Poikien ja miesten Leijonien jääkiekon menestystarinan tuntee jokainen suomalainen, ja olemme siitä kaikki ylpeitä. Myös tyttöjen ja naisten jääkiekon historia on kansainvälisessäkin mielessä mitalinhohtoinen, mutta useimmille tuntematon.

Tyttö- ja naiskiekkoilun kasvutarinan taustanainen Kuopiosta

Naiskiekkoilun historia ja sen taustahenkilöt ovat jääneet tuntemattomaksi. Miesvaltaisessa lajissa heitä ei helposti nosteta jalustalle. Tyttärieni joukkueiden moninkertainen joukkueenjohtaja Miia Oksman, sekä muut uraauurtavat naiskiekon puuhanaiset ovat ensin saaneet jalan jäähallien ovenrakoon ja siitä sisään.

Tasa-arvovaltuutettu joutui jopa puuttumaan tyttöjen ja naisten mahdollisuuksiin saada tasavertaisesti harjoitusvuoroja Suomen jäähalleista. Monelta osin asiat ovat siitä edistyneetkin ja naiskiekkoilun harrastajamäärät sekä lajin suosio on lähtenyt kasvuun.

Miesten menestyksestä on ollut apua naisten kiekkoiluun, mutta toisaalta se on lyönyt lajiin varjonsa. Vähän väliä tulee tilanteita, joissa naiskiekkoilija joutuu vakuuttelemaan lajin sopivuutta tytöille ja naisille. Naisten jääkiekon säännöt ovat muuten samat kuin miestenkin jääkiekossa, mutta taklaamista ei ole sallittu ja naisten kypärissä on pakollisena ristikot naiskasvojen suojana.

Kiilaaminen samaan suuntaan luistellessa on naistenkin sarjoissa hyväksyttyä, joten kontaktilta ei lajissa tietenkään voi välttyä. Eräänkin kerran olen huomannut Mii Oksmanin joutuneen selventämään monelle jääkiekon sopivuutta tytöille. Tyttöjen ja naisten jääkiekko on vauhdikas, mielenkiintoinen, taktinen ja taitoa täynnä oleva joukkuepeli – sopii vallan mainiosti tytöille ja naisille!

Naisten jääkiekko oli ensimmäistä kertaa olympialaisissa vuonna 1998 Naganossa, jonka jälkeen harrastajamäärät ja lajin suosio lähti kasvuun. Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue voitti pronssia Naganossa 1998. Vuosina 2002 ja 2006 Suomi joutui tyytymään neljänteen sijaan, mutta jälleen 2010 Vancouverissa palattiin mitalikantaan voittamalla Ruotsin pronssiottelussa. Sotshissa 2014 Suomi jäi viidennelle sijalle. Mii Oksmanin oma tytär Johanna kävi nuorten joukkueessa jo hieman maistelemassa kansainvälistä vauhtia maalivahtina.

Miia Oksmanin perheelle vuosi 2017 toi kaksi Suomen Mestaruusmitalia: maalivahti Johanna-tyttären Suomen Mestaruuden Oulun Kärppien kokoonpanossa, ja miehensä Jarkon pronssimitalin Kuopion KalPan maalivahtivalmentajana.
Miia Oksmanin rooli kuopiolaisen tyttö- ja naiskiekon alkuaikojen kasvutarinaan on ollut hyvin keskeinen.

Luontainen naisnäkökulma löytyi pukuhuoneesta

Miia Oksmanilla oli luontainen kyky nostaa naisten ja tyttöjen tarpeet urheilussa esiin. Vuoteen 2005 saakka tytöt Kuopiossa pelasivat poikien joukkueissa poikien kanssa. Miia näki, että asiassa oli puolensa, kun tytöt saivat harjoitteluun lajissa tarvittavaa kovuutta, mutta myös sen, että murrosiän saavuttua tyttöjen urheilu-ura katkesi luonnollisesti aina lopulta pukuhuoneeseen. Tytöt eivät enää sopineet poikien koppeihin. Oli perustettava tyttöjoukkueet ja niille omat harjoitusvuorot sekä pukukopit!

Kahden tyttöjoukkueen ”jojo” samaan aikaan

Miia Oksman tarttui tyttöjen jääkiekkoasiaan ja tuloksena syntyi Kuopioon kaksikin tyttöjoukkuetta, joita Miia mieheni Mika Vasankarin ohella pyöritti kaksistaan. Miia toimi ”jojona” eli joukkueenjohtajana hoitaen kahden joukkueen monenlaiset, usein vaativatkin tehtävät harjoitusvuoroista sarjatoiminnan pyörittämiseen.

Alkuajat olivat perusasioiden opettelua ja kenttien laidalla puhuttiin aluksi vähättelevään sävyyn jopa erityisryhmien liikunnasta. Tyttöjen ja naisten oli tässäkin lajissa näytettävä pätevyys ja periksiantamattomuus. Monen tytön harjoitusmäärät nousivat jo varhaisessa vaiheessa merkittäviin lukuihin.

Miia Oksman sai liike-elämän yhteyksiensä kautta järjestettyä myös tyttöjoukkueille hyviä talkoita tulonlähteeksi. Uskoimme, että naiset olisivat talkoisiin jopa miehiä paremmin sitoutuneita, ja otimme muutamia mittaviakin kohteita vastattavaksemme.

Yksi niistä oli eräs kolmikerroksinen liikehuoneisto, josta yritys teki muuttoa uuteen osoitteeseen. Ilmoitimme talkooajankohdan ja kaikkien taustajoukkojen talkoopanosta, mutta kuinkas kävikään. Talkookohteen aulassa kävi pelaajien vanhempia yksi toisensa jälkeen näyttäytymässä ja ilmoittamassa, ettei jouda jäämään. Hoidimme lopulta talkookohteen Miian kanssa kahdestaan ja joukkue sai siitä hyvät talkoorahat.

Yhdistyksissä ihmiset antavat valtavan määrän omaa aikaansa yhteisen hyvän eteen eivätkä saa siitä koskaan ansiomerkkejä tai kunniamainintoja.

TosiLeidien perustaja ja joukkuepelaaja

Miia Oksman näki tyttöjen ja naisten aseman kokonaisvaltaisesti. Tyttökiekkoilun takana parhaimpia voimia olivat tyttärien jääkiekkoilua rakastavat isät tai äidit, jotka itsekin perehtyisivät lajiin. Niinpä Miia perusti aloittelevien aikuisten naisten jääkiekkotoiminnan, jonka nimeksi tuli TosiLeidit. Hän on joukkueen joukkueenjohtaja ja pelaaja.

Joukkueen toiminta on kestänyt jo kymmenen vuotta ja jatkuu edelleen. Yksi alkuperäisestä joukkueen kokoonpanosta on jo siirtynyt tuoniäisiin. Miia itse on saanut ylennyksen jo isoäidiksi. Kaikella on aikansa ja paikkansa!