Suomi oli kolme vuotta sitten saanut itsenäisyyden. Oli eletty kova sisällissota-aika, pula-aikoineen. Monilapsisessa torppariperheessä äiti ja sairas isä kokivat vielä perheenäkin kovia. Isä oli saanut
Saara Mirjami Lehtimäki on perheensä yhdeksästä lapsesta toiseksi nuorin. Porissa äidillä oli leipomo ja isä teki metodistikirkon saarnaajan työn lisäksi palkkatöitä muualla. Porissa perhe asui
Ilman naisten työtä eivät purjelaivat satamasta liikahtaneet. Sata laivaa ja purtilot päälle Purjelaivakauden kukoistavina vuosina 1800-luvulla Raahessa lyötiin noin sata komeaa purjelaivaa ja pikku purtilot
Leena Koivu (o.s. Salkosalo) meni apuhoitajakouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta eikä ole katunut päätöstään. Hän sai työskennellä mieluisessa työssä Raahen sairaalassa 30 vuotta. Ei tullut opettajaa,
Rantsilan tyttö Irmeli Suvelo (s. 1945 o.s. Koukkari) rantautui Raaheen saatuaan työpaikan Härkätorin apteekista. Raahe otti hänet lämpimästi ja avosylin vastaan. Pitkän työuran jälkeen hän
Helinä Kolari (s. 1945) työskenteli lähes 40 vuotta Keskuskoulun keittiössä. Nykyisin hänen keitoksensa mahtuvat litran kattilaan. Ammattiin uudessa koulussa Ammattikoulu aloitti Raahessa toimintansa entisessä sotilaspiirin talossa
Elsa Maria Immonen syntyi Pälkjärven Iljalassa maaliskuussa 1911 Anna o.s. Kuosmanen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen neljäntenä lapsena. Esteri (1906–1997) ja Selma (1908–1990) saivat
Hilkka oli 18 vuoden ikäinen, kun hän talvella 1942 lähti lottatyöhön Ruskealaan Matkaselän asemalle. Takana olivat talvisodan ja evakkomatkan koettelemukset ja paluu Pälkjärvelle. Ei siis
Anni Sofia Kilpiranta o.s. Lahtinen syntyi 1892 Emilia Karoliina ja Albert Lahtisen perheen neljäntenä lapsena Kalvolassa, joka nykyisin kuuluu Hämeenlinnaan. Annin äiti Emilia Karolina oli
Kummitätini syntyi 110 vuotta sitten Pälkjärven Iljalassa syyskuussa 1906 Anna o.s. Kuosmasen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen esikoisena. Alahovin torppareina toimivat vanhemmat olivat avioituneet
Tove Jansson ihanien Muumihahmojen äiti, lasten satuelämän rikastuttaja, kuvataiteilija, kirjailija ja laulujen sanoittaja ja paljon muuta. Sanotaan että Tove Jansson löysi piilopaikkansa Muumilaaksosta ja niin
”Kun täytän vuosia, niin ajattelen, että olen päässyt mäen päälle, josta näkyy toinen mäki. Toivon teidän kaikkien ajattelevan näin ja rynnistävän innolla kohti seuraavaa mäkeä!”
Anneli Koponen oli todella monipuolinen yhdistys- ja järjestöaktiivi, opettaja, rehtori sekä myös kirjailija. Me Kalevalaisten Naisten Liitossa muistamme hänet erityisesti Liiton puheenjohtajuudesta vuosilta 1997–2003, mutta
Kerron äidistäni, vauhdikkaasta, monessa mukana olleesta martasta. Hän syntyi vuonna 1902 Iisalmen maalaiskunnassa, Runnilla. Kasteessa hän sai nimekseen Kaisu Inkeri. Sukunimien suomentamisen yhteydessä vuonna 1906
”Ajatuksen, toiminnan ja yhteistyön vapaus sisältää suuren vastuun. Sen vastuun tulee ulottua laajemmalle kuin vain omaan elämään ja omiin asioihin. On etsittävä, mikä yhdistää. Vastuun
Millaista elämä oli sodanaikaa? Kysyin isoäidiltäni asiasta. Hän vastasi, että itse ei oikein tiedä, koska oli silloin niin pieni. Isoäitini kertoi, että hänen äitinsä eli
Äitini, Elsa Inkeri Lonkila, omaa sukua Juntunen, syntyi 1925 Vieremällä, kuoli 2012 Kiuruvedellä. Hän muutti muutaman vuoden ikäisenä perheensä kanssa Kiuruvedelle. Perhe oli maanviljelijäperhe, ja äiti oli perheen
Tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskolan työtila sijaitsee Raahessa Reiponkadulla Sofian Talossa. Rakennus on alkujaan ollut köydenpunojan talo. Sofia Lybeckerin perustama tyttökoulu toimi rakennuksessa 125 vuotta (1859-1984). Sofiaa
Martta Immonen syntyi Unikeonpäivänä 1920 perheensä pahnanpohjimmaiseksi Pälkjärvellä Iljalan kylässä. Martta on ehtinyt olla monessa mukana pitkän elämänsä aikana. Haasteita on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi,
Elsa Emilia Vuorjoki (omaa sukuaan Huttunen) oli Kalevalaisten Naisten Liiton yksi kantava voima ja perustajaäiti yhdessä Elsa Heporaudan kanssa. Vuorjoki oli yhdistyksessä mukana sen perustamisesta
Helmikuu 2009. Istun isoäitini Aino Wansénin muistotilaisuudessa Tampereella. Katson itkuisin silmin Ainon muistoksi tehtyä kuvaesitystä, jossa kuva mummista toisensa perään heijastetaan valkokankaalle. Kuva atleettisesta tytöstä
Pälkjärveläisen Airaksisen kauppiasperheen hartaasti odotettu esikoinen, Armi Maria, syntyi aamupäivällä lauantaina 13. heinäkuuta 1912. Samana aamuna kauppaan oli haettu Sortavalasta puolen vuoden tavaralasti. Koko Pohjois-Karjalassa
– Mitä saisi olla? kysyy pirteä nainen Torigrillin avoimesta ikkunaluukusta. Suit sait nälkäinen asiakas on saanut maistuvan annoksen nautittavakseen ja pieni rahasumma vaihtaa omistajaa. –
Kaisa Pudas (s. 1939) piti kyläkauppaa Tarpiossa kaksi vuosikymmentä. Sinä aikana kylä ja sen asukkaat tulivat tutuiksi. Rautaruukin terästehtaan käynnistymisen jälkeen Raaheen muutti nuorta väkeä.
Manne (1923-1995) ja Sirkka-Liisa (s. 1919) Haverinen ostivat 1950-luvun alussa Lehtosilta kiinteistön Saaristokatu 16. Talossa oli keittiö, keskikamari ja peräkamari. Tontilla oli valmiina pieni kasvihuone,
Vieno Ruotsalainen on lähes yhtä iäkäs kuin Suomi. Rinta rinnan molemmat neidot ovat kulkeneet läpi korkeat veisut riemuineen ja murheiden alhaiset laaksot. Jaettu ilo on
Keväällä 1972 se tapahtui! Aika oli enemmän kuin kypsä fysikaalisten hoitolaitosyrittäjien yhteen liittymiselle. Siitä todistuksena putosi naulakkokin seinältä takkien paljoudesta, kun omia hoitolaitoksiaan jo muutaman
Naisia kutsutaan kristilliseen auttamistyöhön kaupungistuvassa Suomessa Köyhäinhoito ja monet muut sosiaalisen työn muodot siirtyivät Suomessa vuonna 1865 kunnallisasetuksella kirkolta kuntien velvollisuudeksi. Kunnissa ei kuitenkaan ollut
Marianne Heikkilä on Marttaliiton pääsihteeri. Heikkilä liikkui nuorena kristillisissä porukoissa, haki lukion jälkeen teologiseen tiedekuntaan ja valmistui papiksi. Hän kokee itsensä matalan tien kulkijaksi, körtiksi.
Kaisu Marjatta Lehti syntyi Tampereella vuonna 1918. Olen kartoittanut äitini elämänvaiheita, persoonallisuutta ja elämäntyötä väitöstutkimuksessani ”Muodin vai muodon vuoksi?” (2003) ja hän on ollut tutkimukseni
Vain pari kuukautta nuoripari ehti aloitella yhteistä tulevaisuutta, kun mies lähti sotaan. Kihlajaisistakaan ei ollut ehtinyt kulua kuin puolisen vuotta. Sauna ja navetta olivat valmiina mutta
Diakonissa Adina Huhtamäki-Verronen auttoi hädässä olevia sekä työssään että vapaa-aikanaan. Ruotsinkielinen koti Adinan isä oli syntynyt Lapualla. Hän oli metsätöissä uittaen propsia Lapuanjokea myöten Uuteenkaarlepyyhyn
Rosa Sovelius osallistui aktiivisesti Raahen kulttuurielämään. Samuli ja Jenny Paulaharju viettivät kesät 1923 ja 1924 hänen luonaan Wanha Raahe -teoksen aineistoa kerätessään. Papin tytär Rosa
Kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär Sofia perusti äidiltään perimillä rahoilla koulun Raahen köyhille tytöille. Oulusta Raaheen Oululaisen Zachris Franzénin poika Zachris (1787–1852) sai kasvaa tasapainoisessa kodissa.
Magda Ellen Sovion (o.s. Brattström) sukuhistoria on mielenkiintoinen. Hänen isovanhempansa, laivanvarustaja Johan Gustaf ja Helene Rein asuivat Raahessa. Ellenin äiti, Reinien Adele-tytär, avioitui lyypekkiläisen Paul
”Olen aloittanut elämän Juliana. Päämääränäni on elää jonain päivänä tässä yhteiskunnassa juridisesti naisena. Heinäkuun alussa aloitettu hormonihoito, alkusyksyllä aloitettu laserepilointi sekä ääniterapia auttavat tuon tavoitteen
Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri
Kirje ihmiselle, jota ihailen Rakas Aliisa-opettajani, Olen ”Naisen ääni”-kirjoituskurssilla. Täällä kehotettiin kirjoittamaan kirje naiselle, jota ihailee. Sinä tulit ensimmäisenä mieleeni. Sinun jälkeesi olen toki tavannut
Uusi-Lahti lehden päätoimittaja Kari Naskinen on tehnyt listan ”Sata merkittävintä lahtelaista kautta aikojen ”. Hän esittelee Mirjam Viippolan naisten ja tyttöjen liikuntakasvatuksen äidiksi Lahdessa. Arjen
Kun Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin suuren järjestöuudistuksen kynnyksellä kansanedustaja, puutarhaopettaja ja kartanonemäntä Katri Kaarlonen Perniöstä, oli tavoitteena saada uudelle Maa- ja kotitalousnaisten organisaatiolle mahdollisimman
Emäntä ja kotitalousopettaja Pirkko Kallio oli ehtinyt toimia parikymmentä vuotta emäntänä Nivalan Heikkilässä, kun hänet vuonna 1987 valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtajaksi. Vuonna 1941
”Herranjestas, mikä likkalätkä me saatiin!” huudahti muuan emäntä saliinsa kokoontuneille Oriveden maatalousnaisille, kun Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran konsulentti, 23-vuotias Eila Joutsela oli vielä eteisessä itseään kohentamassa ja
Kaisu Merilän taival Oulujoen törmältä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtajaksi alkoi vuonna 1962. Hänen lapsuudenkotinsa oli Utajärven kirkonkylässä jokivarren vanhimpiin kuuluva maalaistalo. Tilaa hoiti
”Kun ajat ovat kovia, naiset pannaan etulinjaan”, on Eeva Nurmi todennut naisten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja tasa-arvosta puhuttaessa. Omalla järjestöurallaan Eeva onkin usein ollut edelläkävijänä etulinjassa.
Vuonna 1980 Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi valittiin MMK Tuuli Rouhunkoski. Hän oli valmistunut vuonna 1962 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kodin taloustiede ja kuului siis myös
Hovioikeuden presidentti Hanni Ritva Hyöky oli Suomessa ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä, jota virkaa hän hoiti vuodesta 1975 aina vuoteen 1989 asti. Virkansa ohella Ritva Hyöky
Hovioikeudenneuvos Saara Tyyni kertoo vihkosessa ”Pala mennyttä” seuraavaa: -Asetuttuani Vaasaan liityin vuonna 1949 Vaasan Suomalaisen Naisklubin kuoroon, jota johti laulunopettaja Tyyne Hase. Kuorossa oli silloin
Hanna Kivinen syntyi Oulussa. Vaasaan hän muutti miehensä Matti Kivisen kanssa vuonna 1903. Kivinen oli Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajajäseniä ja ensimmäisen johtokunnan jäsen. Hän kuului
Hilja Vestberg oli syntynyt Savossa Rautavaaralla 1878. Käytyään kansakoulun Iisalmessa hän suoritti Kuopiossa tyttökoulun kurssin. Hän tunsi kutsumusta opettajauralle ja tyttökoulusta päästyään hän toimi kolme
Lapsuus ja nuoruus Munkkiniemessä Kauan sitten 1950-luvun alussa Satu oli äärettömän iloinen, kun me kolme tyttöä saimme kesäpaikkaamme Veikkolaan ihanan uuden leikkimökin. Siitä tuli vuosiksi
Mummini Leena Kapiainen on kotoisin Hartolan Yölinnusta. Kesiään hän vietti oman mumminsa luona Urrion saaressa, jossa hän opetteli uimaan pitämällä lehmän hännästä kiinni. Hänen oma
Olen onnellinen siitä, että olen saanut toimia juristina antoisissa ja monipuolisissa tehtävissä. Ne ovat tarjonneet sekä haasteita että työn iloa. Ylioppilaskeväänä 1962 en oikein tiennyt,
Lapsi tuo leivän tullessaan – isästä orvoksi 4-vuotiaana Äitini syntyi Vesannon Närhilässä perheen toiseksi tyttäreksi. Mummoni Iida oli nainut järven vastarannalta maanviljelijä Paavon ja muuttanut
Kaksivuotiaana orvoksi jääneen Sinikka Mönkäreen (vuodesta 2012 Laisaari) elämäntarinaa Vuoksenniskan sahatyöläisyhteisön kasvatista erikoislääkäriksi, kansanedustajaksi, ministeriksi ja pääjohtajaksi voi tarkastella yleisemminkin esimerkkinä siitä, miten Suomessa hyödynnettiin
Oululaissyntyinen Liisa Jaakonsaari on yli kolme vuosikymmentä kestäneen parlamentaarikon uransa aikana paneutunut erityisesti kansainvälisiin kysymyksiin. Hän on toiminut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kahdeksan vuotta (1999–2007), eli
Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi
Ämmänkadun ja Reiponkadun kulmassa nököttää pieni viehättävä puutalovanhus. Se on rakennettu joskus 1800-luvulla. Kukapa sitä niin tarkasti muistaa. Ja onko niitä papereitakaan tallessa. Talossa asui
Jaakko Orkamaa (s. 1930), pappilan Jaska, muistelee, että Raahen pappilan aitanaapurina Reiponkatu 42:ssa asui hänen lapsuudessaan tuon ajan tyypillinen naissinkku Onnia Elisabeth Aho (1884-1959). Hän
Vera Hjelt teki merkittävän elämäntyön sekä veistonopetuksen uranuurtajana että ammattientarkastajana. Myös hänen toimintansa kansanedustajana 1908–1917 sekä Sosiaalimuseon perustajana ja johtajana tähtäsi työväestön ja erityisesti naisten
Köyhäinhoidon tarkastaja Elli Hiidenheimo oli ensimmäisiä valtion keskushallinnon virkanaisia ja joutui hankkimaan uskottavuutta tiukan asiallisella ja pidättyväisellä käyttäytymisellä. Samanlainen rooli hänellä oli myös Suomalaisen Puolueen
Rosina Heikel oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, uranuurtaja, joka raivasi esimerkillään tietä naisten koulutukselliselle tasa-arvolle. Pääasiallisen elämäntyönsä hän teki Helsingin piirilääkärinä, mutta hän työskenteli
Helvi Boothe oli suomalainen sosiaalityön uranuurtaja, joka teki mittavan elämäntyön psyko-sosiaalisessa työssä Yhdysvalloissa. Hän toi Suomeen henkilökohtaisen sosiaalityön, niin sanotun case workin, ensin lastensuojeluun 1920-luvulla
Kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen aloitti uransa lottatyössä lottakanttiinien päällikkönä. Sotien jälkeen hän oli mukana luomassa Lotta Svärd -järjestön työn jatkajaa, Työmaahuoltoa, jonka toimitusjohtaja hän oli 1946–1973
Agnes Sinervo-Mantereen panos lasten hoitotyön kehittämisessä oli merkittävä. Hän edisti lastenhoitajien koulutusta ja keskoshuoltoa sekä suunnitteli Helsingin Lastenlinnan rakennusta ja organisoi johtajattarena sen toimintaa. Hän
Signe Löfgren oli silmätautien erikoislääkäri, joka sai ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa nimityksen silmäosaston johtajaksi. Hän työskenteli Viipurin, sittemmin Lahden Diakonissalaitoksen sairaalassa lähes neljäkymmentä vuotta, suurimman osan
Linda syntyi 1896 Valkealan Parolassa. Perhe muutti Mäntyharjun Uutelaan vuonna 1905, missä Linda aloitti koulunkäynnin Mäntyharjun kirkonkylän kansakoulussa ja pääsi aikanaan Mikkelin Yhteiskouluun. Keskikoulun päästötodistuksen
Aune Saloheimon elämäntyö oli kotitalousopetuksen kehittäminen ja saattaminen yliopistolliseksi oppiaineeksi. Hänen työuransa osui aikaan, jolloin kotitalousopetus uudistui ja laajeni voimakkaasti. Vuoden 1958 kansalaiskoulu-uudistus johti kotitalousopetuksen
Kotitalous-lehden päätoimittaja Leena Löyttyniemi kiinnostui jo opiskeluvuosinaan perheestä taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena yksikkönä. Perhepolitiikan ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja Löyttyniemi on ollut 1970-luvulta lähtien. Lisäksi hän on
Helvi Pääkkönen, myöhemmin Hyrynkangas, syntyi Oulun synnytyslaitoksella kiiminkiläisen opettajaperheen tyttäreksi vuonna 1928. Hänen isänsä on Erkki Pääkkönen ja äitinsä Anni Pääkkönen s. Markkanen. Pariskunta sai
Toimitsija, SKDL:n kansanedustaja Helvi Niskanen s. Mansikka syntyi 1938 Karjalassa Suojärven Naistenjärvellä lähellä Suomen ja Neuvostoliiton rajaa. Äiti Iia Kärki oli nuorena orpona mennyt töihin
Sinä kesänä soi kaikkialla Brita Koivusen ”Suklaasydän”. Kun astuin pikajunasta Helsingin asemalaiturille, niin jopa tavarakärryn kuljettaja hyräili sitä. Laiturin päässä odotti sulhasmies Atte. Elettiin kesää
Äitini Aune syntyi Pohjois-Pohjanmaalla lähellä Raahen kaupunkia Saloisten kirkonkylässä. Hän syntyi perheen kuudentena lapsena köyhään torppaan tammipakkasella vuonna 1932. Lapsuudestaan äiti muisti vain tykkien kaukaisen
Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen
Pirkko Raunemaa on toiminut kuluttajien edunvalvojana ja kuluttaja-asiantuntijana sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Hänen toimintansa päämäärä, heikoimpien auttaminen, on ollut sama sekä virkauralla, joka päättyi
Tämän tarinan naiset ovat modisteja, hattumaakareita, monessa polvessa: Anni – Maj – Anne-Maj. Käsityötaito on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Taidetakojat, Adolf Fredrik ja Viljo Westman
Hanna Manninen (1918–1991) oli piehinkiläisen pienviljelijän tytär. Hän vietti lapsuutensa kotitilalla. Oppi maatalouden työt. Kun vanhemmat kuolivat, tila jäi ainoalle pojalla ja tytöt saivat perintöosuutensa
Lastenlääkäri ja Helsingin yliopiston lastentautiopin dosentti Ruth Wegelius oli veritautien eli hematologian asiantuntija. Hän toi Yhdysvalloista 1940-luvulla uusia välineitä ja lääkettä leukemian hoitoon. Varsinaisen elämäntyönsä
Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden
Elisabeth Rehn on tehnyt merkittävän uran sekä kotimaisessa politiikassa että kansainvälisissä järjestöissä. Hän on ollut pitkäaikainen kansanedustaja ja ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri, joka kieli- ja puoluerajat
Eeva Ahtisaari pyrki maan ensimmäisenä naisena toteuttamaan presidentistä riippumatonta itsenäistä ohjelmaa erityisesti itselleen läheisillä sosiaali- ja kulttuurielämän aloilla. Opinnoilla museoalalle Eeva Hyvärinen kasvoi savolaisen maanviljelijä-rakennusmestarin
Tellervo Koivisto kaihtoi Suomen tasavallan presidentin puolisona turhaa julkisuutta. Hän osallistui sosiaalialan järjestötoimintaan ja puolusti muutaman kerran voimakassanaisesti naisten etuja. Tellervo Koivisto uudisti presidentin puolison
Toiminnanjohtajan vaihdos tapahtui Maatalousnaisten Keskuksessa keväällä 1957, jolloin Martta Kuusela siirtyi eläkkeelle. Hänen seuraajakseen oli valittu 40-vuotias agronomi Mirja Veitonmäki, joka oli puheenjohtaja Siiri Niemisen
Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnassa tapahtui vuonna 1953 sukupolvenvaihdos, kun parikymmentä vuotta järjestöä johtanut Lyydia Kantala siirtyi kunniapuheenjohtajaksi. Hänen tilalleen astui 53-vuotias agronomi Siiri Nieminen, Ison-Hiiden kartanon emäntä,
Helvi Särkkää voi syystä kutsua Maatalousnainen-lehden kantavaksi voimaksi. Hän oli jo syksyllä 1939 tekemässä uuden lehden näytenumeroa. Vähän yli vuotta myöhemmin hänet valittiin Maatalousnaisen ensimmäiseksi
Kun agronomi Marja Kalliolle myönnettiin vuonna 2008 maanviljelysneuvoksen arvo, tasa-arvo nytkähti hiukan eteenpäin niin maatalousseurajärjestössä kuin koko maassa. Marja Kallio, joka oli toiminut vuosina 1994–2002
Riitta-Leena syntyi keväällä 1946 Huttusten perheeseen neljästä lapsesta toiseksi nuorimpana ja kasvoi jo kotonaan Säämingin Kallislahdessa vilkkaaseen järjestötyöhön. Hänen isänsä oli Kallislahden maamiesseuran puheenjohtaja ja
Maatalousnaisten pitkäaikaisimpia konsulentteja on ollut MMM Tellervo Aaltonen o.s. Vierimaa, joka aloitti Maatalousnaisten Keskuksen kotitalouskonsulenttina tammikuussa 1953 ja jäi eläkkeelle vuonna 1988. Työvuosia kertyi siis
Elettiin aikoja, jolloin koko maailma oli sekaisin. Oli siis menossa toinen maailmansota, jota käytiin vuosina 1939–1945. Tämä vaikutti myös Kainuun korpimaiden ihmisten elämään. Vanhempani syntyivät,
Vieno Rauha, kuinka sympaattiselta tuo nimi kuulostaakaan. Mikähän sai vanhemmat aikoinaan valitsemaan nuorimmalle tyttärelleen juuri tuon nimen? Aavistivatko he, että tästä pikkutytöstä tulisi merkityksellinen ja
Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli
Ku meijän ikäluokkamme parkasi ensi huutosa tähän kylymään maalimaan, se ei suinkaa tapahtunu superhienossa sairaalassa lääkärin avustamana eikä meijän pesijä ja paketoija ollu steriili eikä valakopukunen.
Elsa Swanljung näkyi Raahen katukuvassa. Hän oli niitä naisia, joista kerrotaan tarinoita. Hänen uimatapojaan ja paastojaan ihailtiin ja niistä kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja. Helsingin tyttö Tuomiojan
Kun Martta Haatanen kutsuttiin vuonna 1945 Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan Lapin sodan evakkojen edustajaksi, hän oli jo tunnettu peräpohjalainen kirjailija, jonka menestysteoksesta Kirkastettu sydän (1943) oli tehty myös kotimainen
Oulunsalolainen Elli Hakko eli huolettoman, joskin ajalle tyypillisen työteliään lapsuuden. Talvisodan syttyminen muutti kaiken, sillä vain 13-vuotias tyttö joutui sotavuosina raskaisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Kaksiosaisen
Maatalousnaisten johtohahmoihin liittyi jo 1930-luvulla Haapaveden ruustinna Olga Sariola, joka oli nimitetty Maatalousseurojen kotitalousvaliokuntaan vuonna 1932 ja Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan 1933 Pohjois-Pohjanmaan edustajana. Oulun läänin talousseuran
Pääsin ylioppilaaksi Kajaanin Yhteiskoulusta vuonna 1972. Syksyllä aloitin lastentarhanopettajaharjoittelun Mäntylän päiväkodissa Kajaanissa. Mietin tulevia opiskelupaikkojani. Tarkoitus oli päästä Kajaaniin, missä oli kauppaopisto, opettajaseminaari ja sairaanhoito-oppilaitos.
Etelä-Pohjanmaalla maatalousnaisten järjestäytymistä johti 1920-luvun puolivälissä Lapuan maamiesseuran naisosaston ensimmäinen puheenjohtaja Aliina Lahdensuo, joka oli tunnetun suurviljelijän, kansanedustajan ja ministerin Jalo Lahdensuon vaimo ja Honkimäen
Kerron erään tavallisen ikäneidon elämän tarinan. Hän, Maria Sofia, syntyi vuonna 1906, kun Suomi vielä oli osa Venäjää. Perhepiiriin tullessani olin seitsenvuotias ja hän vähän
Ebba Pettersson – en torpargumma i Tenala Under 1900-talets andra hälft arbetade Ebba Pettersson som bondhustru på en liten lägenhet i Västra Nyland. I dag
Maatalousnaisten järjestöorganisaation rakentaminen olisi tuskin onnistunut yhtä tehokkaasti, ellei työhön olisi pestattu jo 1920-luvun alussa tuolloin kolmikymmenvuotiasta Martta Kuuselaa. Hän oli syntynyt Helsingissä 1894. Ylioppilastutkintonsa
ALLT BÖRJAR MIDSOMMAREN 1940 Festklädda människor rör sig i klungor över området, glatt pratande. Musiken spelar vid dansbanan och folk trängs vid den. Midsommarfirandet på
Riikolan talossa Pälkjärven Kurikassa ei ollut emäntää. Taloa isännöi kaksi poikamiesveljestä Eerik ja Paavo Riikonen, molemmat jo yli 50-vuotiaita. Kun Pälkjärvelle perustettiin meijeri, sinne tuli
Kun maatalousnaiset saivat vuonna 1933 oman keskusjohtokuntansa, sen puheenjohtajaksi valittiin sääksmäkeläinen mahtiemäntä Lyydia Kantala. Vain vähän aikaisemmin hänet oli valittu Maatalousseurojen Keskusliiton valtuuskuntaan sen ensimmäisen naisena. Kesti
Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka
Helsingin Maijaksi häntä kutsuttiin. Oikean nimen näin vasta hautajaisohjelmassa. Hän oli isäni naimaton täti, kymmenlapsisen perheen keskimmäinen, ison maalaistalon komea tytär, raamikas, reipas ja rohkea.
Maiju Gebhard tunnetaan astiankuivauskaapin kehittäjänä. Tämän keksinnön hän teki tultuaan valituksi vuonna 1943 Työtehoseuran kotitalousosaston päälliköksi. Sitä ennen hän oli kuitenkin jo parinkymmenen vuoden ajan
Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan karjalaisen siirtoväen edustajaksi valittu emäntä Bertta Leppälä oli syntynyt 18.12.1891 Helsingissä, jossa hänen isänsä Kalle Kustaa Pykälä toimi rakennuspuuseppänä. Kolme vuotta myöhemmin perhe
Marjatta oli kiltti ja kaunis. Hän oli kuin ilmetty Audrey Hepburn, yksi aikansa ehdottomista tyyli-ikoneista. Suuret ruskeat silmät ja korkeat poskipäät, joita ympäröi ruskea tukka.
Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian
Paistettu kyyhkynen lensi hänen suuhunsa, ja minä olin se kyyhkynen. Tällä unkarilaisella sananlaskulla Flora kuvaa rakastumistaan mieheensä, Aladar Paasoseen. Unkarilaisen Flora Barthan ja suomalaisen, presidentti Kyösti
Äitini Mervi Arsiola tunnetaan parhaiten urastaan voimistelun parissa. Kahdenkymmenen vuoden työkokemus Suomen Voimisteluliitossa on mahdollistanut upeita työtehtäviä, lukuisia uusia tuttavuuksia sekä ikimuistoisia kokemuksia. Mutta millainen
Katkera naimakauppa Isoäitini, jolta perin yhden etunimen, oli koko elämänsä katkera siitä, että hänen saaressa isolla maatilalla asuneet vanhempansa sopivat tyttärensä avioliitosta suoraan tulevaa vaimoaan
Sinikka Murto on rutinoitunut akvarellisti. Lähes jokaisessa työssään hän onnistuu säilyttämään tuoreuden, vaivattomuuden ja sellaisen kosteuden ja kiinteyden tunteen, joka on valmiilla akvarellimaalauksella ominaista, sillä
Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden
Edla Kojosen nimi oli jäänyt mieleeni jo lapsuudesta. Äitini opiskeli nuoruusvuosinaan Lahden kansanopistossa. Kertoessaan niistä ajoista hän mainitsi usein Edla Kojosen, arvostamansa opettajan, ”opistomamman”. Lahden
Perinteisten sukkapuikkojen ja kinnasneulojen rinnalle tuli 1800-luvun lopulla suomalaiseen käsityöhön uusi työväline, kutomakone. Neuleiden valmistaminen nopeutui. Samalla syntyi uusi ammattiryhmä, kodeissa työskentelevät konekutojat. Neovius innosti
Tyyne syntyi Pälkjärven Naatselän kylässä Anna ja Matti Hiltusen esikoisena elokuussa 1923. Hän sai kolme sisarusta kahden vuoden välein; Veikko, Antti ja Aili. Perhe eli
Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi. Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin
Irja Liuksiala (os. Tammilehto) syntyi Helsingissä 1909. Hän aloitti koulutiensä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja siirtyi myöhemmin Porvoon Naisopistoon. Uransa hän loi perheyritys M. Waltosessa, ensin
Pirkko Ihari syntyi 1923 Vihdissä, mistä isän työ osuuskauppaliikkeen hoitajana kuljetti perhettä useille paikkakunnille. Nuoruusvuodet kuluivat keskellä sotaa ja Pirkkokin lähti sotilaskotisisareksi Kivennavalle Karjalan Kannaksen
Lempi Saimi Kääriäinen syntyi Pälkjärven asemalla rautatieläisten talossa 4.4.1904. Myöhemmin huomattiin, että papinkirjoihin oli merkitty syntymäpäiväksi kaksi eri merkintää 4. ja 14. Äiti muisti kuitenkin,
Anna-Maija Raittila oli kirjailija ja suomentaja, jonka hengellinen matka kulki vanhoillislestadiolaisuudesta ekumeenisen kristillisyyteen. Raittilan elämässä ja ajattelussa yhteisöllisyydellä oli keskeinen rooli ja hänet on tunnettu
Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan. Ada
Kun opettaja Maija Vuollo-Oilinki valittiin Utajärven kunnanvaltuustoon, hän päätti, ettei tyydy kahvinkantajan rooliin. Päätös kantoi hänet sekä kunnan- että kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Vanhemmat Amerikan kävijöitä Maija
Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Hän oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, joka suunnitteli kymmeniä rakennuksia, merkittäviä julkisia kohteita, erityisesti kouluja. Lönn
Annie Furuhjelm oli niin suomalaisen kuin kansainvälisen naisasialiikkeen edistäjä, sekä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja myöhemmin itsenäisen tasavallan lehtimaailman ja valtakunnanpolitiikan aktiivinen toimija. Hän oli naisten
Eeva Marjatta Mattila o.s. Niemi syntyi 1930 Nivalan Karvoskylässä. Kotitalo on Nivalan ensimmäisiä jo 1700-luvulla kirjoihin merkittyjä taloja. Talo sijaitsee Kalajokivarressa, ja siitä käytettiin myös
Eila syntyi 1929 vauraan talon tyttäreksi neljästä sisaruksesta toiseksi vanhimpana. Hän ei saanut nauttia perhe-elämästä kovin pitkään. Molemmat vanhemmat kuolivat tuberkuloosiin 1940-luvun vaihteessa, ja Eila sisaruksineen
Savon sydänmailla, tiettömän taipaleen takana, Suomen suuriruhtinaskunnassa, elokuun neljäntenätoista päivänä vuonna 1915 heräsivät isä, äiti ja kuusi lasta lämpimään aamuun. Varhain noustiin, satoa korjattiin kiivaasti.
Sosiaalihoitaja, filosofian lisensiaatti Helinä Romppanen tunnetaan Suomussalmella ja muuallakin Kainuussa monien yhdistysten aktiivisena jäsenenä ja kotiseututyön itsenäisenä ideoijana ja toteuttajana. Hän on yksi Suomussalmen Kalevalaiset
Harva ihminen on syntynyt tähän maailmaan karkauspäivänä. Kerttu syntyi. Vuosi oli 1916, ensimmäinen maailmansota oli käynnissä. Synnyinpitäjä Räisälä Karjalankannaksella kuului Venäjän suuriruhtinaskuntaan. Kerttu Maria syntyi
Jo ensimmäisinä vuosinaan Heinolan seudun kauppaoppilaitoksen englannin lehtorina Outi huomasi, että ammatillinen opetusmateriaali oli todella vaatimatonta verrattuna oppikirjoihin, joita hän oli voinut käyttää lukiossa opettaessaan.
Elsa Heporaudan synnyinpaikka oli Miettulan saha (nykyinen Sahanlahti) Puumalassa. Saha oli pitäjän kuuluisin teollisuuslaitos, jonka kruununvouti Johan Vilhelm Meinander perusti vuonna 1765. Se oli maakunnan
Kuvassa on noin 40-vuotias nainen. Hän istuu 1950-luvun lopun modernilla vuodesohvalla, seinällä on saman aikakauden kudonnainen, täkänä. Naisella on tumma, kiiltävä ja luonnontaipuisa tukka, kauniit
Nuoruus ja opinnot Kastehelmi Karjalainen syntyi 1911 Helsingissä. Äitinsä puolelta hän oli suoraan alenevassa polvessa sukua Elias Lönnrotin Kesälahden Hummovaarassa laulattamalle Juhana Kainulaiselle. Lapsena Kastehelmi
Äiti! Kirjoitan Sinulle sinne yläkertaan. Nyt eläkkeellä ollessani olen miettinyt asioita, joita haluan tuoda esiin. Kuulun samaan kerhoon, jossa ihmetellään, mikäs`sen rouvan sukunimi olikaan, miksi vetoketjut eivät
Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus nimesi Vuoden Kanttoriksi 2012 Lahden Salpausselän seurakunnan kanttorin, musiikin maisteri, director cantus Marjaana Turusen. Palkintoperusteissa mainitaan, että Marjaana Turunen on innostava kuoronjohtaja,
Ystävät Ela Hyvärisen ja Liisa Leväsen lämmin ystävyys alkoi Hyytiälässä kesällä 1941. Ela oli saanut tietää, että Liisa oli niiden 60 joukossa, jotka oli hyväksytty
Valbor Piipponen Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin
Onerva Niilola o.s. Koivisto syntyi Elimäen Takamaan kylässä Roope ja Tilda Koiviston kolmanneksi tyttäreksi. Hänen jälkeensä perhe kasvoi vielä kahdella tyttärellä. Kun isää kiusoiteltiin, ettei
Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena
”Tapahtumat elämässäni ovat olleet ainutkertaisia. Elämäni on ollut todella suurta seikkailua ja tuntuu jatkuvasti sitä olevan” Olivia Gebhard Olivia Gebhard teki elämäntyönsä laulajana, näyttelijänä ja
Utajärveltä Pateniemen sahalle Liisa Heikkinen syntyi vuonna 1896 Utajärven kunnan Niskan kylässä Henrik Antinpoika Heikkisen ja Kaisa Heikintytär Puhakan maalaistalon tyttäreksi. Perheessä oli Hilda sisar
Barndomen i Hermanstad i Helsingfors En mörkhårig liten flicka med flätorna som en krans över
Avioliitto ja lasten syntymät Martta syntyi maanviljelijäperheeseen 1918. Nuoruudessaan hän hoiti kotonaan karjaa ja oli ajoittain isänsä mukana muurausmatkoilla hanslankarina. Vuonna 1938 Martta lähti tätinsä
Helmi Siviä Kummila syntyi Orimattilassa maalaistalon tyttärenä vuonna 1886. Hän sai kotoa mitä parhaimmat lähtökohdat elämälleen, sillä Karoliina-äiti oli tarmokas ja valveutunut nainen. Hän ilmoitti
Inkerinmaalta Suomeen evakkoon Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat
Martta Martta Valtonen syntyi vuonna 1901 Iisalmessa kauppias Antti Hyttinen ja Margareeta os. Tuovisen perheeseen. Perheessä oli kaikkiaan kuusi lasta. Kaksi muuta tytärtä valitsi itselleen
Mamma Signe-mamma oli mielenkiintoinen ihminen. Pieni, eläväsilmäinen nainen, jolla oli ohut tukka niskaan pyöräytetyllä pienellä nutturalla. Lukiessaan hänellä oli kullanväriset pyöreät silmälasit. Arkioloissa hänellä yleensä
Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.
Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.
Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!
Juuret Helvin isä Evert Junnonen (1882─1974) oli kotoisin Lemiltä ja suuren kymmenlapsisen perheen poika. Äiti Emma Matikainen (1887─1950) oli pakkoluovutetusta Karjalasta, Pälkjärveltä. Emman lapsuuden perheessä
Pohjanmaalta Lappiin ”Olen aina tykännyt hoitaa vauvoja, koska ne tuoksuukin niin hyvälle”. Äitimme muisti monenlaisia sanontoja. ”Siitä ne vaikeudet lasten kanssa vasta alkaa, kun korva
Miten minusta tuli feministi Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain
Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (o.s.
Lapsuus Äitini Elsi Annikki syntyi elokuun 30. päivänä vuonna 1933 nivalalaiseen viljelijä-työmiesperheeseen. Perheeseen kuului jo kolme isoa siskoa ja äitini jälkeen syntyi vielä poika. Perhe
Elina Elina Rutanen syntyi Saarijärvellä maanviljelijä Aatto Rutasen ja emäntä Linnea os. Lunttilan perheen ensimmäiseksi tyttäreksi. Linnea Lunttila oli koulutukseltaan merkonomi. Hän ehti olla vain
Lapsuus Vetelin Apteekissa Sylvia Bökmanin isä oli apteekkari Gustaf Adolf Bökman (1861-1921) ja äiti klaveerinsoittaja ja laulaja Märtha Aurora Mechelin (1872-1954). Lapsia syntyi yhdeksän, joista
Martta Leskelä (o.s. Simelius) syntyi Pulkkilassa vuonna 1922. Haastattelin Marttaa, anoppiani, useaan otteeseen vuosina 2010-2016. Tämä kirjoitus on tehty haastattelujen pohjalta ja rajautuu lähinnä sota-aikaan
Äidinkieltä, kirjallisuutta ja paljon muuta Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska
Säähavaintoasema Teirikon kotitalon tontille Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 Oulussa ei ollut lentoliikenteen tarpeisiin riittävän hyvää ja tarkoituksenmukaista säähavaintoasemaa. Koko Pohjois-Suomen säähavaintotoiminnan pääkeskus oli Rovaniemellä. Ilmatieteen
Yhteiskuntavastuunsa kantava opettaja Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen
Vivan Juthas banade sin egen väg; hon skaffade sig akademisk utbildning och gjorde yrkeskarriär i en tid då det ännu inte var så vanligt för
Auhonkylän Hietalan talossa kasvanut Jaana Leena Heikintytär Kähkönen oli erikoinen nainen. Hänestä kehittyi ihmisten auttaja ja parantaja. Mistä hän, luku- ja kirjoitustaidoton sai oppinsa, ei
Det är augusti 2012. Jag står böjd över ett skötbord och fascineras av vårt fjärde barnbarn. Hon kanske ler mot mig redan trots att hon
Pahnanpohjimmaisen esipuhe Näin jo tukevasti ikääntyneenä, 84-vuotiaana, osaan arvostaa sitä työtä ja niitä elämänarvoja, jotka olivat elämän kulmakiviä edellisillä sukupolvillamme. Äitini, Fanni Teirikko oli kympin
Pulkkisen perheen neljäs lapsi Oli maaliskuun kolmas päivä vuonna 1918. Aurinko killotti puhtaaseen hankeen. Lieveen tuvassa Määttälänvaaran huipulla oli kiireinen tunnelma. Perheen äidin, Hildan, synnyttämisen
Torniolaisella Helvi Savikujalla on takanaan rikas elämä. Se alkoi 93 vuotta sitten Ylivojakkalassa, jatkui Sukevalla, missä hän kävi kansakoulun. Helsingissä käydyn lukion jälkeen hän pääsi
Isoäitini oli meille kaikille sukulaisille Mamma, muille Kronqvistin Mamma. Mammasta tuli mamma, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi: hän ei halunnut itseään kutsuttavan mummuksi, sillä hänen kuopuksensa
Hilkka syntyi heinäkuussa 1922 Kujalan perheeseen esikoisena Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa. Seuraavana vuonna perhe sai Jalo-pojan. Väinö-isä oli Lappeenrannan konepajalla valajana. Lyyli-äiti teki lastenhoidon ohella ompelutöitä.
Villi tyttönen Aino Aino Heikkilä syntyi Juho ja Fretriika (o.s. Kemppainen) Sirviön perheen esikoiseksi. Fretriika oli suurperheen lapsi Suomussalmen köyhästä pitäjästä. Hän oli joutunut huutolaislapseksi perheeseen,
Aaponmaija – nimi on enne meille, jotka tunsimme Maria Matleenan. Kuullessamme nimen Aaponmaija sydämen tienoilla viivähtää ilo siitä, että saimme tuntea hänet. Minulle hän oli
Elina Karjalainen oli kuopiolainen toimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Uppo-Nallesta kertovista lastenkirjoistaan. Minulla oli ystävieni ja työyhteisöni Kuopion kaupungin vapaa-ajankeskuksen kautta ilo jakaa Elinan
Kuusilapsisen perheen toisiksi vanhin Äitini, Lyydia Katariina – lempinimeltään Lyyli – syntyi Revonlahdella Katri ja Albert Marjomaan maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena toukokuussa 1905. Tummatukkaisen pikkuneidin
Suomen toinen, menetetty käsivarsi tunnetaan Petsamona, mutta Petsamo on vasta sisämaata. Vielä sen takana jatkui Suomen alue Jäämeren rannikkona ja Kalastajasaarentona. Alueen suomalaiskylät jätettiin Neuvostoarmeijan
Under vinterkriget fyllde jag 12 år. Vid krigsutbrottet förvandlades skolorna till krigssjukhus och vi elever – de flesta av oss flickscouter – anmälde oss till
Hilja Aaltonen teki 60 vuotta kestävän uran evankelistana. Hän oli myös suuri julistaja, Jumalan pappi, kirjailija ja avarasydäminen sielunhoitaja sekä yli 20 teosta kirjoittanut runoilija
Syksyinen aurinko paistoi vielä niin lämpimästi, että reipas kävely sai hikihelmet otsalle. Hilda pysähtyi pyyhkimään kasvojaan. Taipaleenharjun talot olivat seuraavan mäen takana. Sieltä saisi kyydin
Vuosi 1952 oli monella tapaa merkittävä meille suomalaisille. Myös minulle. Olin silloin kymmenvuotias ja aloittanut juuri opintieni Lappeenrannan tyttölyseossa. Elettiin vielä elintarvikesäännöstelyn aikaa. Kahvikulta ja
Nuorena maailmalle leivän perään Suomessa leviävä ”lentävä keuhkotauti” valtasi 1920-luvulla Revonlahden, oli riehunut Suomessa jo muissakin pitäjissä pidemmän aikaa. Tauti riisti Saimi Maria Martikkalalta isän,
Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin
Pienen tilan tytär Anna Kristiina syntyi Haukiputaan Ristikankaalla, tiettömän taipaleen takana 1899. Perheessä oli kaksi tytärtä, kolmas oli menehtynyt vuoden ikäisenä. Annan jälkeen äiti Heleena
Vapaaherratar Mathilda Wreden elämäntyön painopiste sijoittui 1800–1900-lukujen taitteen Suomeen, aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Hänen toimintansa kuitenkin tuki tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntyä. Wreden kansainväliset kytkökset ja hänen
Tapaaminen On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset.
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Suomen ensimmäinen naispiispa Irja Askola vihittiin virkaansa syyskuun kahdentenatoista päivänä 2010 Helsingin tuomiokirkossa. Askola arvelee, että hänestä on tullut ihmiskasvoisen kirkon symboli. Irja Askola ottaa
Lailan iloisen nuoruuden varasti sota, ja vanhuuden mukavat päivät vei Alzheimerin tauti. Siinä välissä hän kasvatti kuusi lasta ja eli täyden elämän. Vähän menestystä ja
Pienenä tyttönä klassisen laulajan urasta haaveilleesta Hilja Grönforsista tuli heimonsa musiikin esittäjä ja tallentaja. Hänen sinnikkään keruutyönsä ansiosta myös tulevat sukupolvet saavat vielä laulaa ja kuulla romanilauluja.
Lydia: ”Kuinka monta kertaa ihmisen sydän voi särkyä yhden elämän aikana?” Lapsuus maalla Hulda Lydia Lyttinen, o.s. Kakko, syntyi Kuivaniemellä 24.12.1889. Hänen vanhempansa olivat talolliset
Aivan Jyväskylän kaupungin vierellä, Taurulan talossa syntyi heinäkuisena päivänä 1868 Tilda Taurunen. Hän kävi kaupungissa mallikoulun ja oli nuoruutensa talontyttärenä, Tildan halu alkoi palaa Helsinkiin
Isoäiti Maria Wetterstrand emigranttina ja evakkona Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina
Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.
Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.
YTM Liisa Marketta Päätalo täytti 70 vuotta maaliskuussa 2010 Taivalkoskella. Liisa syntyi Posion Sirniössä vain pari viikkoa talvisodan päättymisen jälkeen. Alue oli sotatoimialuetta ja suurin
Seuraavassa esityksessäni tarkastelen Berliiniä kahden opiskelijan, myöhemmin tohtorien Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemusten välityksellä. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat heidän muistelmansa. Molemmat olivat pioneereja. Maikki Friberg
Rakas äitini, Hilma Maria Välikangas (s. Koponen), Maijaksi kutsuttu, palveli sotien ajan isänmaata työskentelemällä sotateollisuuden kipeästi tarvitsemassa Vihtavuoren ammustehtaassa ja toimimalla lottana. Ammuksia valmistettaessa pikkupaukkuja
”Olin sikäli erityisasemassa, että oli kulunut yli kymmenen vuotta edeltäjäni Martta Valtosen ajoista, ja miessukukunta oli tuudittautunut siihen uskoon, ettei naisista ole uhkaa tällä alalla. Tiesin Hyytiälään mennessäni, että kurssin pojille oli annettu tehtävä karkoittaa minut sieltä itkien tieheni. Vetojakin kestokyvystäni oli lyöty!” kertoo Ulla huvittuneena, eikä hänen äänestään nyt, niin kuin ei muulloinkaan, löydy hienoistakaan katkeruuden sävyä.
Ulla Laine opiskeli metsänhoitajaksi 1930-luvulla, jolloin naisia oli ollut metsänhoitajan opinnoissa vain muutama. Lue, kuinka Laine kertoo opinnoista ja urastaan positiivisen elämänmakuisesti.
Suurta maailmankartastoa selaamassa Suuren maailmankartaston sivut kääntyvät isossa olohuoneessa Jyväskylän Voionmaankadulla K-Market Ruokavinkkiä vastapäätä sijaitsevassa kuudennen kerroksen kerrostaloasunnossa. Pieni kiharahiuksinen poika kysyy uteliaana kysymyksiä eri
Ypäjä ja Ilomatsi Olen tottunut lainkäyttöön jo pienestä pitäen. Isästänikin käytiin oikeutta. Vuonna 1922 tuli voimaan uusi lapsenruokkolaki ja minun tapaukseni on varmaan ensimmäinen
Äitini Lotta Sisko Sinikka on syntynyt vuoden 1932 jouluna maanviljelijä Heikki ja Tyyne Penttilän perheeseen Kokemäellä, josta perhe muutti myöhemmin Siikajoelle pitämään Tyyne-mummun kotitilaa Rytilää. Pikkuhiljaa
Sylvi syntyi Pyhäjokivarressa Alakosken taloon Oulaisten Hirsiperälle pari vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919. Sylvin pitkään elämänkaareen mahtuivat kaikki Suomen 12 presidenttiä Ståhlbergistä Niinistöön. Vanhemmat
Äitini Vieno Kaarina syntyi Pyhäjokivarressa Oulaisten Irvanperällä Ketosen Helmin ja Kaunon perheeseen seitsenjäsenisen sisarussarjan toisena lapsena helmikuun pakkasilla vuonna 1935. Samana vuonna syntyivät myös Elvis Presley, Pavarotti
Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi
Onneksi maailmassa Kaarina Äijön kaltaisia tahtonaisia, joille mikään ei ole mahdotonta. Kaarinalle maailma on täynnä kiinnostavia haasteita, suurempia ja pienempiä urakoita, joilla asiat muuttuvat piirun
”Minusta tuntuu siltä, että naisteologius vapautuu lapsenkengistään silloin, kun joku meistä painaa tohtorinhatun päähänsä. Mutta myös työmme kannalta on tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa. Maailmassa näyttää myös olevan niin, että suoritettu oppiarvo antaa ihmisen sanoille ja teoille suuremman kantavuuden kuin niillä muuten olisi.”
Eira Paunusta tuli ensimmäinen tohtorisnainen teologisessa tiedekunnassa vuonna 1952, mutta helpolla hän ei tutkintoaan saanut. Paunu osallistui myös aktiivisesti keskusteluun naisena olosta ja naisen tehtävistä kirkossa ja yhteiskunnassa. Lue lisää teologian professori Eira Paunusta.
Puintipäivä isän kanssa Äitini, Martta Ilona Lehtonen, syntyi Isojoella vuonna 1924, ja siirtyi Taivaan kotiin elokuussa 2015. Hänen lapsuudenperheeseensä syntyi kahdeksan lasta, joista yksi kuoli
Istuin vuonna 1983 illallispöydässä Ruotsin Kommunförbundetin johtajan Sten Sture Landströmin vieressä ja keskustelimme suomalaisesta tutkimuksesta. Hän mainitsi, että hänellä on työpöydällään suomalaisen tutkijan Aura Korppi-Tommolan
Laulun lahja ”Runturi, ronturi, äidin unturi, kultainen lunturi, runturi, ronturi”, lauloi äitini minulle keksimäänsä ja säveltämäänsä lorua, kun vauvana katselin maailmaa hänen sylistään. Kahdelle pikkuveljelleni
”Työ ompelukoneen ääressä vie kaiken aikani – ja koko elämäni! Ja palkka on niin huono että tuskin saa kunnon vaatteita. Toisinaan ajattelen että tässä tulee ihan hulluksi kun ei saa monesti etes raitista ilmaa. Työtä teetettäisiin vaikka ympäri vuorokauden – hyi olkoon! Turhaa valittaa – eihän se siitä parane – mutta kun saisi vähänkään vapautta että saisi maalata. – –En tiedä toisinaan tekisi mieleni ottaa aamuruskon siivet ja lentää maailman ääriin kurjuudesta toiseen.”
Maija Kellokummun kohdalla tarvittiin naistutkimuksen syntyminen, taidehistorian tutkimuksen muuttuminen ja taloudellisen laman mukanaan tuoma pankkikriisi, jotta hänen taiteensa nousi esiin. Lue lisää Maija Kellokummun elämästä.
Marja Nuuttila-Helenius omin sanoin: Miten minusta tuli arkkitehti? Jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että eräänlainen tilanteiden ja tapahtumien nauha johdatti minua kohti Teknilliseen korkeakoulua. Kaikki lähtee perheestäni.
Työläisperhe Hilma syntyi tamperelaiseen työläisperheeseen kuopuksena vuonna 1896. Perheen yhdeksästä lapsesta esikoinen Johannes kuoli kuusivuotiaana ja myöhemmin syntynyt Naima yhdentoista päivän ikäisenä. Vuosisadan vaihtuessa perhe
Valoisat lapsuusvuodet Helena Sainio syntyi 2.11.1925 suomenkielisten vanhempien lapsena Maalahdessa. Kun Helena oli kaksivuotias, perhe muutti Vaasaan isän valmistuessa poliisiksi. Helenalla muistaa lapsuuden valoisana, minkä
Eva Catharina Elisabet (Kata) Jouhki o.s. Brofeldt syntyi 13.4.1921 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1939 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kata valmistui metsänhoitajaksi 1943. Perheen neljä lasta syntyi
”Koen nykyään yhä enemmän onnea ja elämänriemua ja huomaan tammikuun pimeässä aamussakin naurunpaikkoja. Olen myös oppinut, että elämään kuuluu monenlaisia kivirekiä, joiden kiskominen loppuu äitini sanoin vasta sitten, kun on multaa suun päälle. Juuri tästä on elämän kakussa mielestäni kyse. Ja kun tuon on vihdoin tajunnut, niin jokainen päivä on voittajan päivä, kun saa kulkea kulkijana kulkijain joukossa. Ihan kaikkine karvoineen.”
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kertoo oman tarinansa rehellisen suorapuheisesti. Lue.
Hämeenlinnalaisella Ilmi Marttisella on monta roolia. Hänet tunnetaan taitavana balettipedagogina ja tanssikasvatuksen kehittäjänä, mutta hän oli myös omintakeisen lastentanssin opetussuunnitelman luoja ja koreografi, järjestönainen, säveltäjämiehensä
Meillä ei ole rajoja, ellemme itse niitä laadi. Filosofian maisteri Inkeri Kinnunen oli Porin soroptimistiklubin ensimmäinen presidentti. Hän syntyi 20.9.1906 Loimaalla ja kuoli 92-vuotiaana vuonna
Gerda Ryti oli tasavallan presidentin puolisona sotien vaikeina vuosina. Hänen aikansa presidentinlinnan emäntänä 1940–1944 ei ollut edustamista vaan vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana
Helsinkiläinen Toini Suoma Eklund aloitti vuonna 1918 ensimmäisenä naisena Suomessa metsäopinnot. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi edellisenä vuonna Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun jatkoluokilta. Metsänhoitajaksi Toini valmistui vuonna
Lapsuuden onnellinen aika Isäni Kalle Keränen syntyi vuonna 1909 Suomussalmella. Hän oli muuttanut Kuhmoon työn vuoksi 1930-luvun alkupuolella. Äitini Lilli Oikarinen syntyi myös vuonna 1909
Kartanonemäntä Pirkko Arola perusti vuonna 1948 kutomon, jotta juurikaspelloilla työskennelleille naisille saatiin sadepäiviksi ja talveksi tekemistä. Arolan kutomosta tuli suomalainen menestystarina, ja sen värikästä johtajaa
Puolustusministeri, jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin puoliso Anni Walden toimi vuosina 1940 – 1945 Mannerheimin Lastensuojeluliiton sotakummivaliokunnan puheenjohtajana. Sotakummitoiminta laajeni hänen johdollaan nopeasti paitsi kotimaassa myös ulkomailla,
Karkeassa rohdinpuvussaan, piikkomekossa, seitsemäntoistavuotias Alma Mäkelä lähti vuoden 1916 syksyllä kävelemään seitsemän kilometrin taivalta Rotmosta ison tien varteen. Ilmajoelle Perhosta poikkimain tuohon aikaan taisi kulkeminen
Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja
Kielitaitoisena ja tyylikkäänä Signe Relander oli edustava puoliso ulkomaanmatkoja harrastavan presidentin rinnalla. Maan ensimmäisen naisen tehtävän hän käsitti enemmän näkyväksi kuin kuuluvaksi rooliksi eikä hän
”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin
Vaalea Armi Kuusela valittiin Yhdysvalloissa Miss Universumiksi Suomen olympiavuonna 1952. Kauneuskuningattaren rakkaustarinaa filippiiniläisen liikemiehen kanssa ja hänen kasvavan perheensä elämää seurattiin herpautumattoman kiinnostuneesti aikakauslehdistön välityksellä.
Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa
Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja.
Sirkka Hämäläinen on pitkän linjan kansantalouden asiantuntija ja päätöksentekijä. Hän työskenteli valtaosan urastaan Suomen Pankissa, jonka johtokuntaan hän nousi vuonna 1991. Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin
Helka Lumijärvi on vanhoillislestadiolainen kymmenen lapsen äiti ja kirkkoherran puoliso Sahalahdelta. Teologiksi kouluttautumisensa jälkeen hän teki suurimman osan elämäntyöstään kotiäitinä osallistuen samalla pappilan emännän roolissa
Alli Paasikivi oli edustava ja julkisuudesta nauttiva tasavallan presidentin puoliso, joka osasi toimia myös välittäjänä valtakunnan johtopoliitikkojen ja äkkipikaisen presidentin välillä. Alli Paasikiven, koko kansan
Pirjo Mäkelä saavutti 1960-luvulla kansainvälisesti arvostetun aseman molekyylibiolääketieteen tutkijana ja lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän rokotteen kehittäjänä. Hän toimi vuodesta 1965 kolme vuosikymmentä Kansanterveyslaitoksen bakteriologian osaston johtajana
Varpu Sintonen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja paikallisvaikuttaja, joka on tehnyt elämäntyönsä Kymin seurakunnassa Karhulassa. Kirkon piirissä tehdyn pitkän uran ohella hän on myös
”Olen maahanmuuttajaäidin tytär ja useamman kuin kerran elämäni aikana tuntenut itseni kuin uitetuksi koiraksi. Toisaalta erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne on pannut myös yrittämään. Poliitikkona olen
Annikki Suviranta oli ensimmäinen nainen, joka nimitettiin osastopäällikkötasoiseen virkaan ministeriössä. Johtaessaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastoa hän oli ideoimassa sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä käsitteleviä tutkimushankkeita. Hän kehitti
Raks, raks, raks. Laskukone raksuttaa talvisena lauantai-iltana vuonna 1962 Munkkiniemen kodissamme. Äitini istuu ruokapöydän äärellä mappeja selaten ja mustakantisiin tilikirjoihin tapahtumia kirjaten. Debet ja kredit.
Opettaja ja kirjailija Hilda Käkikoski oli Suomalaisen Puolueen tärkeimpiä puhujia valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin 1906 – 1907. Hän esiintyi yhdessä J. R. Danielson-Kalmarin ja J. K.
– Omassa elämässäni olen tehnyt kaikki valintani ja ratkaisuni kotitilani hyväksi. Elämä on ollut täyteläistä, paljon työtä, mutta paljon myös juhlan ja hauskuuden hetkiä. Hienoa
1800-luvun loppupuolella syntynyt Fanny Kaarne ehti elämänsä aikana nähdä ja kokea kaikki Suomea koskettaneet sodat itsenäistymisen kynnykseltä jatkosotaan saakka. Hän toimi yhteiskunnallisena vaikuttajana, toimittajana ja
Sisko Ruokola (o.s. Pulkkinen) syntyi Sodankylässä 7.4.1931. Isä oli räätäli, äidin vastuulla oli OP:n kassa paikkakunnalla. Myöhemmin äiti toimi OP:n johtajana Sodankylässä. Äiti oli myös
Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa
Aune Ylpöstä tuli Suomen toinen naispuolinen hammaslääketieteen tohtori vuonna 1934. Hän aloitti röntgenkuvausten käytön sairaalloisen purennan tutkimuksessa ja kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota proteesin aiheuttamiin puheongelmiin.
”Tuntuu ettei minulla ole ollut vaikeuksia ensinkään”, summaa erityisesti maamme sotilaskotitoiminnan uranuurtajana tunnettu Katri Bergholm elämänsä vaiheita radiohaastattelussa vuosi ennen kuolemaansa. Jos ei omaan elämään
”Olen syntynyt vuonna 1963 eli olen yhtä vanha kuin samapalkkaisuuslaki. Minusta naisten työssäkäynnin puolustaminen on tasa-arvon kannalta hyvin tärkeää. Päivähoito ja ilmainen kouluruoka taas ovat
Marjatta Hietala kertoo karjalaisesta evakkotaustastaan Molempien vanhempieni ja isovanhempieni sukujuuret ulottuvat Johannekseen, Kaijalan kylään ja Johanneksen edustalla oleviin saariin. Johannes (nykyään Sovietsk) on rannikkopitäjä, 25
Eeva Alha työskenteli yli 30 vuotta Suomen Nuorten Kristillisen Liiton, nykyisen Nuorten Keskuksen, tyttö- ja naistyön eri tehtävissä. Hän toimi myös Kenttäviesti- ja Nainen ja
Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä on vuosikymmenten ajan välittänyt tietoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toiminnasta luennoiden ja kirjoittaen erityisesti YK:n roolista kehityskysymyksissä ja naisten aseman
Lastenneurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Märta Donner (1922-2013) tuli tunnetuksi merkittävänä kehitysvammaisten lasten hoidon ja diagnostiikan kehittäjänä. Hän toimi Helsingissä Lastenklinikan lastenneurologian ja EEG:n
Hollolan pitäjän Lahden kylässä ei ollut kovin montaa yleistä kokoontumispaikkaa 1800-luvulla. Vuonna 1872 sai heinolalainen ravintoloitsija Carolina Moesböll, lahtelaisille Karoliina Moesbell (1814–1883) luvan harjoittaa leipurinliikettä
Sylvi Kekkosen hauraalta näyttävä olemus kätki sisälleen voimakastahtoisen naisen. Maan ensimmäisenä naisena Sylvi Kekkonen piti velvollisuutenaan puolisonsa tukemista tämän vaativassa tehtävässä. Hänen oma yhteiskunnallinen osallistumisensa
Esivanhempani Olga, meijerska ja tyttöjen käsityönopettaja, ja Nikolai, kansakoulunopettaja, aloittavat työnsä Multian Sahrajärvellä haaveineen ja toiveineen hyvin erilaisessa Suomessa kuin nyt. Maailman muuttuminen ja sodat
Fredrika Wetterhoff aloitti naisten käsityön ja taidekäsityön koulutuksen Hämeenlinnassa 1880-luvulla, ja hänen perustamansa käsityö- ja kotiteollisuuskoulu saavutti pian tiennäyttäjän aseman. Hänen toimintansa auttoi ratkaisemaan erästä
Torpan tyttö Elma Inkeri Rautio syntyi 21.3.1932 Ala-Temmeksellä. Elma-nimen hän sai Amerikassa syntyneen äitinsä serkun Elma Kukkosen mukaan, joka toimi opettajana Finlandia Yliopistossa Houstonissa. Äitini
Eloon jääneet kaksoset olivat aika harvinaisia sata vuotta sitten ja kun kyläläisiä kävi Sofia ja Matti Peltomaan perheessä Ilmajoen Harjunmäessä katsomassa syyskuussa 1916 syntyneitä nuorimpia
Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai
Tuovi Heleena Monola syntyi Viipurissa 11.5.1934 ja kuoli 28.11.2010 Oulussa pitkällisen sairauden murtamana. Hän koki evakon kohtalon eikä unohtanut koskaan rakasta Karjalaa. Monolan perhe asettui
Terttu Arajärvi työskenteli lastensairaaloissa sekä neuvola- ja koululääkärinä ennen nimitystään lastenpsykiatrian ensimmäiseksi professoriksi. Lääkintäviranomaisten paljon asiantuntijana käyttämä Arajärvi kirjoitti ja puhui lasten ja nuorten mielenterveyteen
Olen tavannut Sallia säännöllisesti ja ihana tuttavuus on tämä matalaääninen, tomera nainen, josta sain heti vaikutelman, että siinä oli nainen, joka osasi tarvittaessa näyttää kaapin
Koulussa saamaansa käytöksenalennusta harva, varsinkaan nainen, haluaa aikuisena ääneen muistella. Hämeenlinnassa asuva Helvi Frick (o.s. Heino), 98, kertoo kuitenkin omastaan ilman katumuksen tai häpeän häivää.
Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan
Syyskuun 24. päivänä vuonna 1902 syntyi Isak Isakinpoika Kiikan (1852-1934) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Emma Maria Juhontytär o.s. Aunelan (1861-1918) perheeseen neljästoista lapsi. Hänet kastettiin
Hanna Rothman toi Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen ja aloitti lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajankoulutuksen. Hänen perustamansa Ebeneser-säätiö toimii täydennyskoulutuslaitoksena ja lapsitutkimuksen keskuksena. Kansanlastentarha Isän varhaisen kuoleman takia
Pohjalaisen maatalon tytär Kaisa Kallio piti presidentin puolison tehtävässäkin kiinni talonpoikaisesta arvokkuudestaan, tavoistaan ja periaatteistaan. Kaisa Kallio vältti politiikkaa, mutta toimi erityisesti maaseudun naisten hyväksi
Maija-Liisa Lavanko s. Roininen syntyi 8.5.1926 Savossa Siilinjärvellä Eeti Roinisen ja Tyyne Roininen s. Pulkkisen perheeseen ensimmäiseksi ja ainoaksi lapseksi. Taivaan Isä otti 29-vuotiaan Tyyne-äidin
Espoolainen Kerttu Kujala tunnetaan rohkeana ja aikaansaavana moneen toimeen tarttujana. Työura alkoi kansakoulunopettajana ja jatkui sittemmin perheyrityksissä. Ennen muuta hän on kuitenkin ollut aktiivinen monenlaisessa
Taidetta läpi elämän ”Jo alaluokilla koulussa minulla oli ajatus, että minusta tulee taiteilija”, kertoi Eila Saarinen. ”Osasin piirtää hyvin, osallistuin kilpailuihin ja maalasin vesiväreillä kauniita
Tuomi Elmgren-Heinonen oli laulaja, menestyvä nuorisokirjailija ja Uuden Suomen toimittaja. Tutkijankykynsä hän osoitti vuonna 1938 ilmestyneessä Toivo Kuulan elämäkerrassa. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli maan
Kirjailija Anna-Maija Ylimaula on sanonut pistämättömästi, että kaikki naiset ovat feministejä – muussa tapauksessa he eivät tiedä, mitä feminismi on. Itse olen kysyttäessä aina vastannut: Kyllä, minä olen feministi.
Tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie. Tiessä saattaa olla vaarallisia kuoppia ja mutkia, mutta eteenpäin päästään, jos päämäärä on selkeä. Vauhtikaan ei ole itseisarvo. Tärkeintä on oikea tie. Jatka lukemista!
Työ mainostoimistoissa 40 vuotta sitten oli viime hetken päätöksien aiheuttaman sekasortoisen kiireen täyttämää selviytymistä päivästä toiseen. Päätin irrottaa itseni tuosta oravanpyörästä ja ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi
Koulunkehittämisajatuksia jo nuorena ”Puhuimme oppikoulukysymyksestä, joka on tämän hetken polttavimpia, onhan oppikoulukomitea jo saanut ehdotuksensa valmiiksi. Linjajako, läksytön maanantai, oppikurssien osittainen supistaminen kangastavat onnellisen kouluajan
Sinnikäs. Periksi antamaton. Selviytyjä. Ennakkoluuloton. Utelias. Ahkera. Kunnianhimoinen. Motivoitunut. Pätevä. Palkittu… Kainuussa syntynyttä, kansainvälisen tutkijauran Suomessa tehnyttä Sirkka Kerästä luonnehtimaan ei yksi adjektiivi riitä. Eikä edes kymmenen, sillä niin tiivis ja mielenkiintoinen on ollut hänen työuransa laborantista virusten molekyylibiologian kautta hiiva- ja solubiologian tutkijaksi. Lue lisää Sirkka Keräsen elämästä!
Kerron tässä tarinan äidistäni, arjen sankarista, selviytyjästä. Äiti sitoi heinäharavat isävainajan polkupyörän runkoa vasten. Asetti veljen istumaan rungolle ja meidät pikkutytöt tarakalle. Mentiin ahoniitylle heinäntekoon.
1950-luvulla Kainuun terveystilanne, samoin koko Pohjois-Suomen, oli muuta maata heikompi johtuen elinolojen niukkuudesta, hygienian heikosta tasosta, epäterveellisista ruokailutottumuksista, erityisesti eläinrasvojen ja suolan runsaasta käytöstä sekä
Aili Tuuri, o.s. Rahkola, syntyi vuonna 1910 Kauhajoen Päntäneellä perheen kuudentena lapsena. Maalaistalossa oli totuttu kovaan työhön ja vanhemmat olivat vielä erikoisen riuskoja ja nopeita
Sotaorvosta tuli rauhanaktivisti Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti
Saara Heikkinen syntyi 1947 Koillismaalla isoon maataloon. Heikkinen oli perheen esikoinen ja kaikki seuraavat lapset (kuusi kappaletta) olivat poikia. Maatalossa vanhemmilla riitti töitä, kiireisinä aikoina
Äiti syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1900. Monien vaiheiden jälkeen hän siirtyi Ylitornion Pessalompolon opettajaksi vuonna 1926. Hän halusi etäisyyttä hirveisiin sisällissodan tapahtumiin ja muutosta sinänsä.
Nora Pöyhönen syntyi 16.7.1849 Liperin kirkkoherra A.J. Europaeuksen kymmenlapsiseen perheeseen. Europaeuksen toinen puoliso, Noran äiti, Selma Augusta Lampa kuoli vain kuukauden kuluttua nuorimman lapsen syntymästä.
Ursula ja Tuuni Länsman muodostavat Angelit-yhtyeen, joka on 1990- ja 2000-luvun tunnetuin saamelaismusiikkikoonpano Suomessa. Angeleiden ansiosta saamelaiskulttuuri ja saamelaiset populaarikulttuurin tekijöinä nousivat kansalliseen tietoisuuteen nykyaikaisena
Rosa Emilia Clay oli ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen. Hän muutti kuitenkin jo nuorena edelleen Yhdysvaltoihin, missä hän loi Lemberg-nimisenä uran amerikansuomalaisen työväenliikkeen harrastustoiminnoissa. Lue
Sirkka Mäki syntyi syksyllä 1913 Väisäsen perheeseen, jossa äiti oli ompelija ja työllisti jo muitakin naisia. Tuolloin osa naisista tuli ompelemaan perheen yhden huoneen ja
Kirjoitus Zaida Eriksson-Lihristä oli ollut mielessäni jo pitkään. Asia sai uutta virikettä, kun serkkuni Jyrki Ritvala lähetti minulle toukokuun 2010 alussa Pikku Matti -nimisen lastenlehden
Lempi Johanna Seppänen os. Seppänen syntyi 14.12.1909 Kovavaarassa Suomussalmella, aivan itärajan tuntumassa, Johanna ja Olli Seppäsen perheeseen. Sisaruksia oli neljä, joista yksi hukkui pienenä. 18-vuotiaana
Kansakoulunopettaja Irma Arminen, o.s. Puonti oli 156-senttinen. Hänellä oli ruskea, kihara tukka ja toisessa silmässään aavistus ruskeaa väriä. Hän jäi täysorvoksi 15-vuotiaana ja samalla nuorempien
Miina Sillanpää muistetaan ensisijaisesti siitä, että hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri. Hän oli apulaissosiaaliministerinä Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Mutta Miina Sillanpää oli myös
Äitini Kaisu Savolainen o.s Sihvonen syntyi luovutetun, kauniin Karjalan Jaakkiman pitäjän Reuskulan kylässä 3.12.1887. Maanviljelystila oli pieni, mutta lapsia paljon. Reuskulan kylässä oli kiertokoulu, mutta
Leila Mikkola kertoo: Olen viettänyt lapsuuteni sahaympäristössä. Koti oli yhteinen sahan naistyöväen kanssa. Oli suuri pirtti naisten ruokailla omia eväitään. Äitini piti kahvilaa. Ruoan päätteeksi
1867 Edith Bergholmin isä oli Borgå Lyceumin rehtori, professori Karl Axel Bergholm ja äiti Ida Augusta os. Roschier. Edith Bergholm innostui nuoruudessaan naisasialiikkeestä ja oli
Miellyttävä, tyylikäs, hillitty, iätön. Luonnehdinta kertoo 85-vuotiaasta zonta-sisarestamme Sirkka Littowista. Hän osallistuu Oulun Zonta-kerho I:n kokouksiin aina kun mahdollista. Kun useimmat meistä tulevat autolla, hän
Eeva-Liisa Siltala kuuluu niihin – toivottavasti ei harvinaisiin – ihmisiin, joilla on halu ja kyky nähdä kaikissa asioissa hyvät puolet tai ainakin jotakin myönteistä. Tuo elämänasenne
Uranuurtava, jämäkkä, avoin, yhteistyökykyinen ja maanläheinen. Nämä ovat muutamia niistä adjektiiveista, jotka ovat hyviä kuvaamaan Piia Vähäsaloa, joka valittiin pelastusjohtajaksi ensimmäisenä naisena Suomesta. Vähäsalo on myös vaimo
Orvokki Hiltunen kertoo: ”Raskaiden pommikoneiden kumea ääni jäi pelottavana mieleen jatkosodasta. Koneita riitti Kuusamon taivaalla, kun Oulua kuumimmillaan pommitettiin. Pusikkoon juostiin ilmahälytysten aikana. Erään kerran
Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven
Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”
Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.
Eila Rummukainen teki pitkän uran sosiaalityössä, missä hän on paneutui vaikeuksissa olevien perheiden ja aivan erikoisesti apua tarvitsevien lasten asioihin. Rummukaisen oma tie sosionomiksi ei suinkaan ollut helppo,
Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena
Hiilimiilulla – Kun tunteja pussitti hiiliä, olisi käynyt tummaihoisesta, kertoi Olga Jokiniemi sota-ajan vakiotyöstään. Oulun läänin Pyhäjärvellä Olga Lehtomäen, myöhemmin Jokiniemen, kotikunnassa oli eri kylillä
Benedicta Idefelt tutustui katolisuuteen Viipurissa ja kääntyi siihen käydessään katolista sisäoppilaitosta Helsingissä. Hän opiskeli Königsbergissä ja liittyi katariinasisarten sääntökuntaan. Sodan jälkeen sisar Benedicta lähetettiin opettajaksi
Margareta Paschinsky, o.s. Renlund, syntyi Luodossa, lähellä Pietarsaarta. Nuorena tyttönä hän muutti Vaasaan ja kävi ammattikoulun keittäjälinjan. Paschinsky kouluttautui lisää alalla ja pääsi Helsinkiin töihin
Kaksi tyttöä kohtasi toisensa Muhoksella 1940-luvulla. Toinen reilut kymmenen vuotta vanhempana hoiti aika ajoin nuorempaansa. Aika vieri ja tiet erkanivat yhtyäkseen uudelleen 2000-luvulla. Vieraillessaan Suomessa
Elli Palm on Viipurista evakkona Helsinkiin asettunut romanimatriarkka. Kahdeksan oman lapsensa, puolen kymmenen kasvattilapsensa, 24 lastenlapsensa sekä 22 lastenlastenlapsensa suursuvun keskushahmona ”Ompelija-Elli” Palm edustaa perinteistä
Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy
Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950. Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan
Kirste Paltto on ensimmäinen teoksensa saameksi julkaissut naiskirjailija. Hän on kirjailijana tarttunut rohkeasti moniin haasteisiin, joita saameksi kirjoittaminen ja saamen kirjallisuuden nuoruus ovat tuoneet mukanaan.
Tiiu Holappa tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan kun liiton silloinen työntekijä Nasima Razmyar talutti hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen S-Marketin pihalta Monika-Naiset liiton työpajaan, jonne Holappa ei
Celestine Vita-Buba on syntynyt Kongon pääkaupungissa Kinshassa vuonna 1949. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista Vita-Buba oli vanhin. Vita-Buba kuvaileekin olleensa kuin yksi
Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui
Anna Pakalén työskenteli pitkään Nikkilän mielisairaalan (1919 – 1931) ja Kellokosken piirimielisairashoitolan (1931 – 1955) ylisairaanhoitajana päämääränään parantaa köyhien mielisairaiden potilaiden hoitoa ja elinoloja. Lue
Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen
Sotalapsena Ruotsissa Ester Vaara s. Saromaa lauloi ja lausui runoja naapurivierailuilla. Kylään mentiin pyhämekossa, rusettipäisenä ja ”lokatuin”, kiharretuin, hiuksin. Esiliinaa ei pantu visiitille. Pitsein koristettuja,
Elli Ivarintytär Saurio syntyi 31.12. marttajärjestön perustamisvuonna 1899 Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa. Molempien vanhempien kuoltua Elli muutti sisaruksineen setänsä perheeseen Kokemäelle. Parin vuoden kansantaloustieteen opintojen jälkeen Elli
Kartanpiirtäjinä Kun teimme oppikoulun 5. luokan piirustustunneilla koristetekstejä tasaterillä, miellytti tulos piirustuksenopettajaamme ja niinpä hän neuvoi isää panemaan kaksoset kartanpiirtäjäkouluun isämme kysyessä hyvää ammattia lyhyellä koulutuksella. Ainut
Elsa Ryti oli maamme naislääkäreistä ensimmäinen, joka omistautui vakavasti lääketieteellisen perustutkimuksen harjoittamiseen. Siten hänellä on merkittävä sija Suomen naislääkärien ammatillisen tehtäväkuvan laajentamisessa. Elsa Maria Ryti
Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja Kunnallisneuvos, filosofian maisteri, kansanedustaja Saara Mikkola toimi Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963–1969 ja
Mirjami-äitini (1915–1922) olisi täyttänyt vuonna 2015 sata vuotta. Omistan tämän kirjoituksen hänelle. Äiti oli orpo, hylätty huutolaistyttö. Hänen vanhempansa kuolivat nuorina, äidin ollessa alle kouluikäinen. Hänen ensi muistonsa
Minna Craucherilla oli syntymäaikoja, isiä, nimiä ja titteleitä enemmän kuin on yhdelle ihmiselle kohtuullista, ja ovelasti hän kehitti pikkurikollisuudesta, prostituutiosta ja poliittisesta juonittelusta ammatin, joka
Työväen Urheiluliiton ensimmäinen naissihteeri Helmi Paasonen johti liittonsa naistoimintaa tärkeinä rakentamisen vuosina 1920- ja 1930-luvulla. Hän oli enemmänkin johtaja ja organisaattori kuin kasvattaja tai teoreetikko.
Rauha Siviä Elisabet Hammarin vanhemmat olivat maanviljelijä Vilhelm Richard Hammar (s. 30.03.1841 Lemu, k. 12.07.1900 Uudenkaupungin msrk) ja tämän toinen puoliso Anna Liisa Kustaantytär (s.
Viipurista kotoisin ollut filosofian tohtori, kemisti Lydia Sesemann oli ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen ja samalla eräs ensimmäisistä koko Euroopassa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiallisesti Marja
Elin Malin (1868–1959) omaa sukua Nikander oli tehtailijan tytär, joka kävi tyttökoulun ja suoritti suomenkielisen jatko-opiston. Opiskeluaikaan häntä kuvattiin kaunottaresi, joka osallistui aktiivisesti Suomalaisen Seuran toimintaan
Äiti kirjoittaa isälle rintamalle 19.8.1941:”Tyyniä on kohdannut ikävä tapaus, Aarohan on kaatunut viime perjantaina. Kirkkoherra Koivisto kävi pyhänä sanaa tuomassa, siellä on ollut kovat taistelut. Satoja Pudasjärveläisiä on siellä kaatunut, mm Naamagan Reino.”
Ja 2.9.1941 äiti jatkaa: ”Tyynille syntyi tyttö 29 elokuuta ja sitte viime pyhänä oli sankarivainajien hautajaiset Taivalkoskella jolloin Aarokin haudattiin, me oltiin Isän ja Eskon (Tyynin ja Aaron 8- vuotias poika) kans siellä käymässä kun Tyyni ei voinut lähteä, kun oli 2 päivän vanha tyttö. Meillä oli valtion puolesta matkakyyti ja kahvitarjoilu Suojeluskunnan talolla, olihan se surullinen päivä meille kaikille. Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Lue lisää Aili Alasirniön sotavuosien kokemuksista.
Siiri ”Äitee” Rantanen (o.s. Lintunen) syntyi vuonna 1924 Tohmajärvellä kuusilapsiseen maanviljelijäperheeseen. Äiti kuoli nuorena, joten Siirille jäi suuri vastuu perheestä, leipomisesta, siivouksesta ja pienemmistä sisaruksista.
Lehtori Terttu von Weissenberg oivalsi jo nuorena yhdistystoiminnan merkityksen. Pian Hämeenlinnaan tultuaan hän hakeutui yhdistyksiin, joissa tutustui paikallisiin. Samoin hän toimi Vaasassa, jossa ykkösyhdistykseksi nousi
Opettaja Maikki Vuoti täyttää (v. 1927) toukok. 15 p. puolivuosisatansa. Nuoruudessaan hän joutui aluksi liikealalle, mutta se ei häntä tyydyttänyt, vaan ihanteellinen mieli paloi opettaja-alalle.
Maria Heiko Limingassa täytti (v. 1927) viime kuun 26 p:nä 50 vuotta. Käytyään omavaraisen kodin tyttärenä kansakoulua ja Oulun kauppakoulua osoitti hän sittemmin lämmintä edistysintoa
Alva Forsius syntyi vuonna 1866 Porvoon maalaiskunnassa, toiseksi vanhimpana perheen kaikkiaan 12 lapsesta. Hänen vanhempansa olivat Johan Wilhelm Forsius ja Hulda Aurora Hollmérus, jotka omistivat
The period between 1905 and the first World War was a time of turmoil also in Ruokolahti, where August Hartikainen lived with his family and
Edla Weijola o. s. Wirkkula lissä täytti 50 v. huhtik. 2 p. 1927. Koska hän on Naisten Äänen monivuotinen, uskollinen asiamies sellaisella paikkakunnalla, jossa naisasiaa
Anni Pirilä o. s. Blomberg Kauhajoella täytti v. 1924 heinäk. 27 p. 50 vuotta. Rva P. on yksi niitä tarmokkaita Pohjanmaan naisia, joka miehensä rinnalla
Kreeta Jyrkäs Pudasjärvellä täytti 75 vuotta v. 1924 heinäk. 16 p. Hän on paikkakuntansa huomatuimpia käsiteollisuuden harrastajia. Itsekseen on hän opetellut kutomaan mitä erilaatuisimpia pukukankaita,
Joulukuun 13 p. v 1924 täytti talonemäntä Margareta Pietarila o.s. Karvonen Pudasjärvellä 70 vuotta. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongun kylässä Karvosen talon ainoana tyttärenä ja
Herätyskello soi yleensä aamuisin kuudelta. Unelias nainen nousee sängystä ja suuntaa heti ensimmäisenä keittiöön, laskee montako lusikallista laittaa kahvipurua keittimeen sekä pistää kahvin tippumaan ja
”Äitini, Chen Teresa, on erittäin tärkeä minulle. Hän on tukeni ja turvani. Hän on ensimmäinen henkilö, jonka luokse menen, kun minulla on huolia ja murheita. Hänelle myös jaan ensimmäisenä riemuni ja iloni. Hän on vaikuttanut suuresti elämääni, jonka vuoksi olen halunnut kertoa hänestä.”
Mei Hua Chen kertoo Intiassa syntyneen, kiinalaiseen kulttuuriin kasvatetun äitinsä tarinaa, joka Pohjois-Suomeen miehensä työn peressä muutettuaan halusi koulutuksen ja työn taatakseen tyttäriensä tulevaisuuden. Lue koko kirjoitus tästä.
Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle.
Maj-Len Remahl (s. 1942) nousi 1986 piiritoimitsijan tehtävästä Liiketyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi ja sittemmin Liikealan ammattiliiton ja Palvelualojen ammattiliiton johtoon. Hän on ollut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön
Tammikuun 19.p 1922 täytti ystävämme Mimmi Manninen 50 vuotta. Hän on syntynyt Suomussalmella, missä isä oli kauppiaana. Suuren sisarusparven vanhimpana tyttärenä oli hänen jäätävä kotiin
Turun Yliopiston kansleri nimitti 6.4.1945 dosentti, lääk. ja kir. tri Hilja Helena Teräskelin Turun Yliopiston silmätautiopin professoriksi. Professori Teräskeli on syntynyt Oulussa v. 1893. Lääk.
Oulun tyttölyseon saksan – ja englanninkielen opettaja Helena Fellman täytti 60 vuotta helmikuun 9. päivänä v.1936. ”Helena Fellman on vanhaa oululaista liike- ja virkamiessukua, niin
Eva Anttila toimi 1900-luvun alussa yhtenä modernin suomalaisen tekstiilitaiteen tienraivaajista. Hän kuului ikäpolveen, joka aloitti elämänuransa Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Aluksi Anttila toimi taidemaalarina, mikä näkyy
Lydia Sofia Hägg täytti 50 vuotta jouluaattona 1921. Nimimerkki – s – kirjoitti Naisten Ääni -lehteen hänestä näin: ”Pietarsaaren postikonttorin expeditööri Lydia Sofia Hägg, joka
Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno
Lahtelaisen Marja Pakarisen jo 70 vuotta kestänyt elämäntyö diakonian parissa on poikkeuksellisen pitkä ja rikas. Ensin diakonissana ja sairaanhoitajana, alueensa ensimmäisenä hiippakuntasisarena, sairaanhoidon opettajana. Sitten
On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta
Anna Mäkelä, o.s. Lehtonen, syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1891. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1911. Anna jatkoi opiskelujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui pankkilinjalta ekonomiksi
Eine Elisabeth Salonen s. Lahtonen syntyi 1872 Loimaalla, jossa hänen isänsä J. F. Lahtonen toimi pappina. Hänen äitinsä oli Hilda Ingborg s. Lagström. Loimaalta perhe
Tilda Lauha, s. Lakka, syntyi Luumäellä 1877. Tildan isä toimi kauppiaana Kaipiaisissa. Tilda kävi tyttökoulun Viipurissa. Saatuaan päästötodistuksen 1894 hän suoritti puutarha- ja talouskurssin Haapavedellä.
Suomen Valkonauhaliiton kunniajäsen, lääninlääkäri Lauha Airas (1914–2014) ehti viettää 100-vuotisjuhlansa haluamallaan tavalla. Juhlapäivänä järjestettiin kirkkokonsertti Oulun tuomiokirkossa ja sen kolehtituotto ohjattiin Lauhan toiveen mukaisesti lähetystyön
Haminalaisen merikapteenin Henrik Sjöblomin ja hänen toisen puolisonsa Anna Sofia Gestrinin viides lapsi, 1853 syntynyt Frida Karolina aikuistui varhain, niin kuin tuon ajan suurten perheitten
Karin von Willebrand (syntyään Colliander) syntyi 1872 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Viktor Olivier Colliander ja äitinsä vapaaherratar Johanna Charlotta Adelaide Gripenberg. Karin avioitui
Fanny von Hertzen syntyi 1873. Fannyn isä, Karl, syntyi 1844 Savitaipaleella ja äiti Alexandra Salonius 1849 Luumäellä. Karl von Hertzen vihittiin papiksi 1870 ja hän
Hanna Henrika Juliana Loimaranta, (o.s. Reinilä, ent. Rehnbäck), syntyi Oulussa 1889 Suomen Pankin Oulun konttorinjohtajan Johan Rehnbäckin ja puolisonsa Elisabethin, syntyään Hellman, yhdeksäntenä lapsena. Perheeseen
Alli Emilia Palmroth syntyi 1894. Allin äiti oli 1868 syntynyt Ruoveden Pekkalan kartanon tytär Eva Aminoff ja isä 1861 Kangasalla syntynyt Vetterkullan kartanon omistaja, kapteeni
Opettaja Anna Hellin Mustala (o.s. Louhivuori, vuoteen 1905 Lohtander) syntyi 1889 Varkaudessa sahanhoitaja Mikael Louhivuoren ja Anna Karolinan (o.s. Savolainen) perheeseen. Hellin Mustala pääsi ylioppilaaksi
Hanna Lönnrot syntyi Maaningalla 1904. Hänen isänsä oli insinööri Oscar Lönnrot ja äitinsä Hilda Julkunen. Hanna Lönnrot pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1922. Vuonna 1929
”Paras tapa edistää suomalaista kulttuuria on hankkia paljon tietoja ja itse tulla kauttaaltaan sivistyneeksi ihmiseksi.” Maikki Friberg valitsi lauseen jo nuorena elämänsä motoksi. Ja eli
Tyyne Maria Paasivuori, o.s Kallio, syntyi 1907 Kokemäellä ja kuoli 1974 Turussa. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1954–1957 ja uudelleen 1962–1974. Hänen aviopuolisonsa oli vuodesta
Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden
Vilhelmiina Juhontytär Tuuri, o.s. Ojala, syntyi Kauhajoella 1875 tilallinen Juho Jaakko Iisakinpoika Ojalan ja vaimonsa Heta Sofia Hermannintyttären (o.s. Krusberg) kolmantena lapsena. Suureen maailmaan onnea
Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Sananlasku pätee Raija Virtaseen, Suomalaisessa Naisliitossa yli 40 vuotta vaikuttaneeseen naiseen. Ensimmäiset vuodet hän istui rivijäsenenä Helsingin Osaston tilaisuuksissa vaiti,
Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja
Katri Tervonen syntyi Sotkamossa vuonna 1890. Hän opiskeli käsityökoulussa ja Oulun kauppakoulussa. Hänen lapsuudenkotinsa Sotkamossa oli valistunut nuorsuomalainen maatila, jääkäriliikkeen etappitalo. Talon nuoriso oli 1900-luvun
Naima Kurvinen syntyi 1876 Helsingissä. Perhe oli palannut vuotta ennen Naiman syntymää Ambomaalta, missä Pietari Kurvinen oli ollut seitsemän vuotta lähetyssaarnaajana. Isä oli runolaulaja Mateli
Anna Reding syntyi vuonna 1876 kauppiasperheeseen Puolangan Särkijärvellä. Anna, kuten muutkin Redingin tyttäret, opiskelivat Oulun Suomalaisessa tyttökoulussa. Tyttökoulun jälkeen Anna kävi Oulun kauppakoulun. Mainion koulumenestyksensä