén, år 1859 till skolan donerade en gård i staden. Skolan är bestämd för 25 elever.”
Hovineuvos Gabriel Bergbomin (1768–1838) lokakuisen kuoleman jälkeen pidettiin huutokauppa 4.-7.12.1838. Raahen museon sivulla Museuumiblogissa kerrotaan tulevan koulutalon historiasta: ”Ollinsaaren kartanon osti Salahmin ruukin inspehtori Samuel Aspegren. Hovineuvos Bergbomin tyttärille vuokrattiin talo kaupungista nykyiseltä Kauppakadulta. Kirkonkirjojen mukaan siskokset eivät kuitenkaan muuttaneet sinne, vaan heille ostettiin talo nykyiseltä Reiponkadulta. Vanhat raahelaiset muistelivat Samuli Paulaharjulle mamsellien olleen hieman erikoislaatuisia, sommaita, Raahen murteella ilmaistuna. (Tuon Bergbomin neitien talon ostivat v. 1859 Helene ja Carl Gustaf Bergbom, joka oli näiden kaupunkiin muuttaneiden mamsellien veli. Bergbomit lahjoittivat talon Sofia Lybeckerin tyttökoulun koulutaloksi. Lybeckerin koulun perustaja Sofia Lybeckerhän (o.s. Franzén) oli Helene Bergbomin sisko.)” Auksuuniluetteloa ällisteli museotantti Turunen 14.02.2018.
Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan talon omistivat Bergbomin mamsellit Amalia, Gustava ja Laura. Ennen asunut köydenpunoja J. P. Vestberg. Sitten Lybeckerin koulu. Bergbomin mamsellit muuttivat Rantakadulle vuonna 1859.
Carl Gustaf luopui virastaan ja liiketoimistaan vuonna 1860. ”Helene ja Carl Gustaf hankkivat kauppaneuvos Franzénin kuoleman ja pesänselvityksen jälkeen vaimon perintörahoilla Herttoniemen kartanon Helsingissä.” (Turunen)
Bergbomin perheeseen oli syntynyt kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Carl Gustaf kuoli vuonna 1861. Heinäkuun 27. päivänä vuonna 1819 syntynyt Helena-rouva eli vielä lähes 20 vuotta miehensä kuoleman jälkeen. Helena kuoli 60-vuotiaana 26. maaliskuuta 1880.
Morgonbladet 30.3.1880: ”Döde enkefru landskamrerskan Helena Bergbom, f. Franzén, å Hertonäs egendom i Helsinge skn d. 26 mars, 60 år;”
Mediakeskus Lybecker
Lybeckerin koulun historia on vahvojen raahelaisten naisten historiaa. Koulu on tänä päivänä (2025) osa Koulutuskeskus Brahen koulutustarjontaa. Koulun historiasta lisätietoja Koulutuskeskus Brahen sivulla: https://www.brahe.fi/koulutukset/luovat-alat/mediakeskus-lybeckerin-kiehtova-historia/lybeckerin-tyttokoulusta-lybeckerin-kasi-ja-taideteollisuusoppilaitokseen-koulun-elamaa-yli-sadan-vuoden-ajalta
