Yrittäjä, toimitusjohtaja Raija Tuominen on syntyperäisiä Oulun plikkoja. Vuonna 1960 syntynyt Tuominen perusti yrityksensä, Studio P.S.V:n yhdessä miehensä Reijo Koirikiven kanssa vuonna 1994. Tänä päivänä Studio P.S.V. tunnetaan Oulussa laadun takeena. Erityisen tunnettu yritys on upeista valokuvistaan. Tuomisella ja Koirikivellä on yksi jo aikuinen lapsi, Rainer, joka työskentelee koodarina ja yrittäjänä.

Lapsuus tiennäyttäjänä

Raija Tuomisen lapsuuden perheeseen kuuluivat äiti, isä ja neljä vuotta vanhempi sisar. Äiti työskenteli postivirkailijana ja isä valokuvaajana. Sisaresta on myöhemmin tullut kieltenopettaja.

”Isällä oli somistajan koulutus ja valokuvaamon lisäksi hänellä oli aluksi somistamo. Isä toi joskus töistä ylijäämäkartonkeja kotiin. Minulla oli lapsena olohuoneen nurkassa oma toimisto, jossa askartelin niistä somistusjuttuja. Sain ensimmäisen kameran myös isältä. Olin silloin kuusivuotias. Isä neuvoi kameran käytössä. Nuo opit sommittelusta ovat vieläkin tallella. ’Muista katsoa aina kuvan reunat’”, isä sanoi.

Tuomisella ei taustastaan huolimatta ollut tarkoitusta ryhtyä pyörittämään valokuvausalan yritystä. Hän suoritti yliopistossa suomen kielen maisterin opinnot sekä Haapaveden kansanopistossa toimittajan peruskurssin. Nuorena tähtäin oli erityisesti toimittajan töissä. Tuominen onkin tehnyt toimittajan töitä aina näihin päiviin asti.

Yrittäminen lähti pienestä 

Vuonna 1994 Raija Tuominen perusti yrityksen, joka oli aluksi nimenomaan viestintätoimisto. Viestintätoimiston työnjako oli sellainen, että Tuominen kirjoitti juttuja ja hänen miehensä Reijo Koirikivi valokuvasi. Samoihin aikoihin digitaalisuus teki tuloaan painomaailmaan ja lehtien tekemiseen.

”Teimme valtakunnallisiin aikakauslehtiin juttuja tilauksesta. Aika nopeasti ruvettiin myös tekemään asiakas- ja sidosryhmälehtiä, kokonaisia julkaisuja. Koulutin itseni myös tekemään lehtien taittoja. Me hoidimme jakelut, painatukset ja kaiken. Teimme pitkään useita eri asiakaslehtiä. Parhaimmillaan teimme viittä julkaisua. Se työllisti lähes täysin.”

Vähitellen Tuomisen puolisoa rupesi yhä enemmän kiinnostamaan henkilökuvaus ja hän kouluttautui alalle. Ensimmäinen valokuvausstudio perustettiin vuonna 1996, kun yrityksellä oli ikää pari vuotta. ”Studio sijaitsi Oulun Heinäpäässä vanhan Valion meijerin tiloissa. Kuvausasiakkaita ei vielä juurikaan ollut. Kunnostettiin paikka ja se oli sisältä nätti, mutta ulkoa aika hirveä. Siellä aloiteltiin. Ensimmäisenä kesänä kuvauksissa kävi pari ylioppilasta ja oli muutama hääkuvaus. Leipäpuuna olivat edelleen julkaisut.”

Vähitellen tilanne on muuttunut julkaisujen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Tuominen tekee edelleen yksittäisiä juttuja, esimerkiksi tieteellisten tulosten yleistajuistamista. Tänä päivänä suurin osa yrityksen töistä liittyy valokuvauspalveluihin sekä yksityisille että yrityksille.

Tuomisen työuran aikana valokuvaamisessa on tapahtunut valtava muutos. Yrittämisen alkutaipaleella hänkin kehitti miehensä kanssa laboratoriossa, pimiössä kuvia. Muotokuvapuolella Studio P.S.V. oli ensimmäisiä, joka otti digikuvauksen käyttöön. Se oli alansa pioneereja, ja pääsi opettamaan kuvanvalmistamoja digikuvaamisen saloihin.

Yrittäjyyden ihanuus ja raskaus

”Jo opiskeluaikana mietin, että alan mieluiten freelancer-toimittajaksi. Se varmaan ohjaili ajatusta jo silloin kohti yrittäjyyttä. Opiskeluaikana tein kesätoimittajana hommia muun muassa Pohjolan Sanomissa ja Pyhäjokiseutu-lehdessä. Olin tiedottajana seurakunnallakin. Kun valmistuin, pääsin Oulunsalo-lehden päätoimittajaksi. Siinä vaiheessa iski 90-luvun lama. Oulunsalo-lehti vaihtoi omistajaa ja minulla loppui työt. Sattumoisin odotin ainokaistamme ja pidin vuoden verran äitiyslomaa. Äitiysloman aikana se kirkastui. Lähdin puolen vuoden yrittäjäkurssille ja kävin myös täydentävät opinnot toimittajapuolelle. Kesällä -94 aloitin yrittäjänä ja sillä tiellä olen.”

Yrittäjyys on ollut Raija Tuomisella mielen sopukoissa aina – ajatus ei tuntunut vieraalta. Isällä oli ollut valokuvaamo ja äidin isällä edelleen toiminnassa oleva kirjapaino. Verenperintönä tuli ajatus, ettei yrittämisessä ole mitään outoa. Uravalintaa edisti myös se, että aviomies maatalon poikana oli tottunut kovaan työntekoon. Yrittäjyys oli hänellekin luonteva valinta.

Aluksi Tuomisen yritys oli käytännössä yksi työhuone, jossa hän kirjoitti juttuja, sekä pieni pimiö, jossa puoliso kehitti filmejä. ”Starttirahalla oli siinä vaiheessa iso merkitys. Tietokonekin piti hankkia. Ne olivat 90-luvulla vielä kalliita. Siitä se vaan lähti. Kovaa hommaa se oli. Lapsikin oli pieni eikä mitään varsinaista palkkaa nostettu moneen vuoteen. Sen verran otettiin kuin oli pakko.”

Nyt Tuomisella on yrittäjyyttä takana 23 vuotta. Tänä päivänä Studio P.S.V. työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi kolme muuta henkilöä ja on jo kymmenkunta vuotta toiminut omissa upeissa studiotiloissaan vilkkaalla liikepaikalla Oulun keskustassa.

Suomen Yrittäjänaisten ja Oulun seudun Yrittäjänaisten jäseneksi Tuominen hakeutui vasta reilut kymmenen vuotta sitten. ”Se on ollut merkityksellistä. Olen löytänyt sellaista porukkaa, jonka kanssa on helppoa jakaa kokemuksia yrittämisestä. Olimme tehneet aika lailla vain keskenämme töitä. Vain silloin tällöin tavattiin vähiä ystäviämme. Elämä oli hyvin työpainotteista, kun firmaa rakennettiin. Yrittäjänaisissa tuntui heti, että täällä on kuin kotonaan. Nyt toimin Oulun seudun yhdistyksen puheenjohtajana viimeistä vuotta. Kuusi vuotta tulee täyteen sitäkin hommaa.”

Muista tärkeistä verkostoista Tuominen mainitsee BNI-verkoston, Business Network Internationalin. Tässä verkostossa kaikkien intresseissä on kaupan kasvattaminen suosittelujen avulla. Eli kun tunnetaan, voidaan suositella toisten palveluita. Sitäkin kautta on tullut hyviä kontakteja ja kauppaakin.

Puhtia riittää

Raija Tuomisen jaksamisen salaisuus on rentouttava paikka, kesämökki. ”Kesämökki on kaikkein tärkein henkireikä. Reilu 10 vuotta sitten hankittiin mökki ajatuksella, että kun ei voida pitää pitkiä lomia, niin mökin pitää olla lähellä. Siellä voi käydä iltasella, viettää viikonloput kesällä sekä pari viikon mittaista lomaa. Ainoa ongelma on se, että mökkikausi on niin lyhyt. Se on erilainen oma maailmansa, jossa on ulkohuussi ja sauna lämmitetään puilla. Aivan uskomattoman rentouttava ja ihana paikka. Välillä on aivan pakko päästä saunaa lämmittämään ja uimaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Sitten luen. En saisi nukuttua, jos en lukisi. Kirjat vievät ajatukset pois työasioista. Hyvä dekkari tempaa mukaansa. Yritän myös pyöräillä työmatkoja. Asunto ostettiin juuri sen takia viiden kilometrin päästä, että matka ei olisi liian pitkä pyöräiltäväksi. Se on hyötyliikuntaa. Kotiin palatessa työajatukset jäävät pyörämatkalle. On ihana saada happea. Vaikka olisi väsynytkin, sitä polkee sitten vähän hitaammin. Oulun seudun Yrittäjänaiset on minulle tärkeä harrastus ja henkireikä. Aina tulee hallituksen kokouksesta tai jäsentapaamisesta virkeämpänä kotiin.”

Yrittäjien arjen asiat ovat lähellä Tuomisen sydäntä. ”Pienissä yrityksissä tehdään paljon työtä, jota voisi jakaa useammalle, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista. Työhyvinvoinnin edistämisjuttuja tarvittaisiin paljon vähemmän, jos työtä olisi työntekijää kohden vähemmän – jaksettaisiin paremmin. Olin ensimmäistä kertaa työelämässä 70-luvulla enon kirjapainossa kaksi viikkoa. Minusta siellä oli leppoisaa. En muista, että olisi hulluna paiskittu töitä. Jossain vaiheessa työstä on tullut niin kallista. Palkan täytyy olla jollain tasolla, että sillä elää.  Mitä isommat palkat ovat, sitä isommat kustannukset niistä koituvat yritykselle. Sitä tiukemmin katsotaan, että palkalla saadaan tehoja irti. Jollakin tavalla pitäisi saada kustannuksia alemmas yrittäjälle työllistää. Naisvaltaisilla aloilla yrittäjälle kaatuvat myös vanhemmuuden kulut. On todella käsittämätöntä, että pieni porukka maksaa suurimman osan vanhemmuuden aiheuttamista kustannuksista.”

Tuominen on erityisen tyytyväinen yrittämisessä siihen, että työ on hyvin luovaa. Työt pitää itse hankkia ja luoda, mutta lisäksi pitää keksiä, miten ne toteutetaan ja kuka ne tekee. Yrittämisessä parasta on, että saa olla oman itsensä herra. Välillä voi esimerkiksi pitää etätyöpäivän joen rannalla mökillä tai vapaapäivän, kun on tehty pitkää päivää. Omaa ajankäyttöä voi hallita, vaikka Tuominen huomauttaakin, että se on osin näennäistä, koska hommaa on niin paljon.

Toimintaa kehitettävä 

”Kun yrittäjyyttä on takana 23 vuotta, siihen mahtuu hyviä ja huonoja päiviä, mahtavia onnistumisia ja tietysti haastavampiakin hetkiä. Hankalista tilanteista olemme selvinneet pitämällä pään kylmänä. Ei saa antaa periksi. Jos ei tiedä, pitää ottaa selvää, ja pitää uskaltaa seistä sen takana, mihin uskoo. Ei pidä myöskään jäädä lepäämään laakereilla, vaan yritystoimintaa on pakko kehittää koko ajan.”

Tuominen varoittaa aloittelevia yrittäjiä luottamasta juttuihin, jotka vaikuttavat liian hyviltä ollakseen totta. ”Ennen isoja päätöksiä kannattaa aina nukkua muutaman yön yli.”

Rekrytoinnit ovat yrittäjälle tarkan mietinnän paikkoja. ”Meillä on aivan loistavat työntekijät, mutta olemmekin tehneet töitä rekrytointien eteen. Haastatellaan moneenkin kertaan. Yrittäjien kannattaa ottaa koeajat ehdottomasti käyttöön täysimääräisinä. Vasta työssä oikeasti näkee, mitä ihminen osaa ja miten sopeutuu työyhteisöön. Pienessä työyhteisössä on kaiken A ja O, että porukka pystyy toimimaan yhdessä.”

”Haastattelemme perusteellisesti myös työharjoitteluun tulevat opiskelijat. Valitsemme vain oppimiseen motivoituneet ja alasta aidosti kiinnostuneet nuoret. Olemme saaneet tutustua ihaniin nuoriin ihmisiin, joista monet ovat päässeet meille myös töihin.”

Raija Tuomisen mukaan Suomi tarvitsee yrittäjiä, työtä, työpaikkoja ja työntekijöitä. Tänä päivänä työpaikoista suurin osa on pienissä yrityksissä. Tuomisen sanojen mukaan pienissä yrityksissä eivät pomot patsastele pöydän takana, vaan töitä tehdään vähintään saman verran kuin työntekijätkin, yleensä vielä enemmän. Siksi työlainsäädäntöä ja sopimuskäytäntöjä pitäisi hänen mielestään rukata vastaamaan tämän päivän työelämää.

Uusia yrittäjiä hän kannustaa lähtemään aktiivisesti mukaan erilaisiin osaamista ja jaksamista tukeviin verkostoihin, muun muassa yrittäjäjärjestöihin. Verkostojen kautta saa tsemppiä, mutta myös asiakkuuksia. Mitä useamman ihmisen tuntee, sitä parempi. ”Ihaillen katson nuoria yrittäjiä. He ovat heti verkostoitumassa, sanomassa päivää ja antamassa käyntikorttia. Eli ehdottomasti monenlaisiin verkostoihin heti alusta asti mukaan.”

Elämän tärkeät asiat

”Kyllä äitiys on elämän paras juttu. Se muutti ihmistä, kun tuli äidiksi. Lapsen rakkaus on niin pyyteetöntä ja täydellistä, ainutlaatuinen kokemus. Olen myös kiitollinen terveydestä ja läheisistä ihmisistäni. Bisneksessä haluan vielä nähdä, mitä kaikkea keksimme, ennen kuin joskus jätämme yrityksen nuoremmille. Suunnitelmia riittää!”