Helmi Tengén – Unionin tukipylväs

Helmi Tengén – Unionin tukipylväs

Kirjoittanut Maritta Pohls

”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”

Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
 

Lue lisää »

Ritva Ala-aho – Allakka täynnä menemisiä

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Siikajoki-seura valitsee vuosittain kunniakansalaisen. Joka toinen vuosi valitaan Lippo-Liisa ja joka toinen vuosi Lippo-Mies. Siikajoki on noin 5.000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kesällä 2024 kunniakansalaiseksi kukitettiin

Lue lisää »

Hilkka Hallanoro – Keskikoululaisen päiväkirjasta

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Kaikki ihmiset puhuvat sodasta…” kirjoitti viisitoistavuotias keskikoululainen Hilkka Hallanoro (myöh. Ruokolainen) päiväkirjaansa sunnuntaina 3. päivänä joulukuuta 1939. Koti Raahen Velkaperällä Matti Leander Hallanoro työskenteli ratamestarina

Lue lisää »

Constance Montgomery – 1800-luvun kansalaisaktivisti

Kirjoittanut Jaana af Hällström

Lasimaalaus ”Antakaa lasten tulla minun työni” Diakonissalaitoksen kirkossa Helsingin Kalliossa muistuttaa vuonna 1923 kuolleesta hyväntekijästä, rouva Constance Montgomerystä. Varat lasimaalauksen hankintaan Diakonissalaitos sai tämän pitkäaikaisen

Lue lisää »

Hanna Huotari – Kainuusta Orivedelle

Kirjoittanut Anneli Ojala

Nuoruus Luokanvalvojani Hanna Huotari, Oriveden Yhteiskoulun luonnonhistorian lehtori, oli sisukas ihminen. Hanna Emilia syntyi 30.10.1900 Sotkamossa pienviljelijän perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 Kajaanin yhteislyseosta. Hanna

Lue lisää »

Ida Godenhjelm omisti elämänsä Suomen naiskasvatukselle

Kirjoittanut Raili Ilola

Ida Godenhjelm perusti miehensä Bernhard Godenhjelmin kanssa Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston. Godenhjelmit työskentelivät yhdessä suomalaisen naiskasvatuksen ja suomenkielisen väestönosan ja erityisesti nuorten

Lue lisää »

Adele Korhonen – Yksi Raahen seminaarin esikoisista

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria

Lue lisää »

Kerttu Husu – Sattuma toi Raaheen

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Säkkijärvellä syntynyt Kerttu Husu tuli sattumalta Raaheen ja viihtyi täällä. Vilkas karjalainen osallistui opettajan toimensa ohella usean yhdistyksen toimintaan Raahessa. Kotiteollisuusopettajaksi kouluttautunut Kerttu toimi Lybeckerin

Lue lisää »

Sanna Hirvaskari – Tanssiharrastuksesta tuli ammatti

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Tanssiurheiluseura Raahen Rytmikkäiden riveissä kilpatanssiharrastuksen aloittanut Sanna Hirvaskari on teeveestä tuttu. Hän ei ole aina tiennyt, että hänestä tulee tanssinopettaja. Pitkä kilpatanssiura johti koulutukseen ja

Lue lisää »

Anna-Liisa Virta – Äitiyshuolto elämäntehtävänä

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa.

Lue lisää »

Maria Colliander – Pikakirjoituksen uranuurtaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä luotiin vuonna 1875 keisarillisen Suomen senaatin tarpeeseen. Maria Colliander opetteli 30-vuotiaana ruotsin ja suomen kielen pikakirjoitustaidon, josta tuli hänen elämäntyönsä. Liki seitsemänkymmentä vuotta

Lue lisää »

Tuula Kellola – Keskikentän pelaaja sai maalin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kulttuurihenkilö. Runokirjojen kirjoittaja. Selskaapilainen. Luontaishoitaja. Ihmisten tukija. Hyväntekijä. SPR:n vapaaehtoistyöntekijä. Omaehtoinen ihmisten auttaja. Kahden kauden kaupunginvaltuutettu. Näillä ansioilla on Tuula Kellola Pro Raahe -mitalin nro

Lue lisää »

Hilda Hellman – Suomen raittiusliikkeen uranuurtaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Pietarsaaressa syntynyt kansakoulunopettaja Hilda Wilhelmina Hellman (1839-1901) perusti Suomen ensimmäisen täysraittiutta ajavan raittiusseuran Vasa absoluta nykterhetsförening (Vaasan Ehdottoman Raittiuden seura) vuonna 1877 sisarustensa kanssa. Hilda

Lue lisää »

Ritva Virnes – ”Kaikkien lasten äiti”

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Ritva Virnes (o.s. Rajalampi) syntyi perheensä ensimmäiseksi lapseksi vuonna 1949. Koti sijaitsi Vihannin Ilveskorvessa. Taimi-äidin synnytysmatka vei Oulun lääninsairaalaan. Maaseudulta ei kouluun päässyt Ritvan vanhemmat

Lue lisää »

Aino Krohn: Mikähän minusta tulee isona?

Kirjoittanut Aino Krohn

Alle kouluikäisenä minulla oli kolme toiveammattia: satukirjailijan, karjakon ja lastentarhan opettajan. Lukiota aloittaessani olin varma, että minusta tulee eläinlääkäri, sitä lopettaessani päätin, että halusin opiskella

Lue lisää »

Maila Hakala – keksijänaisten tulkki

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helsinkiläinen Maila Hakala on ideoija, jolle kaikki on mahdollista. Hänen aloitteestaan Suomalaisen Naisliiton tiedotteet muuttuivat 1980-luvulla Minna-lehdeksi ja toiminta hetkeksi keksijävaltaiseksi. Ilmestyi Keksijä-Minna, ja naisliittolaiset

Lue lisää »

Tyyne Wideman – TUL:n hiihtotähti

Kirjoittanut Raili Ilola

Tyyne Wideman nousi sodan aikana TUL:n hiihtotähdeksi voitettuaan puolustusvoimien hiihtomestaruuskilpailut. Hän oli Suomen parhaita 10 kilometrin hiihdossa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Vuoden 1951 talvikauden

Lue lisää »

Kaisu Rautio – Rautaruukin tuoma ja lasten viemä

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kaisu Raution (o.s. Siitonen) isä, koneteknikko Heikki Siitonen, sai työpaikan Raahesta, kun Rautaruukkia rakennettiin. Perhe, isä, äiti ja kolme tytärtä, muutti Hämeenlinnasta tuuliseen merikaupunkiin jouluksi

Lue lisää »

Toini Värri – Sairaalasielunhoitaja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Sairaalapappi, lehtori ja ensimmäinen naistyöhön asetettu naisteologi Toini Värri (1911-2003) syntyi Virolahdella. Hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi (nykyään teologian kandidaatti) 1936 ja sai lehtorin oikeudet

Lue lisää »

Toini Nousiainen – Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin

Lue lisää »

Berit Paatsi – Suomen toinen naismaanmittari

Kirjoittanut Raili Ilola

Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936,

Lue lisää »

Sirkka Liakka – Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri

Kirjoittanut Raili Ilola

Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Juuret Alatorniolla Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen

Lue lisää »

Katri Bergholm – Suomen Sotilaskotiliiton perustaja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman

Lue lisää »

Raili Nuortila, Kemianteollisuuden voimanainen

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

  Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta

Lue lisää »

Ina Rosqvist – Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa.

Lue lisää »

Agnes Lundell – Ensimmäinen naisjuristi

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta

Lue lisää »

Ulla Salunen – Arjen turvaaja ja auttaja

Kirjoittanut Irja Eskelinen

Lehtori, talousopettaja Ulla Kaisa Salunen syntyi Ylöjärvellä 8.9.1929 ja menehtyi 6.4.2022 monia koskettaneen elämäntyön tehneenä.   Ulla syntyi Taimo ja Saimi Salusen henkisesti virikkeisen kaksilapsisen

Lue lisää »

Anna-Liisa Hyvönen. Sukua, politiikkaa ja Oulua

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

Syksyllä 2015 menin tapaamaan tuttavaani helsinkiläiseen ikäihmisten palvelutaloon. Avarassa ala-aulassa oli koolla iloisesti jutteleva iso ryhmä. Siinä joukossa tuttavakin oli. ”Tervetuloa tänne nuorison opintopiiriin!” ryhmän

Lue lisää »

Martta Rautio – ahkera moniosaaja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Martta Rautio oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja monien toimien nainen. Hänen kirjoituksensa ilahduttavat jälkipolvia. Kauppakoulun kautta ammattiin Martta Sofia Rautio (o.s. Skinnari) syntyi 29.7.1896. Hänen äitinsä

Lue lisää »

Saima Heikkinen – Leipomon vanha rouva

Kirjoittanut Pirkko Keskinen

Kajaanilaisen Pekka Heikkisen leipomon kahvilassa piipahteli vielä 2000-luvun alussa vanha rouva, joka seurusteli tuttujen asiakkaiden kanssa ja varmisti, että vitriinit olivat kauniisti laitetut ja palvelu

Lue lisää »

Hanne Aho – Ensimmäinen nainen journalistien johdossa

Kirjoittanut Riitta Lehtimäki

Hanne Aho toimii Suomen Journalistiliiton puheenjohtajana aikana, jolloin alalla käydään vuodesta toiseen jatkuvia yt-neuvotteluja, ja tuhannet entiset journalistikollegat ovat menettäneet työnsä. Lapsena Hanne vastaili toimittajaäitinsä

Lue lisää »

Tyyne Luoma – Suomen ensimmäinen terveydenhuoltoneuvos

Kirjoittanut Raili Ilola

Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa

Lue lisää »

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

Kirjoittanut Asta Heickell

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion”

Lue lisää »

Laina Riihonen – Valonviejä kansalle

Kirjoittanut Tuula Hyyrö

Akselin ja Lainan ”häämarssi” Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä.

Lue lisää »

Kirsti Ojala luokkaretkellä

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Kirsti Ojala. o.s. Hiltunen s.1947 Hailuodossa. Olen elänyt etuoikeutettujen joukossa, koska minulla on ollut aina työtä.  Uskon, että työttömyys olisi ollut minulle pahin itsetunnon tuhoaja.

Lue lisää »

Terttu Kukkonen – MAAILMA EI LAISKOJA ELÄTÄ

Kirjoittanut Terttu Kukkonen

Työtä kuudella vuosikymmenellä 1963 – 2012                                     Eläkeläisenä 2012 alkaen  Anneli Halme: Ympäristö, perimä ja läheiset ihmiset vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee. Mitä valintoja teemme.

Lue lisää »

Sigrid Axelson oli opettaja ja taiteilija

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti

Lue lisää »

Impi Sirkka – Keski-Suomen äiti

Kirjoittanut Hannu Korhonen

Impi Wiljander syntyi Helsingissä 30.9.1884. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1904, opiskeli yliopistossa historiaa, äidinkieltä ja kansanrunoutta ja muutti sukunimensä sinä aikana Viljatieksi muun

Lue lisää »

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Tamperelainen Kirsti Pohjonen on tehnyt yli 40 vuotta kestäneen toimittajan uran. Valtaosan siitä – 37 vuotta – hän on ollut Aamulehdessä uutistyössä, vuoropäällikkönä, politiikan toimittajana

Lue lisää »

Hilda Kuokkanen – Lappeen kätilö

Kirjoittanut Hannu Korhonen

Naisihmisen tie itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ei ollut 1800-luvun lopulla mikään itsestäänselvyys. Hilda Korhosen monipolviset elämänvaiheet Rautalammin Saikarilta kunnankätilöksi Lappeen pitäjään ovat kuvaava esimerkki. Rippikirjasta saa sellaisen

Lue lisää »

Päivi Alasuutari: Osa asioista on menossa hyvään suuntaan

Kirjoittanut Johanna Liukkonen

Toimittaja Päivi Alasuutari on toiminut toistakymmentä vuotta Kalevassa työsuojeluvaltuutettuna ja kymmenisen vuotta luottamustehtävissä Journalistiliitossa. ”Jos työpaikoilta ei löydy niitä, jotka neuvottelevat, ollaan pian saneluyhteiskunnassa”, hän

Lue lisää »

Lotta Jaanu – musiikki on elämäni suola

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Laulavainen lapsi, kuorolainen, musiikin- ja musiikkileikkikoulunopettaja, soitinvalmennuksen kehittäjä, valtakunnallinen musiikkialan vaikuttaja, omien lasten ja lastenlasten kannustaja musiikin maailmaan.Hämeenlinnalaisen Lotta Jaanun musiikillinen tie on ollut monivaiheinen

Lue lisää »

Arja Katriina Ylänkö – leskirouva ja aktivisti

Kirjoittanut Arja Katriina Ylänkö

Synnyin toivottuna, suunniteltuna lapsena pula-aikojen lopussa. Isä oli meijeriauton apumies ja äiti tehdastyöläinen. Sain kummivanhemmikseni vanhempieni parhaat ystävät, kummitäti oli kotiäiti ja kummisetä linja-auton kuljettaja. Elinikäinen vanhempieni ja kummivanhempien

Lue lisää »

Leena Piikivi – Lääkäri, taiteilija ja poliitikko

Kirjoittanut Anne ja Lauri Piikivi

Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja,  kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat

Lue lisää »

Maila Raappana – Saloisten vanhainkodin johtaja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Saloisten vanhainkoti (Saloinen liitettiin vuonna 1973 Raahen kaupunkiin) oli entisinä aikoina vanhusten oikea koti. Joku asui vanhainkodissa kymmeniä vuosia. Saloisten vanhainkodissa asusteltiin kodinomaisesti vielä 1970-luvulla.

Lue lisää »

Leena Karhu-Westman – Leenan tarina

Kirjoittanut Anita Vihervaara

Lämmin kiitos Leenalle keskusteluista ja mielenkiintoisista muisteluista, jotka liittyivät sosiaalitoimen eri aikoihin Helsingissä. Olemme tehneet työmme muutosten ja kehityksen aikakaudella. Emme vieläkään ehtineet laskea kuinka

Lue lisää »

Aili Raitio – Mummini elämäkerta

Kirjoittanut Auri Raitio

Lapsuus Mummini syntyi 22.9.1912. Mummin syntymävuonna Kiinassa tapahtui vallankumous eli keisari syrjäytettiin vallasta ja tilalle tuli tasavalta ja tuolloin Suomi kuului Venäjän alaisuuteen. Mummini oli

Lue lisää »

Saara Katainen – Kirjastoäiti

Kirjoittanut Sirpa Katainen

Äitini Saara Maria Katainen kuoli aurinkoisena syysaamuna v. 2016. Päivä 10.10. eli Aleksis Kiven päivä sopi hänen lähtöönsä hyvin, sillä Saara oli sydämestään kirjaihminen ja

Lue lisää »

Edit Salo – täti, pankkineiti

Kirjoittanut Pirjo Salo

Syntyi suurruhtinaskunnassa Isoäitini Amanda ja tyttärensä Edit elivät tavallisen, sitkeän naisen elämän pienellä paikkakunnalla, mutta suurien mullistusten keskellä. Edit-täti syntyi Kotkassa vuoden 1912 kesäkuussa. Vanhemmat

Lue lisää »

Maija Piitulainen – Oman elämänsä airut

Kirjoittanut Marjo Steffansson

Maija Piitulainen (o.s. Kuusenmäki) syntyi sodan jälkeen isättömäksi lapseksi. Kohtalotovereita on paljon.  – Minä en tiedä isästäni mitään. Äiti ei koskaan kertonut hänestä, eikä myöhemmin tehty

Lue lisää »

Maj-Len Remahl – Nainen paikallaan

Kirjoittanut Pirjo Kivistö

Istumme Maj-Len Remahlin olohuoneen pöydän ääressä. Hän juo teetä, minä kahvia, lautasella omenapiirakkaa. Kello on kahden jälkeen tammikuun lopun torstai-iltapäivänä. Olen maanantaina kysynyt joogatunnilla häneltä

Lue lisää »

Elli Saurio – sopiva ja pätevä johtajaksi

Kirjoittanut Aila Kervinen

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella

Lue lisää »

Helmi Hujanen – Helmin maailmat

Kirjoittanut Marja Värri

Kertomus äitini elämästä 1. Helmin maailma sodan jälkeen Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut

Lue lisää »

Ella Kitunen – akateeminen tutkija ja kunniatohtori

Kirjoittanut Kervinen, Aila

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella

Lue lisää »

Laina Saarinen – urhea äitimme

Kirjoittanut Helena Halawa

-”Jos tietääsi ettei siinä sen enemmän  käysi niin lähtisi uurestaanki” sanoi äiti ja nuoruuden voima kuulsi äänestä. Pöydällä  oli sodanaikaisia lottakuvia paperille kopioiminani. Papereilla oli

Lue lisää »

Hilkka Rantio – Nainen, jota ajattelen öisin

Kirjoittanut Seija Sihvola

Parvekkeella istuu sirkeäsilmäinen nainen, äitini Hilkka Rantio. Hän nauttii maisemasta ja aistii heräävän luonnon edessään. Tunnen suurta kiitollisuutta kun hän yhä on täällä, maailmanmenoa seuraamassa.

Lue lisää »

Hanna Salojärvi – Isomummuni

Kirjoittanut Silva Tedre

MUMMU Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei

Lue lisää »

Ulpu Iivari – Pienoiselämäkerta

Kirjoittanut Miina Salo

Lapsuus Lapissa Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan

Lue lisää »

Irma Marttila- monikulttuurisuutta ja yhteistyötä

Kirjoittanut Rantasalo Raija

Irma Marttila – monikulttuurisuutta ja yhteistyötä  Irma Marttila on nykyään eläkkeellä monipuolisesta päivähoidon ammattilaisen toimesta, mutta toimii edelleen muun muassa Helsingin Sosiaalidemokraattisen Naisyhdistyksen puheenjohtajana ja

Lue lisää »

Sylvi ja Raili Seppälä – Kaksoset

Kirjoittanut Raili Viherlehto

Kaksoset syntyvät Me synnyimme elokuun kahdeksantena päivänä, 1931. Sylvi syntyi ensimmäisenä, minä noin kaksi tuntia myöhemmin. Sisareni syntyi keskosena, hän ei aluksi osannut edes syödä

Lue lisää »

Aila Pikkarainen – Äitini mun

Kirjoittanut Marjatta Haapaniemi

JUURET MARKKULASSA  Äitini syntyi 4.2.1922 Nurmeksen Markkulaan pikkusiskoksi marraskuussa 1919 syntyneelle Martti Johannekselle. Kasteessa hän sai nimekseen Aila Helena. Hänen vanhempansa Aino Helena Nevalainen (o.s.

Lue lisää »

Salli Ranta – Tampereen tyttö

Kirjoittanut Ulla Mattelmäki

Viime vuosisadalla Suomea koetteli kolme sotaa. Monet ihmiset kokivat niihin liittyvät menetykset, huolet ja nälän henkilökohtaisesti. Erityisen rankkaa se aika oli naisille, jotka joutuivat vastaamaan

Lue lisää »

Anna Heleena Olkoniemi – äidin tarina

Kirjoittanut Marja-Liisa Olkoniemi

Silitin varovasti äidin silkinhienoa hopeanharmaata tukkaa. Kosketin hellästi hänen olkapäätään ja toivoin, että saisin hänet hereille. Äiti lepäsi rauhallisen näköisenä Kajaanin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli

Lue lisää »

Ruth Munck – Jääkäriliikkeen aktiivi ja lotta

Kirjoittanut Elina Virtanen

”Olemus on kapea, selkä iän kumaraan painama, mutta asettuessaan valokuvattavaksi hän ojentautuu ryhdikkääksi ja asettaa sirot säärensä tyttömäisesti viistoon. Hänen hopeanvalkoiset hiuksensa on kammattu pehmeälle

Lue lisää »

Virpi Honkala haluaa oikeasti tehdä hyvää

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana

Lue lisää »

Inkeri Kerola – Maaseudulta vallan kamareihin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata

Lue lisää »

Kaija Karikoski asuu viiden tähden hotellissa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Tapaan hiljattain sata vuotta täyttäneen Kaija Karikosken palvelutalo Hopeataurissa, jossa hänellä on viihtyisä huone ja talon puolesta kaikki tarvittavat palvelut. Hackmanin työyhteisö 1800-luvun alussa Hackman

Lue lisää »

Terttu Soinila – saksan kielen opettaja, apulaisrehtori

Kirjoittanut Heli Meriläinen, tekstin välittäjä

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella. Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa

Lue lisää »

Pia Katerma – kulttuurin monitaitaja ja vaikuttaja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen

Lue lisää »

Kirsti Vähäkangas – Piehingistä Pikkulahelle

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Soli 1950-lukua, ku puskeuvuin elon taipaleelle Pitkäkarin kuusikosa elikkä Gellmannin lasareetisa täälä Raahesa. Pienen piehinkiläisen maalaistalon esikoisena mun hääty pahasesta sikiästä asti reuhkasta häläppärinä maatöisä.

Lue lisää »

Helle Kannila: tasa-arvon ja kirjastojen puolesta

Kirjoittanut Pirjo Tuomi

Ehkä monetkin – varsinkin vanhemman polven suomalaiset – kuullessaan Helle Kannilan nimen osaavat yhdistää hänet suomalaiseen kirjastolaitokseen. Helle Cannelin (vuodesta 1938 Kannila) valittiin 1921 perustetun

Lue lisää »

Karin Mäkinen liikutti raahelaisia avojaloin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä.

Lue lisää »

Kirsti Ikonen – jämpti ja reilu, ei horju ei heilu

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Hämeenlinnassa asuva Kirsti Ikonen tunnetaan aktiivisena vihreänä sisarena ja poliittisena vaikuttajana. Hänen päättäväisyytensä ansiosta Parolannummi sai uuden sotilaskodin, Sotilaskotijärjestö oman virren ja Hämeenlinnan kaupunki rantareitin,

Lue lisää »

Auli Kananen – Käsityöläinen viidennessä polvessa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Käsityöläisten sukua

Lue lisää »

Maija Vuontisjärvi – Hetan Majatalon emäntä

Kirjoittanut Tiina Vuontisjärvi

Maria Sofia (Maija) Vuontisjärvi o.s. Stoor syntyi 6.2.1924 Enontekiöllä ja kuoli 19.3.2018 Rovaniemellä Taivaan isään turvaten. Maija Vuontisjärvi, Kallen Maija, oli enontekiöläinen Hetan Majatalon emäntä

Lue lisää »

Hanna Widell – Raahen museo kotina 28 vuotta

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahelaiset tunsivat Hanna (Alma Johanna) Widellin (s. 24.10.1907) tarmokkaana työmyyränä. Hän oli kotoisin Pyhäjoelta 11-lapsisesta perheestä. Maalaistalon suuren perheen tyttärenä hän joutui tarttumaan työhön hyvin

Lue lisää »

Marjaliisa Pitkäranta – ilon ja sadun kuvaaja

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

Kellotaulun keskellä istuu Lumikki. Ylös ojennetussa kädessä keikkuu pikkulintu sekuntien tahdissa. Kääpiöt ja muut Lumikki-sadun hahmot kuvittavat tunteja. Ulkona isä Veikko nostaa jyviä täynnä olevan

Lue lisää »

Sanna Palo – Peräpohjolan käsityönopetuksen uranuurtaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Käsityönopettaja Sanna (Susanna) Palo (myöhemmin Alamäki) Alatornion Kukkolan kylästä, tunnettu myös Mylly-Sannuna tai Mäki-Sannuna, oli koulutettu käsityöihminen. Hän opetti vuosikymmenien ajan tekstiili-ilmausta, oli kansansivistyksen avarakatseinen

Lue lisää »

Anna Suonperä – aina muiden puolesta

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

”Minun tyttöni menee kouluun”, päätti raahelainen Maria Rajaniemi vuonna 1880. Naapurit sanoivat, kannattaako köyhän yksinhuoltajan kouluttaa Anna-tytärtään. Raahe oli tuohon aikaan jo sivuuttanut kukoistuskautensa puulaivojen

Lue lisää »

Anu Mattila – Se teatteri on vaan niin ihanaa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Pekkateatterin (nyk. Raahen Teatteri) näyttämöltä yleisölle tutuksi tullut Anu Mattila (ent. Krekilä) sanoo tammikuussa 2010: ”Tunne on tärkeintä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun ihmiset taputtavat.

Lue lisää »

Aino Turpeinen – näyttelevä Pikkumidinetti

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Ompelulinjalta ammattilaiseksi Aino Turpeinen  (o.s. Nuutinen) hakeutui Kuopion Naiskotiteollisuuskoulun ompelulinjalle 1945. Se lienee ollut hänelle toiveammatti. Ainakin se antoi hänelle pientilan emäntänä lisäansioita lähes 20

Lue lisää »

Sanni Pajari-Sariola – Tornion kirjastotoimenjohtaja

Kirjoittanut Mervi Mustonen

Sanni tuli Tornion kirjastonhoitajaksi 1971. Kirjasto sijaitsi tuolloin Länsirannan Pienteollisuustalossa Karkiaisen leipomon yläpuolella. Pikkukaupungin kirjastossa oli lämmin tunnelma. Koska henkilökuntaa oli alkuun vain kaksi työntekijää,

Lue lisää »

Martta Ritvanen – Kaunis Korun perustaja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Suomen vanhin uusi ylioppilas Guinnessin ennätysten kirjaan – Koskaan en ole syntymäpäivistäni elämää pitänyt, mutta nyt aion oikein koketeerata iälläni, sanoo Martta Ritvanen Helsingin Sanomien

Lue lisää »

Aila Tamminen – Varalaa kehittämässä!

Kirjoittanut Tuula-Maija Leikomaa

Aila Sylvia Tamminen, o.s. Malm syntyi Tampereella 8.6.1942. Hänen äitinsä oli työnjohtajana Lapinniemen Puuvillatehtaalla ja isä toimi metallimiehenä Ajokilla, jossa hän oli myös pääluottamusmiehenä. Pieni

Lue lisää »

Armi Hulkkonen – aina valmiina!

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Synnyin loppiaisaamuna Kaavin Rasimäen kotikoululla isän toimiessa kätilönä, kirjoittaa  Armi päiväkirjassaan. Kotiapulaisemme Elma oli ansaitulla joululomalla ja minä tupsahdin iäkkäille vanhemmilleni hieman etuajassa. Pestyään minut

Lue lisää »

Riitta Ahtiainen – Elämäni tarinaa

Kirjoittanut Riitta Ahtiainen

Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5

Lue lisää »

Pirkko Laurikainen – jumppasisko

Kirjoittanut Minna Huuskonen

EvakkoPirkko on syntynyt Sortavalassa 16.2.1937 viisilapsisen perheen vanhimmaksi lapseksi. Veli syntyi myös Sortavalassa juuri ennen talvisodan alkua. Evakkotaival kulki Kuopiosta Joensuuhun ja jälleen Kuopioon, johon

Lue lisää »

Mirja Hakko – kasvu toimittajan ammattiin

Kirjoittanut Aino Kukkonen

Lapsuus Oulunsalolaisen Hakon perheen Mikko-isän työ kiertokoulunopettajana oli päättynyt, ja hän oli juuri valmistunut poliisiksi Suomenlinnan poliisikoulusta, kun Mirja Annikki syntyi maaliskuussa 1921. Uudella tulokkaalla

Lue lisää »

Eeva Holma – pohjoisten puhurien ihmenainen

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Eeva Holma on mystinen meren ja tunturituulien hioma lumoojatar. Työuransa hän teki Ylikiimingin yläkoulun lehtorina opettaen kieliä ja uskontoa. Eläkevuosinaan Eeva Holma on kirjoittanut runoja

Lue lisää »

Irja Askola – Helsingin piispa ja runoilija

Kirjoittanut Pirkko Lehtiö

Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin

Lue lisää »

Oili Kinnunen – bridgemestarista kirjailijaksi

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Ihmisen sanotaan elävän neljä elämänvaihetta. Oili Kinnunen, naisliittolainen, elää nyt vahvasti niistä kolmatta. Kun työ englannin kielen lehtorina päättyi 1996, hän muutti Helsinkiin, alkoi pelata

Lue lisää »

Helena Ranta – kansainvälisin sotarikostutkijamme

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan kansainvälisten katastrofien jälkiselvittelijänä. Tuntemattomampaa, mutta yhtä tärkeää on hänen työnsä naisten aseman ja ihmisoikeuksien palavasieluisena puolustajana.  ”Vaikka en ole koskaan

Lue lisää »

Maija Mertalahti – sairaanhoitaja ja perheenäiti

Kirjoittanut Anja Pohjanvirta-Hietanen, os. Mertalahti

Äitini Maria (Maija) Mertalahti, omaa sukua Niemistö, syntyi maalaistalon tyttärenä vuonna 1914. Koti oli uskonnollinen, vanhemmat Juho ja Liisa olivat herännäisiä eli körttejä. Lapsuuden huolettomuus

Lue lisää »

Tyyne Kanervo – kirjoittava tätini Karjalasta

Kirjoittanut Armi Janhunen

Tyyne Kanervo (1926–2017) on kollektiivinen muisti ja autenttinen ääni kirjoituksissaan kotikylän tuoksuista ja perinteistä. ”Tuoksuja täynnä on maa…” -sarja on mahtava aistien takaisinpaluujuhla. Omaelämänkerran ja juttujen

Lue lisää »

Tarja Tyybäkinoja – vapaaehtoistyö harrastuksena

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Tarja Tyybäkinojan (s. 1972) tapaa viikonloppuisin melkoisella varmuudella Raahen nuorisotoimen tapahtumissa järjestyksenvalvojana. Hän ei ole laistanut yhtään nuorten Sulatto-tapahtumaa. Kesän 2006 Pieni suuri seikkailu -leirillä hän toimi

Lue lisää »

Seija Tyrninoksa – maailman kansalainen

Kirjoittanut Heli Bathija

Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat

Lue lisää »

Kirsi Öster – reuma ei saa lannistaa

Kirjoittanut Leena Sorvali

Kirsi Öster on lahtelainen järjestöaktiivi, joka uskoo vankasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Häntä on aikanaan pyydetty monelta taholta mukaan luottamustehtäviin ja siksi niitä onkin hänelle kertynyt runsaasti.

Lue lisää »

Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija

Kirjoittanut Taina Pitkänen-Koli

Lapsuuden asumisympäristö Seinäjoen Piirisairaalassa Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen

Lue lisää »

Kaarina Aho – Lapin edustaja lähellä ja kaukana

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Kaarina Aho on syntynyt Alatorniolla 25.11.1945 maanviljelijäperheeseen. Hän kävi neljä vuotta Yliliakan kansakoulua ja pääsi neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta Tornionseudun keskikouluun, jota kävi viisi

Lue lisää »

Fanny Pirttiaho – tarmokas sotaleski

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä

Lue lisää »

Elma Luokkala – tasa-arvoaktivisti Torniosta

Kirjoittanut Paavo Luokkala

Torniolainen Elma Luokkala oli neitokaisiästä lähtien naisasia-aktivisti, tinkimättömästi kuolemaansa saakka. Toinen aktiiviharrastus oli kirkkokuoro. Eläkevuosina mukaan tulivat rintamamiesveteraanien naistoiminta ja vieläpä pitsinnypläys. Kaikista näistä hän

Lue lisää »

Hilkka Kauppila – opettaja Torniosta

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Hilkka Kauppila on syntynyt Torniossa kotona Tornion kirkon lähellä vuonna 1930 illalla klo 22.00. Hän asuu tänäkin päivänä syntymäkodissaan. Hilkalla on yksi siskopuoli, joka oli

Lue lisää »

Tuulikki Juusela – topakasti tasa-arvosta

Kirjoittanut Hilkka Kallio

Tuulikki Juuselan elämässä punaisena lankana ovat kulkeneet yrittäjyys ja kansainvälisyys, tasa-arvon edistäminen ja nuorten naisten kannustaminen. Mentoroinnin asiantuntijana hänen tavoitteensa on, että kokeneemmat jakavat osaamistaan

Lue lisää »

Ulla Lilius – teot ratkaisevat!

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Ullan biologinen äiti oli päättänyt antaa tyttärensä adoptoitavaksi ja tuonut itse huonokuntoisen 1 ½-vuotiaan uuteen perheeseen korvaamaan menetettyä lasta. Isästä hän suostui paljastamaan: ”Korkea sotaherra,

Lue lisää »

Aino Ohvo – järjestötoiminnan nainen

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

”Olen lähtenyt monien tehtävien keskeltä ehtimättä usein ajatella aihetta, josta puhua, mutta aina olen saanut innostusta ja voimaa työhöni.” Näin kirjoittaa Aino Ohvo, maatalon emäntä

Lue lisää »

Maria Lallukka – räisäläinen kulttuurimesenaatti

Kirjoittanut Maija-Liisa Varila

Maria Lallukka, omaa sukua Jääskeläinen, syntyi Räisälän Siirlahdessa vuonna 1858, missä hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat kestikievaritalon. Jääskeläisen kestikievarissa nuori Juho Lallukka tutustui

Lue lisää »

Riitta Pakarinen – sanataituri

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Olemme saaneet lukea lähes jokaisesta Pälkjärveläisestä Riitta Pakarisen kirjoittamia hienoja tarinoita elossa olevista ja edesmenneistä pälkjärveläisistä. Ja lisää on luvassa. Riitta on kirjoittanut toimituksen pyynnöstä

Lue lisää »

Toini Jaatinen – evakkotytön tarina

Kirjoittanut Tuula Hakola

Toini Jaatinen syntyi Harlun pitäjässä, Paussun kylässä maalaistalon tyttäreksi joulun alla vuonna 1919. Kotitalo sijaitsi pienen mäen päällä, mäenrinteestä alaspäin viettivät pellot, edempänä metsät. Tila

Lue lisää »

Katri Tuori – opettaja ja naisasianainen

Kirjoittanut Kirsti Ojala ja Maritta Pohls

Naisten Ääni-lehti kirjoitti syksyllä 1916 Katri Tuorista. ”Kun oppilaat tänä syksynä kerääntyvät Limingan kirkonkylän kansakouluun, ei heidän entinen, rakas opettajansa, Katri Tuori, olekaan enää heitä

Lue lisää »

Maikki Kaitera – emäntänä ja meijerialalla

Kirjoittanut M. H.

Emäntä Maikki Kaitera Limingassa täytti 50 vuotta 19.1.1923, jolloin ystävät monilukuisina olivat saapuneet hänen kotiinsa juhlimaan viisikymmenvuotiasta. Hänen toimintansa ja merkityksensä ilmeni varsinkin selvästi niissä

Lue lisää »

Rakel Levin – pianisti, opettaja, säveltäjä

Kirjoittanut Annette Kokkonen ja Anna-Riitta Vuorikoski, Soroptimist International Tampere

Viipurissa vuonna 1908 syntynyt Rakel Levin (o.s. Steinbock) opiskeli pianonsoittoa ensin kotikaupungissaan Viipurissa, sitten 1920-luvun lopulla Leipzigissä ja Berliinissä: kautta ammattilaisuransa niin kotimaisten kuin ulkomaisten

Lue lisää »

Päivi Grönqvist – virtuaalimartta

Kirjoittanut Leena Sorvali

Päivi Grönqvistin mummo oli aktiivinen martta, jonka myötä hän tutustui jo lapsena marttailuun. Silloin hän ajatteli, että marttailu on mummoilua. Sittemmin hän muutti mielensä ja

Lue lisää »

Kari Mattila – uuden naisasian aika Suomessa

Kirjoittanut Kari Mattila

Uuden naisliikkeen vakiintuminen Suomeen kesti monta vuotta. Ammattiliittojen naiset luottivat liittoihinsa, mutta niitä henkilökohtaisia ajatushetkiä, joita naisliike ehdotti, he vieroksuivat. Kesti myös aikansa, ennen kuin

Lue lisää »

Ulla Koskinen-Laine – aina kulttuurin ja koulutuksen puolesta

Kirjoittanut Ulla Lilius

Ulla Koskinen-Laine on paljasjalkainen lahtelainen kuvaamataidon opettaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, äiti ja isoäiti. Keskusteluissa Ulla Koskinen-Laineesta piirtyy kuva päättäväisestä naisesta, poliitikosta ja yhdistysaktiivista, jonka yhteiskunnallisen toiminnan

Lue lisää »

Miia Oksman – Nainen naiskiekkoilun takana

Kirjoittanut Vasankari Jaana

Poikien ja miesten Leijonien jääkiekon menestystarinan tuntee jokainen suomalainen, ja olemme siitä kaikki ylpeitä. Myös tyttöjen ja naisten jääkiekon historia on kansainvälisessäkin mielessä mitalinhohtoinen, mutta

Lue lisää »

Mirjam Viippola – rytmisen liikunnan uranuurtaja

Kirjoittanut Leena Sorvali

”Tästä minä olen onnellinen”, sanoi Mirjam Viippola liikuntakoulunsa kolmekymmenviisivuotisjuhlassa katsastaessaan tyttäreensä Tuula Luhtaseen ja tyttärentyttäreen Sari Ruposeen. Kolme polvea tarmokkaita naisia, jotka kukin ovat tehneet

Lue lisää »

Ulla Papp – jääkenttien Marilyn

Kirjoittanut Jaana Vasankari

”Kuka tuo Marilyn tuolla jäällä on?” kysyi jääkiekkoilijanuorukainen Kuopion Lippumäen jäähallin kahviossa, josta oli suora näköyhteys jääkiekkokaukaloon. Kysyjän äänensävyssä oli ihastusta. Vilkaisin jäälle. Valmentaja ja

Lue lisää »

Helena Ranta – ihmisarvon puolustaja

Kirjoittanut Erkki Vuori ja Marja Liisa Toivanen

Kun sovimme kirjoittamisesta Naisen ääneen, tehtävänjako oli selvä. Helena Rannan kollegana professori emeritus Erkki Vuori kirjoittaa laajemman osion, jota voi sanoa pienoiselämänkerraksi. Siinä korostuvat ne

Lue lisää »

Ulla Puolanne – lahtelainen valtiovarainministeri

Kirjoittanut Maisa Lappi

Lahdessa elämänsä elänyt Ulla Puolanne (o.s. Raivo) muistelee Lahden kartanon ystävien toimittamassa ja julkaisemassa Kartanon kertomaa -kirjassa kouluaikojaan. Nykyistä Lahden historiallista museota kutsutaan Kartanoksi, sillä

Lue lisää »

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

Kirjoittanut Marjatta Kaikkonen, Anja Lindh ja Terttu Välikangas

Opetuksen ja suomalaisen kulttuurin monipuolinen asiantuntija ja kehittäjä Aili Heikkinen Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat

Lue lisää »

Hilkka Heiskanen – Matkaselän nuorin lotta

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Hilkka oli 18 vuoden ikäinen, kun hän talvella 1942 lähti lottatyöhön Ruskealaan Matkaselän asemalle. Takana olivat talvisodan ja evakkomatkan koettelemukset ja paluu Pälkjärvelle. Ei siis

Lue lisää »

Kaisu Rauhamaa – kaikkien rakastama Kaisu-äiti

Kirjoittanut Kerttuli Kääriäinen (1936-2015), Tekstin lähettänyt tytär Marja Myöhänen, Kerttulin sisarten luvalla.

Kerron äidistäni, vauhdikkaasta, monessa mukana olleesta martasta. Hän syntyi vuonna 1902 Iisalmen maalaiskunnassa, Runnilla. Kasteessa hän sai nimekseen Kaisu Inkeri. Sukunimien suomentamisen yhteydessä vuonna 1906

Lue lisää »

Kerttu Saalasti – ministeri ja emäntä

Kirjoittanut Maija Kupsala

”Ajatuksen, toiminnan ja yhteistyön vapaus sisältää suuren vastuun. Sen vastuun tulee ulottua laajemmalle kuin vain omaan elämään ja omiin asioihin. On etsittävä, mikä yhdistää. Vastuun

Lue lisää »

Aino Wansén – balettiloikalla yli esteiden

Kirjoittanut Anniina Salminen

Helmikuu 2009. Istun isoäitini Aino Wansénin muistotilaisuudessa Tampereella. Katson itkuisin silmin Ainon muistoksi tehtyä kuvaesitystä, jossa kuva mummista toisensa perään heijastetaan valkokankaalle. Kuva atleettisesta tytöstä

Lue lisää »

Kyllikki Koho – liikkuja ja liikuttaja

Kirjoittanut Leena Sorvali

Keväällä 1972 se tapahtui! Aika oli enemmän kuin kypsä fysikaalisten hoitolaitosyrittäjien yhteen liittymiselle. Siitä todistuksena putosi naulakkokin seinältä takkien paljoudesta, kun omia hoitolaitoksiaan jo muutaman

Lue lisää »

Kaisu Heikkilä – Tampereen Diorit

Kirjoittanut Marjatta Heikkilä-Rastas

Kaisu Marjatta Lehti syntyi Tampereella vuonna 1918. Olen kartoittanut äitini elämänvaiheita, persoonallisuutta ja elämäntyötä väitöstutkimuksessani ”Muodin vai muodon vuoksi?” (2003) ja hän on ollut tutkimukseni

Lue lisää »

Adina Huhtamäki auttoi hädässä olevia

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Diakonissa Adina Huhtamäki-Verronen auttoi hädässä olevia sekä työssään että vapaa-aikanaan. Ruotsinkielinen koti Adinan isä oli syntynyt Lapualla. Hän oli metsätöissä uittaen propsia Lapuanjokea myöten Uuteenkaarlepyyhyn

Lue lisää »

Ellen Sovio – Sovion konsulinna

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Magda Ellen Sovion (o.s. Brattström) sukuhistoria on mielenkiintoinen. Hänen isovanhempansa, laivanvarustaja Johan Gustaf ja Helene Rein asuivat Raahessa. Ellenin äiti, Reinien Adele-tytär, avioitui lyypekkiläisen Paul

Lue lisää »

Mirjam Viippola – lahtelainen vaikuttajanainen

Kirjoittanut Leila Kokko

Uusi-Lahti lehden päätoimittaja Kari Naskinen on tehnyt listan ”Sata merkittävintä lahtelaista kautta aikojen ”. Hän esittelee Mirjam Viippolan naisten ja tyttöjen liikuntakasvatuksen äidiksi Lahdessa. Arjen

Lue lisää »

Eila Joutsela – idearikas Pirkanmaan emäntien valistaja

Kirjoittanut Kirsti Manninen

”Herranjestas, mikä likkalätkä me saatiin!” huudahti muuan emäntä saliinsa kokoontuneille Oriveden maatalousnaisille, kun Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran konsulentti, 23-vuotias Eila Joutsela oli vielä eteisessä itseään kohentamassa ja

Lue lisää »

Tuuli Rouhunkoski – avarakatseinen kehittäjä

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Vuonna 1980 Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi valittiin MMK Tuuli Rouhunkoski. Hän oli valmistunut vuonna 1962 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kodin taloustiede ja kuului siis myös

Lue lisää »

Satu Torstila – satumainen nainen

Kirjoittanut Suvi Kalela

Lapsuus ja nuoruus Munkkiniemessä Kauan sitten 1950-luvun alussa Satu oli äärettömän iloinen, kun me kolme tyttöä saimme kesäpaikkaamme Veikkolaan ihanan uuden leikkimökin. Siitä tuli vuosiksi

Lue lisää »

Aira Kemiläinen – yleisen historian professori

Kirjoittanut Marjatta Hietala

Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi

Lue lisää »

Vera Hjelt – ammattientarkastaja, kansanedustaja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Vera Hjelt teki merkittävän elämäntyön sekä veistonopetuksen uranuurtajana että ammattientarkastajana. Myös hänen toimintansa kansanedustajana 1908–1917 sekä Sosiaalimuseon perustajana ja johtajana tähtäsi työväestön ja erityisesti naisten

Lue lisää »

Tellervo Hakkarainen – lottajohtaja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen aloitti uransa lottatyössä lottakanttiinien päällikkönä. Sotien jälkeen hän oli mukana luomassa Lotta Svärd -järjestön työn jatkajaa, Työmaahuoltoa, jonka toimitusjohtaja hän oli 1946–1973

Lue lisää »

Helvi Hyrynkangas – pikkulotasta vaikuttajaksi

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Helvi Pääkkönen, myöhemmin Hyrynkangas, syntyi Oulun synnytyslaitoksella kiiminkiläisen opettajaperheen tyttäreksi vuonna 1928. Hänen isänsä on Erkki Pääkkönen ja äitinsä Anni Pääkkönen s. Markkanen. Pariskunta sai

Lue lisää »

Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden

Lue lisää »

Tellervo Koivisto – presidentin puoliso, kansanedustaja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Tellervo Koivisto kaihtoi Suomen tasavallan presidentin puolisona turhaa julkisuutta. Hän osallistui sosiaalialan järjestötoimintaan ja puolusti muutaman kerran voimakassanaisesti naisten etuja. Tellervo Koivisto uudisti presidentin puolison

Lue lisää »

Katri Laine – naisten historian tutkija

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli

Lue lisää »

Elsa Swanljung – Ensimmäinen Raahen Fiia

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Elsa Swanljung näkyi Raahen katukuvassa. Hän oli niitä naisia, joista kerrotaan tarinoita. Hänen uimatapojaan ja paastojaan ihailtiin ja niistä kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja. Helsingin tyttö Tuomiojan

Lue lisää »

Aliina Lahdensuo – eteläpohjalainen vaikuttajanainen

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Etelä-Pohjanmaalla maatalousnaisten järjestäytymistä johti 1920-luvun puolivälissä Lapuan maamiesseuran naisosaston ensimmäinen puheenjohtaja Aliina Lahdensuo, joka oli tunnetun suurviljelijän, kansanedustajan ja ministerin Jalo Lahdensuon vaimo ja Honkimäen

Lue lisää »

Olga Oinola – kahden aatteen nainen

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka

Lue lisää »

Maiju Gebhard – astiankuivauskaapin kehittäjä

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Maiju Gebhard tunnetaan astiankuivauskaapin kehittäjänä. Tämän keksinnön hän teki tultuaan valituksi vuonna 1943 Työtehoseuran kotitalousosaston päälliköksi. Sitä ennen hän oli kuitenkin jo parinkymmenen vuoden ajan

Lue lisää »

Hulda Hakala – kuurojen hyvä haltijatar

Kirjoittanut Sirkku Rainio

Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden

Lue lisää »

Sirkka Lankinen – lahtelainen tahtonainen

Kirjoittanut Leena Sorvali

Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi.  Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin

Lue lisää »

Pirkko Aro – eipäs vaieta seurakunnassa

Kirjoittanut Irma Marttila

Pirkko Ihari syntyi 1923 Vihdissä, mistä isän työ osuuskauppaliikkeen hoitajana kuljetti perhettä useille paikkakunnille. Nuoruusvuodet kuluivat keskellä sotaa ja Pirkkokin lähti sotilaskotisisareksi Kivennavalle Karjalan Kannaksen

Lue lisää »

Ada Äijälä – teräväkynäinen tähystäjä

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan. Ada

Lue lisää »

Annie Furuhjelm ja siunattu naisasia

Kirjoittanut Venla Sainio

Annie Furuhjelm oli niin suomalaisen kuin kansainvälisen naisasialiikkeen edistäjä, sekä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja myöhemmin itsenäisen tasavallan lehtimaailman ja valtakunnanpolitiikan aktiivinen toimija. Hän oli naisten

Lue lisää »

Elma Koivunen – Kuhmon mummot ja minä

Kirjoittanut Elma Koivunen

Valbor Piipponen Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin

Lue lisää »

Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari

Kirjoittanut Karmela Bélinki

Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena

Lue lisää »

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

Kirjoittanut Venla Sainio

Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.

Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.

Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!

Lue lisää »

Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa

Kirjoittanut Lea Rantanen

Miten minusta tuli feministi Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain

Lue lisää »

Seija Tuohesmaa – Kalevalamitan taitaja

Kirjoittanut Seija Tuohesmaa

Äidinkieltä, kirjallisuutta ja paljon muuta Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska

Lue lisää »

Hilma Herajärvi isänmaan asialla

Kirjoittanut Helena Herajärvi

Yhteiskuntavastuunsa kantava opettaja Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen

Lue lisää »

Hilkka Kujala – hyvinvoinnin rakentaja

Kirjoittanut Irma Marttila

Hilkka syntyi heinäkuussa 1922 Kujalan perheeseen esikoisena Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa. Seuraavana vuonna perhe sai Jalo-pojan. Väinö-isä oli Lappeenrannan konepajalla valajana. Lyyli-äiti teki lastenhoidon ohella ompelutöitä.

Lue lisää »

Elli Karsikko – selviytyjä

Kirjoittanut Tuula Laitinen

Tapaaminen On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset.

Lue lisää »

Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa

Kirjoittanut Irmeli Kaario

Isoäiti Maria Wetterstrand emigranttina ja evakkona Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina

Lue lisää »

Lyyli Aalto – Janakkalan Rautarouva

Kirjoittanut Ari Aalto

  Ypäjä ja Ilomatsi Olen tottunut lainkäyttöön jo pienestä pitäen. Isästänikin käytiin oikeutta. Vuonna 1922 tuli voimaan uusi lapsenruokkolaki ja minun tapaukseni on varmaan ensimmäinen

Lue lisää »

Irma Rewell – Vaasan oopperan sielu

Kirjoittanut Katariina Korkman

Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi

Lue lisää »

Eira Paunu – ensimmäinen teologian tohtoriksi väitellyt nainen

Kirjoittanut Pirkko Lehtiö

”Minusta tuntuu siltä, että naisteologius vapautuu lapsenkengistään silloin, kun joku meistä painaa tohtorinhatun päähänsä. Mutta myös työmme kannalta on tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa. Maailmassa näyttää myös olevan niin, että suoritettu oppiarvo antaa ihmisen sanoille ja teoille suuremman kantavuuden kuin niillä muuten olisi.”

Eira Paunusta tuli ensimmäinen tohtorisnainen teologisessa tiedekunnassa vuonna 1952, mutta helpolla hän ei tutkintoaan saanut. Paunu osallistui myös aktiivisesti keskusteluun naisena olosta ja naisen tehtävistä kirkossa ja yhteiskunnassa. Lue lisää teologian professori Eira Paunusta.
 

Lue lisää »

Helena Sainio – ”turha murehtiminen pois!”

Kirjoittanut Riitta Aikkola

Valoisat lapsuusvuodet Helena Sainio syntyi 2.11.1925 suomenkielisten vanhempien lapsena Maalahdessa. Kun Helena oli kaksivuotias, perhe muutti Vaasaan isän valmistuessa poliisiksi. Helenalla muistaa lapsuuden valoisana, minkä

Lue lisää »

Seija Estlander – Kohti tasa-arvon tantereita

Kirjoittanut Seija Estlander

”Koen nykyään yhä enemmän onnea ja elämänriemua ja huomaan tammikuun pimeässä aamussakin naurunpaikkoja. Olen myös oppinut, että elämään kuuluu monenlaisia kivirekiä, joiden kiskominen loppuu äitini sanoin vasta sitten, kun on multaa suun päälle. Juuri tästä on elämän kakussa mielestäni kyse. Ja kun tuon on vihdoin tajunnut, niin jokainen päivä on voittajan päivä, kun saa kulkea kulkijana kulkijain joukossa. Ihan kaikkine karvoineen.”

Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kertoo oman tarinansa rehellisen suorapuheisesti. Lue.
 

Lue lisää »

Inkeri Kinnunen – Esimerkillinen soroptimisti

Kirjoittanut Sinikka Tiusanen, kemisti, eläkkeellä SI Pori

Meillä ei ole rajoja, ellemme itse niitä laadi. Filosofian maisteri Inkeri Kinnunen oli Porin soroptimistiklubin ensimmäinen presidentti. Hän syntyi 20.9.1906 Loimaalla ja kuoli 92-vuotiaana vuonna

Lue lisää »

Irma Merentie – sotaorvon tarina.

Kirjoittanut Kaija Sepponen

Lapsuuden onnellinen aika Isäni Kalle Keränen syntyi vuonna 1909 Suomussalmella. Hän oli muuttanut Kuhmoon työn vuoksi 1930-luvun alkupuolella. Äitini Lilli Oikarinen syntyi myös vuonna 1909

Lue lisää »

Pirkko Arola – Akaalainen kauppaneuvos työllisti satoja naisia

Kirjoittanut Kirjoittanut SI Akaan työryhmä: Pirkko Arolan miniä Maila Arola, Minna Kalliainen, Katariina Romppainen ja Eva von Wehrt

Kartanonemäntä Pirkko Arola perusti vuonna 1948 kutomon, jotta juurikaspelloilla työskennelleille naisille saatiin sadepäiviksi ja talveksi tekemistä. Arolan kutomosta tuli suomalainen menestystarina, ja sen värikästä johtajaa

Lue lisää »

Helena Virkki kansanedustajana

Kirjoittanut Anna Ruokamo

Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa

Lue lisää »

Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai

Lue lisää »

Tuovi Monola – Lausuntataiteilija, dosentti

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Tuovi Heleena Monola syntyi Viipurissa 11.5.1934 ja kuoli 28.11.2010 Oulussa pitkällisen sairauden murtamana. Hän koki evakon kohtalon eikä unohtanut koskaan rakasta Karjalaa. Monolan perhe asettui

Lue lisää »

Helvi Frick – lotta joka solultaan

Kirjoittanut Terttu Häkkinen, päätoimittaja

Koulussa saamaansa käytöksenalennusta harva, varsinkaan nainen, haluaa aikuisena ääneen muistella. Hämeenlinnassa asuva Helvi Frick (o.s. Heino), 98, kertoo kuitenkin omastaan ilman katumuksen tai häpeän häivää. 

Lue lisää »

Ester Ståhlberg – kirjailija, lastensuojelun edistäjä

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan

Lue lisää »

Kerttu Kujala – Martta-aktiivi ja monitoimija

Kirjoittanut Katariina Sokka

Espoolainen Kerttu Kujala tunnetaan rohkeana ja aikaansaavana moneen toimeen tarttujana. Työura alkoi kansakoulunopettajana ja jatkui sittemmin perheyrityksissä. Ennen muuta hän on kuitenkin ollut aktiivinen monenlaisessa

Lue lisää »

Eila Saarinen – taidetta läpi elämän

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Taidetta läpi elämän ”Jo alaluokilla koulussa minulla oli ajatus, että minusta tulee taiteilija”, kertoi Eila Saarinen. ”Osasin piirtää hyvin, osallistuin kilpailuihin ja maalasin vesiväreillä kauniita

Lue lisää »

Pirkko Erkkilä – tieni messuyrittäjäksi

Kirjoittanut Pirkko Erkkilä

Työ mainostoimistoissa 40 vuotta sitten oli viime hetken päätöksien aiheuttaman sekasortoisen kiireen täyttämää selviytymistä päivästä toiseen. Päätin irrottaa itseni tuosta oravanpyörästä ja ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi

Lue lisää »

Liisa Ahola – terveyssisarena Kainuussa 1950-luvulla

Kirjoittanut Liisa Ahola s. Oilinki

1950-luvulla Kainuun terveystilanne, samoin koko Pohjois-Suomen, oli muuta maata heikompi johtuen elinolojen niukkuudesta, hygienian heikosta tasosta, epäterveellisista ruokailutottumuksista, erityisesti eläinrasvojen ja suolan runsaasta käytöstä sekä

Lue lisää »

Irma Arminen – kansakoulunopettaja

Kirjoittanut Hilkka Lehtonen, professori emerita, TKT, arkkitehti Safa

Kansakoulunopettaja Irma Arminen, o.s. Puonti oli 156-senttinen. Hänellä oli ruskea, kihara tukka ja toisessa silmässään aavistus ruskeaa väriä. Hän jäi täysorvoksi 15-vuotiaana ja samalla nuorempien

Lue lisää »

Miina Sillanpää – vahva kansalaisvaikuttaja

Kirjoittanut Ulla Numminen

Miina Sillanpää muistetaan ensisijaisesti siitä, että hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri. Hän oli apulaissosiaaliministerinä Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Mutta Miina Sillanpää oli myös

Lue lisää »

Sirkka Littow – kulttuurin suurkuluttaja

Kirjoittanut Eva-Liisa Nikula

Miellyttävä, tyylikäs, hillitty, iätön. Luonnehdinta kertoo 85-vuotiaasta zonta-sisarestamme Sirkka Littowista. Hän osallistuu Oulun Zonta-kerho I:n kokouksiin aina kun mahdollista. Kun useimmat meistä tulevat autolla, hän

Lue lisää »

Piia Vähäsalo – pelastusalan First Lady

Kirjoittanut Sirpa Suomalainen ja Mira Leinonen

Uranuurtava, jämäkkä, avoin, yhteistyökykyinen ja maanläheinen. Nämä ovat muutamia niistä adjektiiveista, jotka  ovat hyviä kuvaamaan Piia Vähäsaloa, joka valittiin pelastusjohtajaksi ensimmäisenä naisena Suomesta. Vähäsalo on myös vaimo

Lue lisää »

Fanni Luukkonen -lottien keulakuva

Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena

Lue lisää »

Maja Genetz – lottien talousnero

Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy

Lue lisää »

Maija Pekkarinen – martta ja professori

Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori  Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950.  Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan

Lue lisää »

Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta

Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui

Lue lisää »

Hilja Riipinen – lottien ideologi

Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen

Lue lisää »

Saara Mikkola – kansanedustaja ja martta

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja Kunnallisneuvos, filosofian maisteri, kansanedustaja Saara Mikkola toimi Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963–1969 ja

Lue lisää »

Elin Malin – Marttaliiton alkuvuosien keskushahmo

Kirjoittanut Kirsi Vesterbacka

Elin Malin (1868–1959) omaa sukua Nikander oli tehtailijan tytär, joka kävi tyttökoulun ja suoritti suomenkielisen jatko-opiston. Opiskeluaikaan häntä kuvattiin kaunottaresi, joka osallistui aktiivisesti Suomalaisen Seuran toimintaan

Lue lisää »

Siiri Rantanen – Äitee, Suomen hiihtokuningatar

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Siiri ”Äitee” Rantanen (o.s. Lintunen) syntyi vuonna 1924 Tohmajärvellä kuusilapsiseen maanviljelijäperheeseen. Äiti kuoli nuorena, joten Siirille jäi suuri vastuu perheestä, leipomisesta, siivouksesta ja pienemmistä sisaruksista.

Lue lisää »

Terttu von Weissenberg – verkostoitumisen mestari

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Lehtori Terttu von Weissenberg oivalsi jo nuorena yhdistystoiminnan merkityksen. Pian Hämeenlinnaan tultuaan hän hakeutui yhdistyksiin, joissa tutustui paikallisiin. Samoin hän toimi Vaasassa, jossa ykkösyhdistykseksi nousi

Lue lisää »

Maikki Vuoti – opettaja Olhavasta

Kirjoittanut -a -ä

Opettaja Maikki Vuoti täyttää (v. 1927) toukok. 15 p. puolivuosisatansa. Nuoruudessaan hän joutui aluksi liikealalle, mutta se ei häntä tyydyttänyt, vaan ihanteellinen mieli paloi opettaja-alalle.

Lue lisää »

Anna Wiik – työväen muistiorganisaatioiden äiti

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä

Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle.

Lue lisää »

Maj-Len Remahl – liikealan työntekijöiden edunvalvoja

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä

Maj-Len Remahl (s. 1942) nousi 1986 piiritoimitsijan tehtävästä Liiketyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi ja sittemmin Liikealan ammattiliiton ja Palvelualojen ammattiliiton johtoon. Hän on ollut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön

Lue lisää »

Karin von Willebrand – lempeä valkonauhasisar

Kirjoittanut Irja Eskelinen

Karin von Willebrand (syntyään Colliander) syntyi 1872 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Viktor Olivier Colliander ja äitinsä vapaaherratar Johanna Charlotta Adelaide Gripenberg. Karin avioitui

Lue lisää »

Alli Palmroth – hengellinen ohjaaja

Kirjoittanut Irja Eskelinen

Alli Emilia Palmroth syntyi 1894. Allin äiti oli 1868 syntynyt Ruoveden Pekkalan kartanon tytär Eva Aminoff ja isä 1861 Kangasalla syntynyt Vetterkullan kartanon omistaja, kapteeni

Lue lisää »

Tyyne Paasivuori – naisten ja kotien hyväksi

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä, VTT, dosentti, Erikoistutkija Työväen Arkisto

Tyyne Maria Paasivuori, o.s Kallio, syntyi 1907 Kokemäellä ja kuoli 1974 Turussa. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1954–1957 ja uudelleen 1962–1974. Hänen aviopuolisonsa oli vuodesta

Lue lisää »

Greta Kivilahti – kotien valistaja Karjalassa

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä, Marjaliisa Hentilä VTT, dosentti, Työväen Arkiston tutkija

Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden

Lue lisää »

Raija Virtanen – usko naisten huomispäivään

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Sananlasku pätee Raija Virtaseen, Suomalaisessa Naisliitossa yli 40 vuotta vaikuttaneeseen naiseen. Ensimmäiset vuodet hän istui rivijäsenenä Helsingin Osaston tilaisuuksissa vaiti,

Lue lisää »

Maissi Erkko – hehkuva ja rohkea

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja

Lue lisää »