Vuonna 1843 toimintansa aloittaneen Lybeckerin köyhien tyttöjen koulun toiminta muutettiin käsityökouluksi vuonna 1872, kun kansakoulu aloitti Raahessa toimintansa. Sofia Lybecker perusti koulunsa aikana, jolloin vähävaraisilla tytöillä ei ollut mahdollisuutta käydä koulua. Lahjoituskirjan mukaan tavoitteena oli ”nuorison johtaminen jumalanpelkoon ja hyveisiin sekä sellaisten taitojen opettaminen, että he voivat saada säätynsä ja yhteiskunnallisen asemansa mukaisen toimeentulon.”
Vuodesta 1872 kaikki lapset pääsivät kouluun, ja Lybeckerin koulu haluttiin lakkauttaa. Vapaaherra Lybecker ei tähän suostunut mutta hän hyväksyi koulun muuttamisen tyttöjen käsityökouluksi. Tarpeettomaksi käyneet pulpetit ja oppikirjat myytiin kansakoululle. Rukit ja muut käsityövälineet pidettiin. Kangaspuita hankittiin lisää. Johtajattaren paikka tuli auki, kun Fredrika Pietilä siirtyi kansakouluun opettajaksi.
Sofia Lybecker Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/sofia-lybecker-franzenin-mamselli-tyttokoulun-perustaja-vapaaherratar/
Fredrika Pietilä Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/fredrika-pietila-kansakoulunopettaja-kirjailija-tyovaen-naisseuran-perustaja/
Käytännön työn kautta johtajattareksi
Maria Sofia Juhontytär Mathlin syntyi Raahessa 20.3.1838. Isä: Juho Matinpoika Mathlin (1799–1864). Sofia syntyi perheen kuopuksena.
Sofia ei ollut käynyt kouluja mutta hänet tunnettiin Raahessa taitavana kutojana. Hänet tiedettiin myös hyväksi talousihmiseksi, koska hän oli pitänyt ruokalaa ja käynyt pitoja laittamassa. Hän oli työskennellyt yhdeksän vuotta taloudenhoitajana Pudasjärven pappilassa, jossa kudottiin paljon kankaita.
Vuonna 1872 Lybeckerin käsityökoulun johtajattareksi valittiin Sofia Mathlin, koska toimeen haluttiin taitava, kunnollinen ja käytännöllinen käsityöihminen. Sofia hoiti tehtävää 24 vuotta.
Mathlinin aikakausi käsityökoulussa
Sofia ryhtyi tuumasta toimeen ja hänen aikanaan alettiin kutoa vaativiakin kankaita. Sofian ammattitaidosta kertoo se, että hän pystyi valmiista kankaasta ottamaan kankaan mallin selville ja sitten kudottamaan sen oppilailla.
Lybeckerin käsityökouluun tultiin nyt kansakoulun jälkeen eli noin 12–15 -vuotiaina. Kouluaika oli kaksi vuotta. Yhteenlaskettu oppilasmäärä oli vuositasolla reilut 10 tyttöä.
“Kansakoulun viimeiseltä luokalta pääsi Lybeckerin kouluun seitsemän tyttöä. Koulua käytiin silloin kaksi vuotta, ja siellä oli edellisen vuoden oppilaita saman verran, joten heitä oli yhteensä viisitoista. Työpäivät aloitettiin aamurukouksella, ja kukin luki vuorollaan kaksi värssyä Uudesta Testamentista. Koulussa kudottiin paljon tomu-, pyyheliina- ja ruokaesiliinakankaita, sillä ne kävivät hyvin kaupaksi. Lisäksi kudottiin miesten paitakankaita ja ‘nyppytäkkejä’. Ompelutyöt tehtiin ensisijaisesti käsin. Ne oppilaat, jotka kävivät koulua kaksi vuotta, saivat kutoa itselleen leninkikankaan koulun aineista.” (Olga Sarkkilan muistelmat)
Jokainen oppilas sai kutoa itselleen leninkikankaan neljällä polkusimella. Koulussa opetettiin myös liinavaateompelua. Oppilaat valmistivat yöröijyjä, lakanoita ja tyynyliinoja. Kankaan jokainen kutoi itse koulussa. Oppilaat tekivät tilaustöitä – varsinkin joulun alla. Häitä varten saatettiin koululta tilata vihkimatto ja vihkipallien päälliset.
Mutta aina ei uurastettu kangaspuiden äärellä. Sofian aikaiset oppilaat ovat muistelleet lämmöllä koulun pihamaan keinua. Tytöt saivat keinua siinä kerran päivässä. Mutta vain jos olivat olleet hyvin kilttejä. Koulun perustajan, Sofia Lybeckerin, nimipäivänä toukokuussa tytöillä oli lupa keinua vaikka koko päivä.
Sofia otti osaa myös käsityökoulun hallintoon. Hän vaikutti johtokunnassa vuodet 1895–1899. Raahen Lehti uutisoi esimerkiksi vuonna 1898: ”Johtokuntaan owat kuuluneet: Pormestarinna Mandi Luoma puheenjohtajana, Konsuli Iwar Frieman talouden- ja kassanhoitajana, sekä muina jäseninä; Neidit Sofia Mathlin, Anna Lindman ja Aina Friemann.”
Sofia Mathlin toimi johtajattarena vuodet 1872–1895. Vuoden 1896 ensimmäiset kuukaudet koulua johti virkaa toimittavana neiti Iida Jokilehto. Seuraava johtajatar, Olga Sarkkila, aloitti työnsä 16.3.1896.
Ensimmäinen nainen kunnallisessa luottamustoimessa
Sofian osallistumisesta kunnalliseen luottamustoimeen lasikaton rikkojana kirjoitti Raahen Sanomat vuonna 1889: ”Nainen ensikerran walittu kuunalliseen luottamustoimeen Raahessa. Eilisessä kaupungin waltuusmiesten kokouksessa walittiin köyhäin-johtokuntaan muun muassa neiti Sofia Mathlin, joka siis on ensimmäinen nainen, mikä meillä on tullut kunnalliseen luottamustoimeen valituksi. – Näyttää siis naiswäen kysymys meilläkin olewan hereillä.”
Samasta valinnasta julkaisi uutisen Oulun Ilmoituslehti 22.1.1890: ”… Siltipä köyhäin wero nousee isommaksi wuosi wuodelta, eiwätkä sittekään warat riitä kaikkien anojain puutteisin — niin paljon kun on pyytäwiä. Tähän köyhäinhoito-asiaan pitäisi saada parempi pohja ja pikaisesti. Kuhunkin kuntaan pitäisi perustaa köyhäinkoti ja työhuone ja niihin saada kristillismieliset johtajat. Täkäläinen köyhäinhoidon johtokunta piti wastikään täällä wuosikokouksen, jossa johtokuntaan walittiin muuan nainenkin, nimittäin Lybeckerin käsityökoulun johtaja, neiti Sofia Mathlin, joka on tunnettu toimeliaaksi ihmiseksi. Koska se on ensi kertaa, kun Raahen köyhäinhoidon johtokuntaan nainen on walittu, niin saan toiwottaa hänelle onnea uudessa toimessaan….”
Sofia Mathlin kuoli 17.12.1899 Raahessa. ”Täten ilmoitetaan, että neiti Sofia Mathlin rauhallisesti vaipui kuoleman uneen Joulukuun 17 p. 1899 klo 8 1/4 j. pp. 62 ikävuodellaan, joka täten sukulaisille sekä ystäville ilmoitetaan.”
Olgasta johtajatar käsityökouluun
Olga Sarkkilasta tuli koulun seuraava johtajatar vuonna 1896. Hän oli itse käynyt Lybeckerin käsityökoulua Sofia Mathlinin aikana. Olga kävi Lybeckerin käsityökoulua kaksi vuotta, aloittaen koulunkäynnin kansakoulun jälkeen syksyllä 1886.
Olga Sarkkila Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/olga-sarkkila-lybeckerin-kasityokoulun-johtajatar/
Kertun vuoro johtaa käsityökoulua
Kerttu Husu luotsasi käsityökoulua vuodesta 1945 alkaen 33 vuotta. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1978.
Kerttu Husu Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/kerttu-husu-polkkapitajan-kasvatti-kotiutui-meren-aarelle/ ja https://www.naistenaani.fi/kerttu-husu-sattuma-toi-raaheen/
Auli käsityökoulun rehtoriksi
Kun Kerttu Husu (1914–2011) jäi Lybeckeriltä eläkkeelle vuonna 1978, Auli Kananen valittiin kudonnan ammattiopettajan virkaan. Tehtäviin kuului myös koulun johtajan tehtävät, perustettuun rehtorin toimeen hän siirtyi vuonna 1981.
Auli Kananen Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/auli-kananen-kasityolainen-viidennessa-polvessa/
