• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Olga Sariola - neuvoja, papinemäntä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Ruustinna Olga Sariola ei ollut vain Maatalousseurojen Keskusliitontyön käynnistäjä vaan toimi myös itse huoltoemäntänä. Tämä kuva neuvontakäynnillä keskustelevista monilapsisen perheen äidistä ja Olga-rouvasta on julkaistu Katri Laineen Maatalousnaiset 1797-1947 -teoksessa.

Sukunimi

Sariola o.s. Huurinainen

Etunimi

Olga

Synnyinvuosi

1883

Synnyinpaikka

Pielisjärvi

Kuolinvuosi

1964

Kuolinpaikka

Helsinki

Maatalousnaisten johtohahmoihin liittyi jo 1930-luvulla Haapaveden ruustinna Olga Sariola, joka oli nimitetty Maatalousseurojen kotitalousvaliokuntaan vuonna 1932 ja Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan 1933 Pohjois-Pohjanmaan edustajana. Oulun läänin talousseuran johtokuntaan hänet valittiin sen ensimmäisenä naisena vuonna 1934.

Ylioppilasneitosesta kotitalousneuvojaksi ja pappilan emännäksi

Olga Sariola syntyi 1983 Pielisjärvellä varakkaan kauppiaan Mikko Huurinaisen ja tämän Sofia-vaimon vanhimpana tyttärenä. Tytär sai opiskella Oulussa ylioppilaaksi asti ja aloitti kieltenopinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1904. Akateemiset opinnot vaihtuivat kuitenkin varsin pian Kasvatusopilliseen talouskouluun, jossa Olga suoritti talousopettajan tutkinnon vuonna 1905 ja pestautui saman tien Oulun läänin talousseuran neuvojaksi.

Kierrellessään maakunnassa pitämässä kotitalouskursseja Olga Huurinainen tutustui Ylivieskan kirkkoherran apulaiseen Aale Johannes Hagbergiin, joka oli suorittanut Oulussa ylioppilastutkinnon vuotta aikaisemmin kuin Olga. He avioituivat vuonna 1906. Hagberg oli jo tuolloin muuttanut nimensä Sariolaksi. Olga Sariola luopui työstään neuvojana ja keskittyi papinemännän tehtäviin.

Perheeseen syntyi Kalajoen kappalaisen pappilassa seitsemän lasta, kolme poikaa ja neljä tytärtä, joista Marjatta toimi myöhemmin maatalousnaisten kotitalouskonsulenttina. Vuodesta 1922 Aale Sariola oli Vieremän kirkkoherrana kunnes hänet valittiin Haapaveden kirkkoherraksi vuonna 1927. Aale Sariola oli toiminut vuonna 1917 suomalaisen puolueen kansanedustajana. Haapavedellä Olga Sariolasta tuli perheen yhteiskunnallinen vaikuttaja, kansallisen kokoomuksen kunnanvaltuutettu, huoltolautakunnan jäsen, Haapaveden kunnalliskodin ja emäntäkoulun johtokunnan puheenjohtaja.

Oma apu, paras apu

Sekä neuvojana että papinrouvana Olga Sariola oli perehtynyt maaseudun köyhien ja monilapsisten perheiden elämään ja oli vakuuttunut siitä, että palstaviljelyn ja neuvontatyön avulla ihmiset voitiin tehokkaimmin opettaa auttamaan itse itseään. Niinpä hän vaikutti maatalousseurajärjestön ja maatalousnaisten lisäksi myös Mannerheim-liiton palstaviljelystoimikunnassa ja maatalouskerholiitossa.

Erinomaisena puhujana Olga Sariola pystyi vakuuttamaan Maatalousseurojen Keskusliiton edustajakokouksen huoltotyön tärkeydestä niin että se otettiin järjestön ohjelmaan jo ennen talvisotaa. Sotavuosina huoltotyöstä tulikin järjestön tärkein toimintamuoto, kun neuvonnan ja palstaviljelyn avulla tuettiin siirtoväen, sotainvalidien sekä sotaleskien ja -orpojen perheitä. Olga Sariola toimi itse huoltoemäntänä.

Vuonna 1945 Olga Sariola ilmoitti kuitenkin luopuvansa kaikista luottamustoimistaan ilmeisesti miehensä terveydentilan takia. Aviomies kuoli nimittäin kolme vuotta myöhemmin. Maatalousnainen-lehdessä reagoitiin uutiseen näin: Mikä meidät maatalousnaiset nyt perii, ja Vapaan Huollon, Punaisen Ristin, Mannerheim-liiton, suuret-, pienet- ja palstaviljelijät ynnä muut! Kuka nyt hätistelee kunnanvaltuustot hereille monen monista unista? – Kuka aukoilee isien kukkaron nauhoja, kun on kysymys kotitalouden parantamisesta tai lasten ja koululaisten terveydenhoidosta ym. uudenaikaisista ja tuiki tarpeellisista toimenpiteistä?

Miehensä kuoltua Olga Sariola palasi vielä neljäksi vuodeksi Keskusjohtokuntaan ja siirtyi sitten lopullisesti kunniajäseneksi. Kevättalvella 1964 Maatalousnaisessa julkaistiin Olga Sariolan muistokirjoitus, jossa siteerattiin hänen omia sanojaan: ”…vakuutan, että työmme rakentui lämpimän osanottavalle myötätunnolle maaseudun koteja ja niiden uurastavia naisia kohtaan.”

Kirjoittaja

Kirsti Manninen

Lisätietoja

Kirja on saatavissa Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta
www.maajakotitalousnaiset.fi tai puh. 0400 367 675.

Lähteet

Kirsti Manninen, Omat avaimet. Maa- ja kotitalousnaisten  yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Keuruu 2016.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naiselämää maaseudulla, Naisten Ääni, Uskonto, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 a 11
00100 Helsinki
info@naistenaani.fi

Yhteydenottolomake

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". HyväksynEn hyväksy Lue lisää evästeistä