Maatalousnaisten järjestöorganisaation rakentaminen olisi tuskin onnistunut yhtä tehokkaasti, ellei työhön olisi pestattu jo 1920-luvun alussa tuolloin kolmikymmenvuotiasta Martta Kuuselaa. Hän oli syntynyt Helsingissä 1894. Ylioppilastutkintonsa jälkeen Martta opiskeli Helsingin yliopistossa ja oli samaan aikaan Sörnäisten Kristillisen kansanopiston ja Helsingin Lastentyökodin opettajana. Vuosina 1916–1919 Martta Kuusela toimi vakuutusvirkailijana, mutta lähti vuonna 1920 Orimattilan Kotitalousopistoon. Hän suoritti kotitalousopettajan jatkokurssin Helsingissä ja opiskeli kasvatusoppia.

Kesällä 1921 Maatalousseurojen Keskusliiton toiminnanjohtaja Jalmari Jyske pestasi Martta Kuuselan apulaissihteerikseen valmistelemaan seuraavana kesänä Tampereelle järjestettävää suurta maatalousnäyttelyä. Kun tämä pesti oli päättynyt, Jyske palkkasi Kuuselan vuonna 1923 Keskusliiton toimistoon rahastonhoitajaksi ja kirjanpitäjäksi. Valtion Kotitaloustoimikunnan lakkautus oli lähellä ja Maatalousseurojen Keskusliitossa kaavailtiin oman kotitalousneuvonnan elvyttämistä.

Ensimmäinen kotitalouskonsulentti

Vaikka Martta Kuusela joutui organisoimaan lähes 10 vuotta maatalousnaisten järjestäytymistä ja kotitalousneuvontaa kirjanpitotehtävien ohella, hän hankki määrätietoisesti lisäkoulutusta pätevöityäkseen tehtäviinsä. Vuonna 1926 hän valmistui Reitkallin puutarhaopettajakurssilta, kävi Ammattienedistämislaitoksen kodinsisustuksen ja sähkötekniikan kurssit ja suoritti vuonna 1934 Maataloushallituksen järjestämän kodinhoito-opetuksen täydennyskurssin.

Lokakuussa 1925 Martta Kuuselasta tuli ensimmäinen konsulentti Keskusliiton palkkalistoilla. Tosin hänen piti edelleen hoitaa myös kirjanpitoa, mutta palkkaa oli korotettu ja hänelle maksettiin puhuja- ja neuvontamatkoista päivärahaa. Martta Kuusela oli laatinut ne naisosastojen mallisäännöt, jotka hyväksyttiin vuonna 1927. Tarmokas konsulentti neuvoi ja rohkaisi osastojen perustajia myös henkilökohtaisesti. Puhujamatkoillaan Martta Kuusela saattoi perustaa toistakymmentä naisosastoa yhden kiertueen aikana.

Martta Kuusela oli toiminut Keskusliiton Kotitalousvaliokunnan sihteerinä vuodesta 1929. Kotitalousvaliokunnan johtavat naiset Aliina Lahdensuo, Aino Luostarinen ja Helena Virkki kamppailivat seuraavina vuosina saadakseen Martta Kuuselalle päätoimisen kotitalouskonsulentin aseman. Vasta kun Kotitalousvaliokunta muuttui Maatalousnaisten Keskusjohtokunnaksi vuonna 1933, Martta Kuusela vapautui kirjanpitotöistään ja pystyi keskittymään johtavan kotitalouskonsulentin tehtäviin päätoimisesti.

Sitkeyttä ja suunnitelmallisuutta

Maatalousnaisten Keskusjohtokunnan sihteerinä ja neuvontatyön johtajana Martta Kuusela edusti maatalousnaisia valtion komiteoissa, näyttelytoimikunnissa, sota-ajan organisaatioissa ja koti- ja ulkomaisissa kongresseissa. Kaikissa toimintasuunnitelmissa ja neuvontaohjelmissa, joita maatalousnaiset toteuttivat 1930-, 1940- ja 1950-luvulla, näkyi Martta Kuuselan selkeä ja käytännöllinen ajattelu.

Aikalaiset ja työtoverit kiittivät hänen aloitekykyään, asiallisuuttaan, sitkeyttään ja perinpohjaisuuttaan mutta myös hänen sosiaalista mieltään ja aitoa kristillisyyttään. Vuonna 1944 Martta Kuusela nimitettiin virallisestikin Maatalousnaisten ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Tunnustukseksi uraauurtavasta työstä järjestön hyväksi hänelle hankittiin vuonna 1953 talousneuvoksen arvonimi. Kun Martta Kuusela jäi eläkkeelle vuonna 1957, piirien väki muisteli häntä lämpimästi. ”Neuvontatyön puolella ovat yhteiskunnan vähäosaiset olleet hyvin lähellä toiminnanjohtaja Kuuselan sydäntä”, todisti niin Kainuun kuin Kuopionkin järjestöväki.