Catharina Bengtsdotter – Savonlinnan postimestari 1600-luvulla

Catharina Bengtsdotter oli yksi lukuisista 1600-luvun naisista, jotka jatkoivat miehensä viranhoitoa ylläpitäen talonsa asemaa ja varallisuutta, kunnes virallisen päämiehen aseman otti jälleen joku mies. Bengtsdotterin tarina kertoo myös paikallisen tapahtumisen ja keskusviraston välisen tiedonkulun puutteista ja siitä, miten vähän tiedämme menneestä.

Catharina Bengtsdotter oli naimisissa raatimies Mathias Johanssonin kanssa, joka sai 1686 valtakirjan Savonlinnan postimestarin virkaan. Mathias oli alueen kruununvouti Johan Johanssonin veli ja toimi usein tämän sijaisena kruununvoudin, nimismiehen ja linnankirjurin tehtävissä. Johanssonin veljekset tavoittelivat mitä ilmeisimmin keskeistä asemaa kaupungissa. He uskalsivat nousta jopa itseään linnanpäällikkö Abraham Pistolekorsia vastaan.

Syytökset saattoivat johtua siitä, että postimestarin tehtävä oli haluttu. Savonlinnan kaltaisessa kaupungissa postin määrä oli vähäinen ja palkkio sen myötä pieni, mutta työn teki haluttavaksi vapautus porvareille kuuluvista rasituksista. Kostianus olisi halunnut viran itselleen ja valitti 1697, että Olavinlinnan vahtimestari Herman Klööf (Klöf, Klöv) oli vehkeillyt postimestarin viran omiin nimiinsä. Kostianus väitti, että kansliakollegio oli hyväksynyt hänen takuunsa, mutta tosiasiassa häntä ei oltu missään vaiheessa nimitetty virkaan eikä hän sitä saanut.

Postimestarin tehtävän Klööf kuitenkin menetti tässä välikohtauksessa ja virka siirtyi pois Bengtsdotterin talosta. Seuraava postimestari oli Ruotsista kotoisin oleva Nils Svensson Rösling, joka oli sotilasurallaan joutunut Olavinlinnan kirjuriksi. Hän itse kirjoittaa tulleensa tulleensa postimestariksi, kun edeltäjä oli eronnut virasta sen niukan palkan vuoksi.

dokumenteista historiantutkijat voivat selvittää 1600-luvun paikallisviranomaisten toimintaa.