• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Tällä valokuvalla vastavalittu toiminnanjohtaja Mirja Veitonmäki esiteltiin jäsenkunnalle Maatalousnainen-lehdessä huhtikuussa 1957.

Sukunimi:
Veitonmäki o.s. Lahtinen

Etunimi:
Mirja Siviä

Elinaika:
1917-2003

Synnyinpaikka:
Nastola

Kuolinpaikka:
Jämsä

Toiminnanjohtajan vaihdos tapahtui Maatalousnaisten Keskuksessa keväällä 1957, jolloin Martta Kuusela siirtyi eläkkeelle. Hänen seuraajakseen oli valittu 40-vuotias agronomi Mirja Veitonmäki, joka oli puheenjohtaja Siiri Niemisen tavoin toiminut aikaisemmin sekä konsulenttina että maatalousaineiden opettajana.

Sota-ajan agronomi

Mirja Veitonmäki o.s. Lahtinen oli syntynyt Nastolassa kauppiasperheeseen vuonna 1917. Hän oli tullut ylioppilaaksi Lahden Yhteiskoulusta vuonna 1937 ja valmistunut agronomiksi vuonna 1943 keskellä jatkosotaa. Sotavuosina Mirja Lahtinen oli toiminut myös Aunuksen piiriesikunnassa Itä-Karjalassa.

Ensimmäinen työpaikka löytyi Kymenlaaksosta, jossa Mirja Lahtinen toimi Maatalouskerhopiirin sihteeri-konsulenttina sodan loppuun saakka. Talvikauden 1945–1946 hän oli Itä-Hämeen kansanopistossa maatalousaineitten opettajana ja apulaisjohtajana ja avioitui sen jälkeen vastavalmistuneen agronomin Paavo Veitonmäen kanssa, jonka opintoja oli sota viivästyttänyt.

Perhe muutti Etelä-Pohjanmaalle, jossa Mirja Veitonmäki toimi lukuvuoden 1947–1948 Kauhajoen yhteislyseon alaluokkien matematiikan opettajana. Siellä syntyivät myös kaksoset Matti ja Marjatta.

Paavo Veitonmäki jatkoi opintojaan ja suoritti vuonna 1947 maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon. Vuosina 1948–1954 Veitonmäet asuivat Isossakyrössä, missä Mirja ja Paavo toimivat Orismalan maatalouskoulujen opettajina. Mirja Veitonmäestä tuli pian paikallisen maatalousnaisten osaston sihteeri ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtajana toimi Orisbergin kartanon tarmokas emäntä Helene Björkenheim.

Vuonna 1954 perhe muutti Helsinkiin, kun Paavo Veitonmäestä tuli maatalousopetuksen tarkastaja maataloushallitukseen ja lopulta vuonna 1971 ammattikasvatushallituksen maatalousopetuksen toimiston päällikkö. Mirja Veitonmäki suoritti vuonna 1956 kasvatusopin cum laude -arvosanan, mutta ei enää hakenut opettajantointa vaan hakeutui Maatalousnaisten Keskukseen.

Sinä, minä ja me kylässämme

Maatalousnaisten toiminnanjohtajana Mirja Veitonmäki korosti emäntien ammatillisen koulutuksen merkitystä. Hän piti kerhomuotoista opiskelua ja opintokerhotoimintaa keskeisenä opiskelumuotona. Kun maaltapako kiihtyi 1970-luvulla ja yhä useampia kyliä uhkasi näivettyminen, Mirja Veitonmäki ideoi vuonna 1979 käynnistyneen Kylä elää -viestikampanjan ja laati itse siihen liittyvän opintokerhokurssin Sinä, minä ja me kylässämme.

Työtovereiden mukaan Mirja Veitonmäki oli äidillinen, tunnollinen, ahkera ja maaseudun asialle omistautunut. Hän osallistui aktiivisesti järjestön edustajana mm. kansainvälisten maalaisnaisten järjestöjen, kuluttajien neuvottelukunnan, valtion ravitsemustoimikunnan, kuluttajaneuvoston ja Lomarenkaan toimintaan. Uusien ideoiden kehittäjänä Mirja Veitonmäki edisti omalta osaltaan järjestön uudistumista maatalouden ja järjestökentän muutosvuosina.

Raittiusihmisenä Mirja Veitonmäki oli tosin ehdottomasti sitä mieltä, ettei maatalousnaisten iltatilaisuuksia saanut järjestää ravintoloissa eikä Maatalousnaisen tai Koti-lehden kansikuvissa saanut näkyä viinilaseja tai olutpulloja. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1979 Mirja Veitonmäki eli vielä pitkään. Hän kuoli vasta vuonna 2003 kotonaan Jämsässä.

Kirjoittaja

Kirsti Manninen

Lisätietoja

Kirja on saatavissa Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta
www.maajakotitalousnaiset.fi tai puh. 0400 367 675.

Lähteet

Kirsti Manninen, Omat avaimet. Maa- ja kotitalousnaisten  yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Keuruu 2016.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naiselämää maaseudulla, Naisten Ääni, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT