Selma Nordlin – siirtomaatuotteita turkulaisille

”Till barnens Lilla Jul, Ett paket med Englabild, Lik dig själv så ren och mild, En glad surpris till ringa pris, Tjugofem penni blått så gott, och innehållet godt – så gott.”

Selma Nordlinin runomuotoinen mainos sanomalehti Ålandissa 1910.

Selma, sinä valkohapsi seisot tiskin takana, otat tukea molemmilla käsilläsi. Olet väsynyt, mutta olemuksesi on lempeä. Lapsille pikkujouluksi enkeleitä, iloisia yllätyksiä, enkeleitä itsekin. Pieneen hintaan suut makeaksi – niin makeaksi.

Selma Paulina Nordlin os. Pettersson on karamelltanten Maarianhaminassa 1900-luvun alussa. Hän ilmoittaa lehdessä ahkerasti ja ilmoitukset ovat usein runon muodossa. Hän myös valmistaa karamelleja itse: häihin, kastejuhliin, hautajaisiin ja vain kävelymatkalle kuten Promenadkaramellen. Ålands vapen, syötävän hyvää, maku vie jalat alta, Selma mainostaa.

Ensimmäinen kauppa

Selma Nordlin on aloittanut kauppiaana jo 1870-luvun vaihteessa Turussa, jonne palaamme muistelemaan nuoren naisen kauppiasuran alkua.

Selma Pettersson ja merikapteeni Gustav Reinhold Nordlin vihitään 1868. Gustav seilaa merillä enimmän aikaa, joten Selma ryhtyy toimeen ja perustaa ensimmäisen puotinsa Westerlånggatan 3:ssa, joka sijaitsee Aningaisten tullissa. Paul-vauva elää vain muutamia viikkoja, mutta 1871 syntyy tytär Paula. Pappa Gustav kipparoi höyrylaiva Leimua reitillä Pori – Turku – Hanko kaksi kertaa viikossa.

1860-luvun vaikeat katovuodet ovat takana, kuolonvuodet, jolloin kevät tuli myöhään ja syksy aikaisin, jolloin perunat ja nauriit mätänivät märkään maahan, kulkutaudit riehuivat ja vain kuolema korjasi satoa. Viljasta oli suunnaton pula. (E. Jutikkala, Turun historia)

 Selma Nordlin Wlånggatan 3. 1870-luvulla Jutikkalan mukaan itsenäisiä naiskauppiaita Turussa oli parisenkymmentä.

Rautatie tulee Turkuun

1880-luvulla taloudellinen toimeliaisuus kasvaa. Turkuun perustetaan uusia puoteja, satamaa laajennetaan ja laivayhteydet muuhun maailmaan kasvavat. Crichtonin telakalla korjataan vanhoja ja rakennetaan uusia pursia ja laivoja. Turun radasta on kirjoitettu kymmenen vuotta, kuten Turussa on tapana. Turku-Toijala-rata valmistuu vihdoin 1876. Sen aikaisten päättäjien nimet kuten Erik Julin, Carl Johan von Heideken ja Nils Henrik Pinello ovat pysyneet Turussa kaupunkilaisten huulilla tähän päivään asti.

Nordlinien puoti ja koti Westerlånggatan 3:ssa sijaitsee aivan ratalinjan tuntumassa. Ilmeisesti tämä on eräs syy perheen muuttoon Turun kaupungin keskustaan, Aurajoen tuntumaan Linnankadulle. Perheessä on tuolloin viisi lasta. Selma Nordlin toimii ajan hengestä poiketen ja jatkaa kauppiaana. Apuvoimina ovat kaksi piikaa ja renki. Hän on itsenäinen yrittäjä ja perheenäiti.

Miten ångslopit ja ja segelbåtit tuovat mausteita, hedelmiä, viinejä, hummeria, ja tuotteita, joista Venäjän suurruhtinaskunnan pohjoisessa kolkassa ei osata vielä uneksiakaan. Turku on kuitenkin kansainvälinen kaupunki. Ruotsin lisäksi venäjää ja saksaa kuulee kaupungilla puhuttavan. Mainostaminen on valttia. Selma Nordlin ilmoittelee Åbo Underrättelsserissä, Åbo Tidningissä ja suomenkielisissä lehdissä kuten Turun Lehdessä.

Liiketoiminta kasvaa

Yksinhuoltajasta liikennöijäksi

1887 suru kohtaa perhettä, kun Gustav Nordlin kuolee ja 42-vuotias Selma Nordlin jää kahdeksan lapsen yksinhuoltajaksi. Tuolloin leskien ja orpojen kohtalo saattoi olla kova, mutta Selma ei jää odottamaan pelastajaa, vaan jatkaa liiketoimiaan ja jopa laajentaa niitä. Hänellä on ollut monta rautaa tulessa kuten modeaffär ja juhlien järjestäminen ja puoteja ainakin kaksi samanaikaisesti.

Turussa naiskauppiaita alkaa olla jo enemmän, mutta onko yhtään naispuolista ”laivanvarustajaa”.

Vaikeat ajat

Lehti-ilmoitukset ovat tuoneet Selma Nordlinin yrityksille lisäarvoa ja menestystä. Kauppa on ollut kannattavaa, mutta tummia pilviä kasaantuu Selmankin taivaalle. Suomi suuren Venäjän kainalossa joutuu ahtaalle. Yhteiskunta on muutoksen kourissa, Suomen matka kansallisvaltioksi on käynnissä.

Wiener Cafe joutuu lopettamaan järjestyshäiriöiden vuoksi. Kieltolaki astuu voimaan, seuraavat konkurssit ja lopulta muutto Ahvenanmaalle 1899.

Uusi alku

Runoilevan karamelltanten Selma Nordlinin neljä lasta jatkoivat yrittäjänä tai olivat mukana yrittäjinä avioliittojensa kautta. Hänellä oli viisi poikaa, joista yksi kuoli pian syntymän jälkeen. Muut neljä lähtivät merille tai emigroituivat. He kuolivat nuorena 22-38-vuotiaina ennen äitinsä kuolemaa. Selma muutti takaisin Turkuun vanhuudenpäiviä viettämään ja 1928 suruviesti kertoi hänen nukkuneen pois.