• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Sukunimi:
Pykäläinen

Etunimi:
Maire Sirkka-Liisa

Elinaika:
1926-2011

Synnyinpaikka:
Jokioinen

Kuolinpaikka:
Helsinki

Raks, raks, raks. Laskukone raksuttaa talvisena lauantai-iltana vuonna 1962 Munkkiniemen kodissamme. Äitini istuu ruokapöydän äärellä mappeja selaten ja mustakantisiin tilikirjoihin tapahtumia kirjaten. Debet ja kredit. Minä istun äitiä vastapäätä ja lasken kuitteja nauhakoneella. Raks, raks, raks…

Äitini Sirkka Pykäläinen syntyi vuonna 1926 Jokioisten Pellilässä äitinsä kotitalon salissa. Hän muutti 3-vuotiaana vanhempiensa kanssa Helsinkiin ja perhe asettui Kallion kaupunginosaan. Molemmat vanhemmat tekivät töitä ja perheen tyttäret kävivät koulua.

Äidistä voisi kertoa monta tarinaa, sillä jokaisella, joka hänet tunsi, on hänestä oma tarinansa. Sirkka puolisona, äitinä, mammana, anoppina, sisarena, ystävänä, työtoverina.

Äitini vahvana työelämässä

Minun tarinani kertoo piirteestä, joka oli äidille tunnusomaista. Äidistä vahvana, työnsä osaavana, kyvykkäänä naisena. Tässä roolissaan hän oli minun silmissäni aikalaisenaan edelläkävijä.

Äiti suoritti keskikoulun ja 40-luvulla työn ohessa jatkoi opiskeluaan Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Siellä hän myös tapasi tulevan puolisonsa Unton. Äiti työskenteli lyhyitä äitiyslomia lukuun ottamatta siihen asti, kunnes jäi eläkkeelle 60-vuotiaana. 40- ja 50-luvuilla ei sotien jälkeen ja jälleenrakennuksen aikana, jolloin Suomi maksoi myös suuret sotakorvaukset, ollut tavanomaista, että äidit tekivät töitä kodin ulkopuolella. Yleinen asenne oli, että äidin paikka oli kotona. Mikä merkitsi samalla myös sitä, että he olivat riippuvaisia aviomiehistään.

50-luvun alussa äiti aloitti työskentelyn ravitsemusalalla. Hänen vastuualueenaan oli yrityksen henkilöstö- ja taloushallinto. Sisareni kanssa istuimme usein Topeliuksenkadun ja Kammionkadun kulmassa sähkölaatikon päällä odottaen, että johdinbussi 14 toisi äidin töistä kotiin. Hän oli pidetty ja arvostettu työpaikassaan. Hän oli sekä omistajien että henkilökunnan luottohenkilö.

Vaativan päivätyön ohella äiti hoiti iltaisin ja viikonloppuisin kotona usean pienen yrityksen kirjanpidon. Myös minä sain olla mukana tässä työssä. Sain laskea nauhakoneella kuitteja ja tositteita. Jos kaksi kertaa tuli sama loppusumma, niin sitten se äidin mielestä stemmasi.

60-luvun puolivälissä äiti perusti isäni kanssa mainostoimiston, jossa hän vastasi tietenkin taloushallinnosta. Yksityisyrittäjyyttä kesti kaikkiaan lähes kaksikymmentä vuotta. Yrityksen myynnin yhteydessä hän siirtyi hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Äitini opit

Mistä johtui että äiti pärjäsi aikana, jolloin maailma tätä päivää varmemmin oli miesten? Hän oli älykäs ja viisas, sitkeä ja äärettömän oikeudenmukainen ja rehellinen. Jos hän ei tiennyt jotain asiaa, hän otti selvää. Häneltä kysyttiinkin paljon neuvoja. Muistan usein kuulleeni lauseen: Kysy Sirkalta, kyllä Sirkka tietää. Oli kuitenkin eräs seikka, joka erotti hänet useimmista aikalaisistaan. Se oli tasa-arvo. Äidistä naiset pystyivät työelämässä siihen mihin miehetkin. Hommaan piti vain valita sopivin. Kysymykseen miltä tuntui olla ainoa nainen yrityksen ylimmässä johdossa hän vastasi ettei ollut edes huomannut sitä. Hän tuskin olisi innostunut tämän päivän kiintiönaisajatuksesta.

Ei ole ihme, että äidin neuvo meille tyttärille pienestä pitäen oli: pitäkää huolta siitä, että kykenette ansaitsemaan oman elantonne niin voitte olla kaikin puolin riippumattomia. Kaukaa viisas ja edellä tasa-arvoasiassa, joka nykyään on jo laajalti itsestään selvää ja johon pyritään kaikkialla aidosti demokraattisessa ja sivistyneessä maailmassa.

Kirjoittaja

Pykäläinen-Syrjänen Ritva

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Egen lön eller eget företag skapar frihet, Kirjoituksia äideistä, Mor är den som håller familjen samman, Naisten Ääni, Työelämä

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT