Aune Ylpöstä tuli Suomen toinen naispuolinen hammaslääketieteen tohtori vuonna 1934. Hän aloitti röntgenkuvausten käytön sairaalloisen purennan tutkimuksessa ja kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota proteesin aiheuttamiin puheongelmiin. Hän oli myös Naishammaslääkäriyhdistyksen perustaja ja sen alkuaikojen kantava voima ensimmäisenä puheenjohtajana.
Naisena hammaslääketieteen pariin
Aune Ylppö kasvoi Akaassa 12-lapsisessa maanviljelijäperheessä, josta lapset lähetettiin koulutielle. Aune Ylppö saapui Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1918 ja valitsi alakseen hammaslääketieteen, josta oli tulossa naisten oppiaine. Vaikka hammaslääkäreistä kaksi kolmasosaa oli naisia jo 1930-luvulla, tutkijoina heitä oli vähän. Aune Ylppö oli vasta toinen naispuolinen hammaslääketieteessä väitellyt 1934. Tämän takia hän perusti 1940-luvulla Naishammaslääkäriyhdistyksen naisten keskinäiseksi verkostoksi ja jatkokoulutusorganisaatioksi ja oli sen puheenjohtaja kymmenen vuoden ajan.
Röntgenkuvaus avuksi
Aune Ylppö oli ensimmäisiä hammaslääketieteen tutkijoita, joka käytti röntgenkuvausta hyväkseen jo väitöskirjassaan. Hän erikoistui suu- ja kitalakihalkioisten potilaiden proteesioppiin. Jatkosodan aikana hän alkoi Suomessa ensimmäisenä kiinnittää huomiota hammasproteesin aiheuttamiin puheongelmiin ja niiden lievittämiseen.
Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella Aune Ylppö työskenteli aluksi assistenttina, vuosina 1934 – 1945 proteesiopin apulaisopettajana ja vuosina 1944 – 1968 dosenttina. Sen ohella hän luennoi kesäkursseilla ja antoi historiallis-kielitieteellisessä osastossa opetusta fonetiikan opiskelijoille.
Kansainvälinen isänmaallinen
Aune Ylppö osallistui lukuisiin kansainvälisiin konferensseihin, ja hänet kutsuttiin niihin pitämään esitelmiä sekä opettamaan muun muassa Tanskaan. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä tutkijaksi ulkomaisiin tutkimuskeskuksiin, mutta veljensä arkkiatri Arvo Ylpön tapaan hän ei halunnut jättää kotimaataan. Hän kirjoitti aikakauslehtiin lukuisia yleistajuisia artikkeleita hammashoidosta, muun muassa veden fluorisoinnista reikiintymisen ehkäisemiseksi.
Professorin arvon vuonna 1964 saanut Aune Ylppö harrasti öljyvärimaalausta, teki kaukomatkoja ja kaitafilmasi. Pienestä koostaan huolimatta hän oli ylväs daami. Hän kuoli 80-vuotiaana vuonna 1980 ja lahjoitti testamentillaan omaisuutensa Lääkäriseura Duodecimille ja Suomen Hammaslääketieteen Seuralle.
Henkilötiedot
Aune Anna-Liisa Ylppö, syntyi 21.1.1900 Akaa, kuoli 12.2.1980 Helsinki
Vanhemmat maanviljelijä Heikki Ylppö ja emäntä Henriikka Maunu
URA. Ylioppilas 1918; hammaslääketieteen kandidaatti 1922, lisensiaatti 1924, tohtori 1934. Opintomatkoja Eurooppaan 1928 – 1952, Yhdysvaltoihin 1947.
Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen hampaantäyttöopin, sittemmin hammaskirurgian vapaaehtoinen assistentti 1930 – 1931, hammaskirurgian assistentti 1931 – 1935, proteesiopin apulaisopettaja 1934 – 1945, proteesiopin dosentti 1944 – 1968.
Jäsenyydet: Suomen hammaslääkäriseuran sihteeri 1929 – 32, varapuheenjohtaja 1937; Lyceum-klub i Helsingforsin suomenkielinen sihteeri 1932 – 1934; Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen sihteeri 1948 – 1952; Suomen Naishammaslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja 1943 – 1953, kunniapuheenjohtaja; American Association for the Advancement of Science 1968.
Kunnianosoitukset: Suomen Valkoisen Ruusun R 1; Talvisodan mm. Professorin arvo 1964. Matti Äyräpää mitali 1966; Suomen hammaslääkäriseuran kunniajäsen, kunniapalkinto 1967.
TEOKSET. Öljyvärimaalauksia Suomen Hammaslääketieteen Seurassa.
TUOTANTO. Klinische und röntgenologische Untersuchungen über das Gebiss bei Myxoedema Congenitale. 1934 (väitöskirja); lukuisia julkaisuja foneettisista tekijöistä hammaslääketieteessä, suulakihalkioiden korjauksesta sekä yleistajuisia kirjoituksia hampaiden hoidosta erityisesti naistenlehdissä.
