Jossakin kimaltaa lapsuuteni virta,

omenankukat varisevat nuoruutesi vuorilla

ja sinä lepäät, virran tytär, omenankukkien sisar,

maan nainen, äiti, ystävä, nyt niin hiljainen.

Miksi en koskaan sanonut sinua omenankukkien sisareksi

kun olit vielä tässä lähellä?

Minä kai ujostelin.

Ja nuo sanat tulevat vasta nyt, kun olet

meidän silmiemme edessä niin kaukana.

(Lassi Nummi)

Valkonauhayhteisöämme kohtasi odottamaton suru kuultuamme pitkäaikaisen jäsenemme Pirjo Kivelä-Ristevirran menehtymisestä nopeasti edenneeseen, ankaraan sairauteen. 

Pirjo syntyi Karkussa, josta muutti 18-vuotiaana Helsinkiin. Hänellä oli jo nuoresta alkaen vahvuutta kulkea omaa polkuaan. Pirjo valmistui Vallilan ammattikoulusta vuonna 1977 elektroniikkamekaanikoksi. Pirjon lisäksi vain yksi nainen oli valinnut linjan miesvaltaisella alalla. Pirjo avioitui 19-vuotiaana samalta seudulta kotoisin olevan nuoruudenrakkauden Markku Ristevirran kanssa ja kotipaikaksi jäi Helsinki. Perheeseen syntyi kuusi lasta, vanhin vuonna 1975 ja nuorin 1997. Pirjo opiskeli uuden ammatin ja valmistui 1983 röntgenhoitajaksi. Kun molemmilla vanhemmilla oli vuorotyö ja lapset pieniä, Pirjo päätti kuitenkin keskittyä kotiin ja jäi pois kodin ulkopuolisesta työelämästä. Hän toimi taustalla auttaen myös Markun perustamassa yrityksessä. Ykkössijalla olivat silti aina lapset ja perheen hyvinvointi.

Pirjo oli mukana Kannelmäen seurakunnan toiminnassa ja, suureksi onneksi ja lahjaksi Valkonauhalle, hän liittyi Helsingin Valkonauha-Vita Bandet i Helsingfors ry:n jäseneksi 1980-luvun puolivälissä. Saman tien hänet pyydettiin yhdistyksen hallitukseen ja sihteeriksi. Pirjo toimi yhdistyksessä paitsi sihteerinä, myös varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Pirjo oli Suomen Valkonauhaliiton hallituksessa vuodesta 1988 alkaen 10 vuotta. Näiden rinnalla Pirjo hoiti Valkonauhasäätiön sihteerin tehtäviä yli 30 vuoden ajan ja toimi myös säätiön varapuheenjohtajana useita vuosia. Valkonauha sai paljon apua ja voimavaroja myös Markulta ja muiltakin perheenjäseniltä. Monet ovat olleet ne Markun tarjoamat autokyydit, Pirjon tuomat maistuvat kahvileivät ja Pirjon lasten ohjelmalliset- ja asiantuntijataidot, jotka ovat olleet Valkonauhan tukena.

Suomen Valkonauhaliiton jäsenistölle Pirjo tuli tutuksi erityisesti vuosikokousten puheenjohtajana. Hänet kutsuttiin vuodesta toiseen kevät- ja syyskokouksissa johtamaan puhetta. Näissä tilaisuuksissa tuli meille kaikille tutuksi Pirjon jämäkkä, sopivalla tavalla huumorin välittämä järjestöosaaminen. Pirjon viimeiseksi valtakunnalliseksi kokoukseksi jäi syksyn 2018 syyskokous Järvenpäässä. Vuoden 2019 syyskokoukseen hän ei ilmoittautunut, sillä kokouspäiväksi oli tulossa onnentäyteinen perhejuhla: kahdeksannen lapsenlapsen kastejuhla.

Syyskokouksessa 20.10. 2019 pidimme muistohetken, jossa nousivat vahvasti esille kaipaus ja suru. Monet lausuivat Pirjoa muistaessaan sanat ilo ja huumori. Pirjo oli positiivinen, elämän iloa ympärilleen tuova persoona ja tärkeä henkilö Suomen Valkonauhaliitossa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Pirjo Kivelä-Ristevirralle 6.12.2016 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena monipuolisesta työstä yhteiskunnan ja valkonauhatyön hyväksi.  

Siunaustilaisuudessa laskettavien kukkien sijaan oli pyydetty tukemaan valkonauhatyötä. Suomen Valkonauhaliitolle perustettiin perustaa 14.12.2019 Pirjo Kivelä–Ristevirran muistorahasto.

Rahaston tarkoituksena on tukea humanististen alojen korkeakouluopiskeluja. Rahastosta jaetaan apurahoja, jotka kohdistetaan ensisijaisesti humanistisilla aloilla olevien opinnäytetöiden tekemiseen. Rahaston apurahat julistetaan haettaviksi Suomen Valkonauhaliiton hallituksen päätöksellä Pirjo Kivelä–Ristevirran syntymäpäivänä 3.tammikuuta. Ensimmäisen kerran haku julkistetaan 3.1.2023.