Paula Vedenoja – Pankkivirkailija kuudella vuosikymmenellä

Paula Vedenoja työskenteli Raahen Seudun Osuuspankissa (vuodesta 2021 Raahentienoon Osuuspankki ja vuodesta 2025 Jokirannikon Osuuspankki) kuudella vuosikymmenellä.

Hän näki ja koki työuransa aikana Raahen Seudun Osuuspankissa / Raahentienoon Osuuspankissa valtavan paperimäärän käsittelyn ja siirtymisen sähköisiin palveluihin. Hän työskenteli Raahen Seudun Osuuspankissa neljän eri johtajan Eero Sipilän, Aatto Ainalin, Seppo Rytivaaran ja Ari Pohjolan aikana. ”Jokainen heistä oli oman aikakautensa taitava johtaja.”

Maatalon tyttö Kopsasta

Paula Vedenoja (o.s. Tanskala) syntyi vuonna 1958 Pattijoella. Koti sijaitsi Kopsassa. Isä, Pentti Tanskala, oli maanviljelijä. Sen ohella hän ajoi myös taksia yli neljäkymmentä vuotta. Äiti, Kyllikki Tanskala (o.s. Arola), hoiti maatilan töitä. Sisaruksia on kaksi veljeä, Hannu ja Mikko.

Tanskaloilla oli karjaa: lehmiä, hevonen ja luonnollisesti sika, joka teurastettiin jouluksi. Paula muistelee, että lapsuudessa tulivat tutuiksi niin navettatyöt kuin heinätyötkin. Heinätöiden aikaan ojien varret notkuivat mesimarjoista, joita syötiin suoraan luonnosta. Punkeista ei ollut tietoakaan. Muutenkin elettiin melko lailla omavaraisesti, kun viljeltiin perunoita ja viljaa. Myös maitoa ja lihaa tuotettiin omalla maatilalla.

Paula aloitti koulutaipaleensa Kopsassa kansakoulussa, josta pääsykokeiden kautta siirtyi neljänneltä luokalta Raaheen oppikouluun. Koulumatka sujui päivittäin linja-autolla. Kun Paula tuplasi oppikoulun viidennen luokan, oli peruskoulu aloitettu Raahessa, ja hän sai päättötodistuksen peruskoulusta. Muutoksen myötä koulukuljetus muuttui ilmaiseksi, samoin oppivälineet.  Myös kouluruokailu tuli ilmaiseksi samalla kertaa.

Ei tullut poliisia, tuli pankkivirkailija

Paulan unelma-ammatti oli poliisi, nimenomaan rikospoliisi. Hän on aina ollut kiinnostunut ongelmien ratkaisemisesta. Tie opintoihin ei auennut. ”Olin liian lyhyt ja minulla oli silmälasit.” Mikä siis suunnaksi? Paula pyrki Lybeckerin käsityökouluun ja Raahen Porvari- ja Kauppakouluun.

Ovet avautuivat molempiin oppilaitoksiin, joista valinta kohdistui Raahen Porvari- ja Kauppakouluun, josta Paula valmistui vuonna 1978 merkonomiksi laskentalinjalta. ”Valitsin laskentalinjan, koska olen aina tykännyt numeroista.” Hän kertoo, että muun muassa atk oli silloin valinnainen aine. Pekkolan Jorma opetti Basic-ohjelmointia. Valinnaisena Paula opiskeli myös vero-oppia Miettusen Alpon johdolla. Konekirjoitusta harjoiteltiin mekaanisilla koneilla. Sähkökirjoituskoneeseen sai vain tutustua. Laskukoneharjoitukset tehtiin vasemmalla kädellä, jos siis oppilas oli oikeakätinen.

Työelämään Paula tutustui jouluapulaisena Raahen Kirjakaupassa lahjoja pakkaamalla ja myöhemmin kesälomilla ahertamalla lähikaupassa. ”Rahojen käsittely tuli tutuksi, sillä kauppaa käytiin käteisellä.” Osa asiakkaista osti vastakirjalle ja maksoi ostokset maitotili- tai palkkapäivänä.

Pankkiin töihin vähitellen

Ensimmäisen kerran Paula pääsi pankkiin töihin kesällä 1978. Hän sai kesälomittajan paikan Raahen Seudun Osuuspankin Pattijoen konttorista. Talveksi työpaikka järjestyi Raahen kaupungin palveluksesta. Hän työskenteli arkistonhoitajan apulaisena Raatihuoneessa. Kaupunginjohtajana toimi Yrjö Reinilä (1916–2010) vuosina 1961–1979. Jaakko Nahkuri (1946–2017) hoiti kaupunginjohtajan virkaa Reinilän jälkeen vuodet 1979–2007.

Toukokuusta 1980 alkaen Paula on työskennellyt Raahen Seudun Osuuspankissa, ensin hän teki äitiyslomituksia neljän vuoden ajan ja sai sen jälkeen vakituisen paikan. ”Pankkivirkailijat olivat nuorta väkeä ja olivat paljon äitiyslomilla.” Eläkepäivät koittivat Raahentienoon Osuuspankista 1.2.2022 markkinointiassistentin tehtävistä.

Paula kertoo, että työhön osuuspankissa on sisältänyt monenlaista. Hän on palvellut asiakkaita sekä kassalla että muissa tehtävissä. Vuosikymmenien saatossa työ on muuttunut papereiden käsittelystä sähköisiksi palveluiksi.

Käteistä jonotettiin

Kun Paula aloitti työuraansa pankissa, käteinen raha oli yleisesti käytössä. Ihmiset tulivat tilipäivänä nostamaan tilinsä. Pankkisalissa luikerteli monta jonoa ovelle asti. Käteisellä maksettiin ruokaostokset lähikauppaan, käytiin maksamassa kaupungin kassaan sähkö- ja vesilaskut.

Pankissa tämä tiesi valtavaa määrää paperikuitteja. Kassakuitteja syntyi päivän mittaan iso pino. Asiakkaan pankkikirjaan kirjattiin tapahtumat. Joku tuli pankkiin vain merkkauttamaan tilitapahtumia. Raahen Seudun Osuuspankin Ollinsaaren, Pattijoen, Pyhäjoen ja Yppärin konttoreista tuli alkuvuosina paksu pino kuitteja päivittäin. Ne kirjattiin keskitetysti järjestelmään kuitti kerrallaan Raahen konttorissa.

Shekit olivat yleisesti käytössä 1970-luvulta alkaen. Asiakkaan kannalta shekki oli vallan mainio maksuväline, kun ei tarvinnut käydä pankissa muuta kuin hakemassa shekkivihko. Pankkiin shekit tilattiin blancoina OKO:sta (Osuuspankkien Keskuspankki Oy). Pankkivirkailija löi leimasimella jokaiseen shekkiin asiakkaan tilinumeron.

Kaupoista ja yrityksistä shekkejä tuli pankkiin suuret määrät ja jokainen shekki kirjattiin järjestelmään yksi kerrallaan, siten että veloitukset ja tilitykset menivät niille kuuluville tileille.

Laskujen maksu tapahtui niin, että asiakkaat tulivat pankkiin laskunipun kanssa ja virkailija kirjasi ne tililtä toiselle. ”Vieläkin muistan joitakin tilinumeroita.” Asiakkaat siirtyivät käyttämään vähitellen maksupalvelua ja pudottivat valmiiksi allekirjoitetut laskut ja pankkisiirrot pankin seinässä olleesta luukusta. Pankissa nämä sitten käsiteltiin: siirrettiin raha asiakkaan tililtä maksunsaajan tilille.

”Käteistä rahaa käsiteltiin paljon”, Paula huokaa. Päivittäin kaupat toivat kassaan kertyneet myyntitulot pankkiin tai yösäilöön, josta ne sitten laskettiin. Setelit niputettiin, kolikot putkitettiin, shekit ja pankkikorttislipareet kirjattiin.

Sähköiset palvelut tulevat

Käteisen määrä väheni, kun asiakkaat ottivat käyttöön pankkikortteja. Pankissa tämä ei vähentänyt byrokratiaa, sillä pankkikorttia ”höylättiin” kaupoissa ja alimmainen kappale tuli pankkiin kassatilitysten mukana kirjattavaksi. Kovin sähköinen ei siis tämä vaihe ollut.
Kun ensimmäinen rahaa jakava automaatti Raahessa asennettiin osuuspankin eteiseen vuoden 1984 lopussa, se vähensi kassalle jonottamista, seuraavana rahaa jakavat automaatit tulivat Prismaan, Rautaruukin ruokalaosuuskunnan tiloihin, Kreivintorille, Citymarketiin, Pattijoen ja Ollinsaaren sekä Pyhäjoen konttorille.

Sähköisiin palveluihin siirryttiin tämän jälkeen maksuautomaattien muodossa, eli asiakkaat pystyivät itse maksamaan omat laskunsa pankin konttoreiden eteisissä, Kummatin monitoimitalossa, Prismassa, Citymarketissa sekä Rautaruukin ruokalaosuuskunnan tiloissa.

Paula kertoo, että työnkuva on vaihdellut vuosikymmenien saatossa. Uusia järjestelmiä on pitänyt ja saanut opiskella, kun kehitys on kulkenut kohti nykyisiä sähköisiä palveluita.

”Eipä sitä olisi osannut vuonna 1978 kuvitella, miten pankkiasioita hoidetaan vuonna 2022”, pitkän linjan pankkilainen miettii syyskuussa 2026.

Paperitulvasta eroon

”Pankissani suuret määrät paperitositteita hävitettiin kymmenen vuoden säilytyksen jälkeen: yli kymmenen vuotta vanhat tositteet poltettiin kiinteistön suuressa uunissa osuuskuntakokouksen, myöhemmin edustajiston kevätkokouksen, jälkeen. Sittemmin käyttöön tulivat paperisilppurit ja tietoturvaroskasäiliöt. Osa asiakirjoista säilytetään edelleen pysyvästi. Nykyisin pankit lupaavat säilyttää sähköiset maksutositteet kymmenen vuotta”, Paula kertoo vuonna 2026.

Numerot harrastuksena

”Minä olen aina tykännyt numeroista ja ongelmien ratkaisemisesta”, Paula kiteyttää syitä siihen, että numerot ovat kutsuneet häntä pariinsa myös vapaa-aikana.

”Raahe-Kiekko perustettiin vuonna 1994, kun Kiekko-Vesa ja Teräs-Kiekko pistivät hynttyyt yhteen edustusjoukkueiden (aikuiset pelaajat) osalta. Uudelle seuralle piti löytää kirjanpitäjä, joten seuratoiminnassa mukana ollut, Raahen Seudun Osuuspankin silloinen johtaja, Aatto Ainali tiedusteli työkaverinsa Paula Vedenojan halukkuutta lähteä hommaan mukaan.” (RS 2024)

”Jospa minä vuoden verran voin sitä hoitaa”, muistelee hän vastanneensa. Pesti jatkuu edelleenkin syyskuussa 2026, kun tätä haastattelua tehdään. Paula hoitaa Raahe-Kiekon rahaliikenteen alusta loppuun: maksaa laskut, tuomaripalkkiot, kirjaa tapahtumat rekistereihin ja huolehtii asiat lailliseen järjestykseen. Häntä voi kutsua monitoiminaiseksi, sillä hän on ahkeroinut myös muun muassa lipunmyyjänä ja anniskelukahvion pyörittäjänä. ”Kossupassi” oli hankittava, että tietää kenelle ja miten alkoholia voi urheilutilaisuuksissa myydä.

Talkootyö on sekä antanut että ottanut. Ystävyyksiä ja tuttavuuksia, mitä harrastus on tuonut, ei varmaan muuten olisi tullut. Joskus ovat yöunet jääneet vähiin. Talkootyötunteja on kertynyt paljon, mutta niistä Paula ei ole kirjaa pitänyt.

Paulan perhe

Paula solmi avioliiton Markun kanssa vuonna 1978. Lapsia syntyi kaksi: Tiina 1979 ja Henna 1984. Lapsenlapsia on kaksi: Johanna 2004 ja Antti 2008. Koti on Raahessa Miljoonaperällä.

Luottamustoimia, sudokuita

Hengästyttävän pitkästä ansioluettelosta tähän muutamia poimintoja. OP Henkilöstö OPH ry:hyn hän kuului työvuosinaan, ollen puheenjohtajanakin yli kymmenen vuotta.

Raahen Seudun Yrittäjät ry:n johtokunnan jäsen vuosina 2001–2010, pöytäkirjasihteeri eri vuosina, sihteeri vuosina 2006–2010 ja rahastonhoitaja vuosina 2008–2010.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Saloisten Paikallisyhdistys ry:n johtokunnan jäsen / rahastonhoitaja / kirjanpitäjä vuosina 2000–2006. Raahen Paikallisyhdistys ry:n hallituksen jäsen vuosina 2006–2014.

Raahen Suojeluskunta ja Lotta Svärd -piirin Perinnekilta ry, nyk. Raahentienoon Maanpuolustusperinne ry:n rahastonhoitaja / kirjanpitäjä vuodesta 2002 alkaen.

Eikä siinä vielä kaikki. Hän on toiminut ja toimii useiden paikallisten yhdistysten toiminnantarkastajana.

Eläkevuosien koittaessa hän liittyi OPH Eläkeläiset ry:hyn ja toimii toimii tällä hetkellä puheenjohtajana. Puheenjohtajuus kestää 5 vuotta, tämän jälkeen jatkuu normaali rivijäsenyys. Yhdistys järjestää jäsenistölle retkiä eri puolille Suomea sekä ulkomaille. ”Raahessa tapaamme säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin yhdessä OP:n eläkeläisten omakustanteisten ruokailujen parissa.”

”Sudokut ja pelit”, Paula Vedenoja paljastaa eläkepäivien mieluisimmat harrastukset.

Kirjoittaja:

Kirsti Vähäkangas

Lähteet:

Paula Vedenojan haastattelu 14.9.2026,
Paula Vedenoja: Ansioluettelo ja CV,
Toni Länkinen: artikkeli Raahen Seudussa 13.11.2024,
Antti Ylitalo: Myötätuuleen seelaaja. Raahen Seudun Osuuspankki vuosina 1914–2004. Raahen Kirjapaino Oy v. 2004,
Faktatarkastukset pankkivuosien osalta Marja-Liisa Röyskö ja Kaarina ”Kata” Juote

Lisätiedot:

Sukunimi:

Vedenoja

Etunimi:

Paula

Elinaika:

1958-

Synnyinpaikka:

Pattijoki

Kuolinpaikka: