Rauni Ahola sai Lybeckerin Naiskotiteollisuuskoulusta kutojan ammattitaidon. Mattojen kutominen on työllistänyt hänet vuosikymmeniä. Hän on tehnyt myös pätkätöitä tekstiilialan liikkeissä. Oma suoramyyntipiste palveli asiakkaita 8-tien varressa vuosikymmenien ajan.
Kotipaikka Pattijoki
Rauni Ahola (o.s. Härkönen) syntyi 17.6.1945 Pattijoella. Rauni kertoo, että Härköset ovat asuneet Pattijoella 1900-luvun alkupuolelta asti. Vuonna 1912 Heikki ja Sofia, Raunin isovanhemmat, tulivat Pattijoelle Oulujoelta. He ostivat Kauppilan tilan. Heikki Härkönen oli Pattijoen Osuuskassan ensimmäinen kassanhoitaja. Pariskunnalla oli kaksi poikaa Holger ja Olavi. Perinnön jaon jälkeen Holger ja Kerttu (o.s. Törmälä), Raunin vanhemmat, viljelivät omaa osuuttaan Härkösen tilasta. Karjaa: lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja, hevonen.
Rauni on kuudesta lapsesta nuorin. Käytyään viisi luokkaa kansakoulua hän pyrki ja pääsi oppikouluun. ”Tuplasin keskikoulussa yhden luokan, kun sain ruotsista ehdot.”
Ammatti Lybeckeriltä
Rauni kertoo, että hänen taitonsa kutojana on peräisin Lybeckerin Naiskotiteollisuuskoulusta. ”Meillä oli kyllä pirtissä vanhat kangaspuut, mutta en minä kotona oppinut mattoja kutomaan”, hän kertoo. Vuosina 1963–1964 hän opiskeli yhdistetyllä kankaankudonta-ompeluluokalla. Hän selostaa, että kouluaikana kudottiin paljon pellavaliinoja leppäliinasidoksella ja tyynyliinoja. Opettajana ja koulun rehtorina toimi Kerttu Husu.
Kerttu Husu Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/kerttu-husu-sattuma-toi-raaheen/ ja https://www.naistenaani.fi/kerttu-husu-polkkapitajan-kasvatti-kotiutui-meren-aarelle/
Avioliiton myötä pois Pattijoelta
Rauni solmi avioliiton Juhani Aholan kanssa vuonna 1965. ”Me oli tavattu Kuuselassa tansseissa kesällä 1961.” Juhani opiskeli tuolloin (1965) viimeistä vuotta Oulun Teknillisessä oppilaitoksessa. Nuoripari asui Oulussa ja Rauni työskenteli yhden talven Unettaressa, jossa myytiin vuodevaatteita ja verhoja. Pariskunnan esikoinen, Ari, syntyi vuonna 1966 Pattijoella. ”Me asuttiin silloin Härkösellä. Olin jonkin aikaa töissä Kallion kaupassa.”
”Me asuttiin pariin otteeseen Kokkolassa ja pariin otteeseen Oulussa. Vuonna 1968 Sami syntyi Kokkolassa. Kuopus, Susanna, syntyi vuonna 1970 Oulussa.” Noina vuosina Rauni hoiti kotia ja lapsia.
Paluumuutto Raaheen ja Pattijoelle
Paikkakunnalta toiselle siirtyily päättyi vuonna 1972, kun Juhani Ahola työskenteli Kastell Oy:n palveluksessa vuoteen 1984. Aholat asettuivat asumaan Raaheen. Rauni oli kotona lasten kanssa ja teki huushollityöt. Hän hankki kotiin neljät kangaspuut, joissa oli eri levyisiä loimia. Mattojen ja poppanoiden kutominen raahelaisiin koteihin alkoi. Tilaustöitä oli joskus jonoksi asti. Veteraanimajalle Rauni on kutonut poppanaliinoja ja vanhusten palvelukoti Kotirantaan keinutuolin mattoja. ”Vieläkin voi joku rouva tulla kaupassa puhuttelemaan ja kertoo, että kutomani matot ovat edelleenkin käytössä.”
Vuosina 1979–1980 Aholat rakensivat omakotitalon Pattijoelle Raunin kotitilan Härkösen maille, entiselle lammaslaitumelle. Juhani perusti vuonna 1984 oman LVI-alan yrityksen. Raunista tuli yrityksen kirjanpitäjä. ”Kävin sitä varten yrittäjäkurssin ja opiskelin yrityksen talouden hoitoa.” Kun Juhani rupesi harrastamaan raviurheilua, Rauni osallistui hevosten hoitoon mutta ei ohjastanut hevosia. ”Meillä on noilta ajoilta vaikka kuinka paljon palkintopokaaleja”, hän mainitsee.
Rauni muistelee, että kävi 1970- ja 1980-luvuilla auttelemassa Pekkatorin äärellä toimineessa Aune Eskolan Poppana-käsityömyymälässä silloin tällöin. Aune Eskola kutoi koneella pipoja myyntiin. Välillä hän oli auttamassa Seija Tähjänjokea tämän Mollamiina-liikkeessä, jossa myytiin kankaita ja matonkuteita. Hän loi loimia Mollamiinassa myytäväksi. Mollamiina toimi Kävelykadulla. ”Vielä Pattijoelta pyöräilin kaupunkiin matonkuteiden kanssa, kun minulla ei ollut ajokorttia.”
Pattijoen maa- ja kotitalousnaiset
”Pattijoen maa- ja kotitalousnaisten seura perustettiin toukokuun toisena päivänä vuonna 1934 Olkijoen koululla. Pöytäkirjat alkavat vuodesta 1959. Seuran johtokunnan puheenjohtajana on toiminut muiden muassa Rauni Ahola.” (Liisa Ingerttilä)
Rauni kertoo, että kutojien toiminta oli keskittynyt Ojalan kotiseutumuseoon, sen ”pikkupuolelle”. Seura omisti kolmet kangaspuut, lisäksi kutojilla oli omia kangaspuita, enimmillään oli 13 kangaspuut. Rauni loi loimet ja toimi ohjaajana. Kudontapiiri oli suosittu. ”Kutomaan sai tulla kuka tahansa. Eräs eläkkeelle päässyt opettaja tuli kutomaan poppanoita ja liinoja ensimmäistä kertaa elämässään ja oli hyvin tyytyväinen saamaansa opetukseen”, Rauni muistelee.
”Vuoden 1994 alusta maamiesseura ja maa- ja kotitalousnaiset yhdistivät toimintansa Pattijoen maa- ja kotitalousseura ry -nimiseksi yhdistykseksi, joka vuokrasi käyttöönsä Härkösen talon. Kangaspuut siirrettiin Ojalasta Härköselle, missä kudottiin ahkerasti. Käytössä oli myös Rauni Aholan kangaspuita. Seuran kokoukset pidettiin Härkösellä.
Seuran toiminta hiipui vähitellen. Vuonna 2006 pidettiin vain yksi johtokunnan ja yksi yleinen kokous.” (Liisa Ingerttilä)
Suoramyyntipiste 8-tien varteen
Toimelias nainen perusti Härkösen taloon 8-tien varteen kudonta-aseman ja suoramyyntipisteen. Ajatus syntyi alkujaan kunnanhallituksessa. Rauni päätti perustaa oman yrityksen toimittuaan vuosia ohjaajana maa- ja kotitalousnaisten kudontapiirissä. Hän ajatteli, että sijainti 8-tien varrella houkuttelisi ohi ajavia ostoksille. Idea tyssäsi siihen, ettei valtatien vasteen saanut pystyttää kylttiä.
Paikalliset asukkaat löysivät puodin. Suurimmaksi myyntivaltiksi nousivat kalajokisen Tyngän myllyn jauhot ja ryynit, joihin ei käytetty lisäaineita. Myynnissä oli paikallisten käsityöläisten tuotteita kuten neuleita, sukkia ja lastenvaatteita. Valmiiden tuotteiden lisäksi Rauni myi valmiiksi luotuja loimia ja kudontatarvikkeita. Vuosikymmenien ajan toiminut liiketoiminta loppui vuonna 2022.
Villasukkia hyväntekeväisyyteen
Rauni kertoo, että on aina neulonut villasukkia. Nytkin (2026) on sukkapari työn alla. Aholan kuopus Susanna oli solminut avioliiton egyptiläisen miehen kanssa ja hänen kauttaan Rauni osallistui 2000-luvulla projektiin, jossa villasukkia lähetettiin Egyptiin katulapsille. Mies oli mukana Oy Interasco Timber Ltd -nimisessä yrityksessä, joka vei Suomesta puutavaraa Egyptiin.
”Keräsimme myös vaatteita katulapsille.” Kerätyt vaatteet toimitettiin Raunille. Lajittelussa ja pakkaamisessa auttoivat toisinaan Lions Clubin jäsenet, toisinaan naapurit ja ystävät. Raahesta lähti monta konttia kohti Egyptiä. Hyväntekeväisyyteen kerätyt vaatteet menivät maksutta puutavaralastien mukana. Vaatelähetyksiä laitettiin Kalajoen, Raahen ja Oulun satamista.
Rauni sanoo, että villasukkien neulominen jatkuu. Mutta ei myyntiin, vaan lapsille, lastenlapsille ja hyväntekeväisyyteen.
Eläkepäivät mielessä
Aholan LVI-alan yritys jäi kokonaan Raunin kontolle Juhanin kuoleman (2021) jälkeen. ”Tänä vuonna (2026) olen ajatellut lopettaa yrityksen toiminnan.” Myös ravihevosista Rauni on luopunut vähitellen miehensä kuoleman jälkeen. ”On minulla vielä yksi hevonen.”
