Räätälin tytär
Maria (Maiju) Raunio syntyi vuonna 1872 Keuruun pitäjässä Keski-Suomessa räätäli Erland Saarisen (1846-1930) ja piika Kristiina Hellénin (1851-?) esikoisena. Perheeseen syntyi kaikkiaan 13 lasta, joista kuusi kuoli jo pienenä. He asuivat kirkkoherra F. H. Bergrothin virkatalon mailla, mutta muuttivat Tampereelle 1880-luvun vaihteessa.
Kirkkoherra oli itse pietistisen herätysliikkeen kannattaja ja samoin Saarisen perhe. He olivat myös suomenmielisiä. Vuosisadan vaihteessa perheestä tuli työväenliikkeen kannattaja ja Mariasta peräti kansanedustaja ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan.
Erland Saarinen perusti räätälinverstaan rakentamaansa taloon palattuaan takaisin Keuruulle. Perhe oli vaurastunut ja Marialla oli taloudelliset edellytykset käydä kansakoulua. Hän toimi ompelijana isänsä verstaalla.
Avioliitto Kalle Flintan kanssa ja leskeys
1890-luvun alussa Raunio tutustui tulevaan puolisoonsa Kalle Kustaa Flintaan (1861-1905), joka oli maalari ammatiltaan ja tapaamisen aikoihin rakentamassa Keuruun kirkkoa. Paikkakunnalle oli muuttanut suomalaisen työväen aktiivi, suutari Eetu Salin. Maria Salinin innoittamana kiinnostui nuorisoseuratoiminnasta. Kalle Flintasta tuli vuonna 1892 nuorisoseuran puheenjohtaja ja Mariasta sihteeri. Toiminta hiipui kuitenkin melko pian.
Marian ja Kallen ensimmäinen lapsi syntyi 1893. Avioliitto solmittiin vasta 1895 ja vuosisadan vaihteessa he muuttivat Ruovedelle. Vuonna 1899 perheen sukunimi vaihdettiin Raunioksi. Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta, joista kaksi kuoli nuorena.
Palattuaan Keuruulle vuonna 1902 Maria ja Kalle Raunio liittyivät paikallisen työväenyhdistyksen jäseniksi. Kaksi vuotta myöhemmin Kallesta tuli yhdistyksen puheenjohtaja, mutta hän lähti pian siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin vuonna 1904 porvariston kritiikin takia ja kuoli vuonna 1905 kaivosonnettomuudessa Vermontin osavaltiossa Rutlandin kaupungissa.
Syksyllä 1904 Maria Rauniosta tuli Keuruun työväenyhdistyksen sihteeri ja vuoden kuluttua hän toimi myös väliaikaisena puheenjohtajana.
Maria jäi lapsineen osittain köyhäinavun varaan. Hän teki satunnaista työtä mm. Lahdessa Raivaajan toimituksessa. Kun hän oli ehdolla eduskuntaan, porvarillinen lehdistö ja parjaajat syyttivät hänen rasittaneen Keuruun kunnan vaivaishoitoa. Jo tuohon aikaan pilkattiin ja arvosteltiin rankasti varsinkin naiskansanedustajia. Työläisnainen-lehti, jonka vastaavana toimittaja oli Miina Sillanpää ja toimitussihteerinä Hilja Pärssinen, puolustivat julkisesti Maria Rauniota, kuten myös Vapaus-lehti. Näin kirjoitti Työläisnainen:
”Maria Raunio jos kukaan on yhteiskunnan murjoma. Kun hänen miehensä vielä eli, aikoivat he lähteä työttömyyttä ja kurjuutta pakoon Ameriikkaan, toivoen siellä löytävänsä työtä ja parempaa ansiota, jota isänmaa ei voinut heille tarjota. He möivät kaikki tavaransa ja mies meni yksin edeltäpäin. Perheen oli määrä tulla perästä, kun mies ensiksi olisi ansainnut matkarahat. Toiveet pettivät kuitenkin. Kohta kun R. oli saapunut Ameriikkaan ja saanut työpaikan, menetti hän tapaturmaisesti henkensä eräässä kaivosonnettomuudessa. Näin jäi vaimo kuuden pienen lapsensa kanssa puille paljaille ja karvaalla sydämmellä täytyi äidin jättää pienokaisensa vaivaistalon kolkkoon hoitoon, kun ei velkaantuneena 60 markan kuukausipalkalla voinut heille leipää hankkia.”
Poliittinen ura ja kansanedustaja
Maria Raunio lähti aktiivisesti mukaan politiikkaan marraskuun 1905 suurlakon jälkeen. Ompelijana hän ei saanut enää työtä puoluevalintansa takia. Joten hän jätti lapsensa vanhempiensa hoitoon ja muutti Tampereelle, sai töitä Kansan Lehden konttoristina, kouluttautui puhujaksi ja sai töitä myöhemmin Sosialidemokraattisen Naisliiton perustaman äänioikeuskomitean puhujana. Vuoteen 1906 järjestön nimenä oli ollut Suomen Työläisnaisten liitto.
Suomessa saivat naiset vuonna 1906 äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisinä Euroopassa. Eduskuntauudistuksessa valta siirtyi nelisäätyiseltä valtiopäivälaitokselta 200 kansanedustajalle. Vaaleissa saivat äänestää 24 vuotta täyttäneet kansalaiset säädystä, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki vahvistettiin 20.7.1906. Naiset pääsivät ensi kerran äänestämään 15.-16.3.1907.
Vuonna 1906 Maria alkoi sosialidemokraattien Mikkelin vaalipiirin agitaattoriksi. Koska naiset olivat saaneet äänioikeuden, uudistui myös Sosialidemokraattisen Naisliiton toiminta. Liitto hyväksyi vaaliohjelman ja järjestäytyi vaalipiireittäin. Maria kävi puhujamatkoilla myös Pohjois-Hämeessä ja Vaasan seuduilla.
Työläisnainen uutisoi huhtikuussa hyvästä vaalituloksesta. Olivathan sosialidemokraaattiset naiset saaneet yhdeksän naiskansanedustajaa yhdeksästätoista. Maria Raunio oli ollut ehdolla kahdessa vaalipiirissä: Mikkelin läänin vaalipiiristä hän sai 5 045 ääntä, vertausluku oli 8446 ja Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä kolmanneksi eniten ääniä yhteensä 5 929, vertausluku 11 042. Koska vertausluku oli suurempi Vaasan läänin itäisessä Maria Raunio valittiin tämän vaalipiirin ehdokkaaksi. Vaalitapa ei ollut samanlainen kuin nykyisin.
Kansanedustajana hän edusti Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä ja toimi kansanedustajana ajalla 22.05.1907 – 28.02.1910 Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä.
Kansanedustajana ollessaan hänen sydäntään lähinnä olivat köyhien äitien ja lasten aseman parantaminen ja yleisen kansansivistyksen puolesta puhuminen. Raunio esitti muun muassa äitiyslomia, kunnallisia kätilönvirkoja sekä ensikotien perustamista. Hän puhui ja ajoi pakollista kansakoulua jokaiselle sekä koulukeittiön perustamista ja köyhien oppilaiden vaateapua, vanhuuden vakuutusta. Hän kuului ensimmäisellä kaudella anomusvaliokuntaan, toisella kaudella sivistysvaliokuntaan ja suureen valiokuntaan.
Valtiopäiväanomuksista voisi mainita naisen naimaiän korottaminen.
Vuoden 1910 vaalien ehdokaslistalta hänet syrjäytettiin puolueen sisäisten erimielisyyksien vuoksi. Hän oli vastustanut vuoden 1909 valtiopäivillä muutaman puoluetoverinsa kanssa puolueensa lehmänkauppasopimusta porvariston kanssa. Maria Rauniota vain rangaistiin ja piirikokous pudotti hänet ehdokaslistalta pois. Tehtiinköhän oikea ratkaisu, sillä puolue menetti Vaasan läänin itäisessä vaalipiirissä noin 3 000 ääntä?
Elämä USA:ssa ja toinen avioliitto
Maria Raunio oli synnyttänyt seitsemän lasta. Hän oli ollut työväenliikkeen aktiivinen jäsen, entinen kansanedustaja ja varattoman väestön tukija. Puolue ei tukenut häntä jatkamaan aktiivista kansanedustajauraansa Suomessa. Tämän vuoksi Maria Raunio muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin yhdessä miesystävänsä kanssa.
Maria Raunion ja August Aaltosen matka Yhdysvaltoihin uutisoitiin jopa Sanomalehti Etelä-Suomessa. He olivat nimittäin olleet lähdössä väärennetyllä passilla ja poliisi oli pidättänyt heidät. Lehti oli tapahtuman uutisoinut otsikolla ”Vapaata rakkautta”. Selitys oli, että he olivat halunneet matkustaa samassa hytissä. Väärennetyn passin näyttäminen johti raastuvanoikeuden käsittelyyn.
Matka Yhdysvaltoihin kuitenkin toteutui ja Maria Raunion toinen puoliso oli Lahdesta kotoisin oleva nahkuri ja renki August Aaltonen (1880-1949), jonka kanssa hän solmi hyvin lyhyen siviiliavioliiton Yhdysvalloissa Pittsburghissa vuonna 1910.
Raivaaja uutisoi lokakuussa 1910 näin: ”August Aaltonen ja Maria Raunio menivät naimisiin viime tiistaina. Kaupungin klerkki toimitti vihkimisen. Tästä lähtien tulee Maria Raunio käyttämään nimeä Maria Raunio-Aaltonen. Molemmat ovat äskettäin Suomesta saapuneita tunnettuja toimihenkilöitä työläisten riveissä jonkavuoksi jo jotkut porvarilliset sekotusmyllyn käyttäjät, joita joskus sanomalehdiksi kutsutaan – niinkuin esim. Pohjan Tähti – kerkesivät jo levittämään heistä jos jonkinlaisia pötyjuttuja.”
Raivaajan numeroissa vuodelta 1910 ja 1911 on luettavissa Marian aktiivinen agiteeraaminen ja puhujamatkojen määränpäät ja sisällöt. Mm. hän oli kahdeksalla eri paikkakunnalla puhumassa marraskuussa 1910. Maynardissa hän piti yhdessä toveri Eetu Salinin kanssa kahden viikon kurssin marras-joulukuussa 1910. Hän oli kysytty puhuja ja pääsi vielä toimittajaksi Toveri-lehteen, joten nimi tuli tunnetuksi amerikansuomalaisten keskuudessa.
Sosialidemokraattinen lehti Työmies; Amerikan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, perustettu Massachusettsin Worcesterissa vuonna 1903 kirjoitti helmikuun numerossa 1911 Marian puhujalahjoista.
”Helmikuun 9 ja 10 päivän iltoina oli meillä luennoimassa Maria Raunio-Aaltonen. Työläisiä olikin saapunut kuulemaan molempina iltoina enempi kuin koskaan ennen tällaisiin tilaisuuksiin, joka oli hyvin ilahuttavaa nähdä. Ihmiset alkavat yhä enempi ja enempi lainata huomiotansa sekä ajatustansa sosialidemokraattiselle liikkeelle. Luennot olivat hyvin puoleensa tempaavia…”
Maria Raunio ehti ennen varhaista kuolemaansa vaikuttaa amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä hyvänä puhujana.
Toveri, joka oli lännen suomalaisen työväestön äänenkannattaja, kirjoitti toimittajansa Maiju Raunion kuolemasta seuraavasti:
”Mrs Mäkinen oli epäillyt, että mitenkähän lie asiat, mutta oli poistunut tullen kolmannen kerran klo kolmen aikaan, jolloin Maiju oli edelleenkin nukkunut. Mrs Mäkinen oli koettanut herättää häntä mutta turhaan. Silloin oli hän mennyt naapurista hakemaan apua sekä myös lääkärin. Mutta lääkärin kovista ponnistuksista huolimatta hän kuitenkin kuoli illalla klo puoli yhdeksän. Sikäli kun on tähän mennessä saatu selville, oli hän nauttinut jotain unipulveria, ehkä liian suuren annoksen joten on saanut kai myrkytyksen.”
Entinen ompelija, kansanedustaja, agitaattori Maria Raunio kuoli USA:ssa Astoriassa Oregonin osavaltiossa unilääkkeiden yliannostukseen 1911. Hänet on haudattu Astorian eteläpuolelle Greenwoodin kalmistoon.
Axel Gallénin malli, dokumenttiromaani ja oma polku
Kesällä 1889 taiteilija Axel Gallén (Akseli Gallén-Kallela) oleskeli Ekolan torpassa Keuruulla ja pyysi mallikseen 17-vuotiaan Maria Saarisen. Syntyi öljyvärimaalaus, joka tunnetaan nimellä Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa. Teos kuuluu Gösta Serlachiuksen taidekokoelmaan.
Maria Rauniosta on ilmestynyt myös dokumenttiromaani, jonka on kirjoittanut Raija Pohjolainen, Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa; Kansanedustaja Maria Raunion elämä. Julkaisija Kellastupa 2016.
Maria Raunion nimeä kantava polku avattiin Keuruulla hänen 145-vuotissyntymäpäivänä 26.5.2017. Polku on 700 metriä pitkä ja se alkaa Lapinsalmen sillalta jatkuen rantaraittia pitkin pääkirjaston ohi Seiponniementien risteykseen.
Ylen Areenassa on kuunneltavissa SDP:n kansanedustaja ja sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvisen (1892-1987) esitelmä, jossa hän kertoo sarjassa Eduskunnan ensimmäiset naiset Maria Rauniosta, äänitetty vuonna 1969.
https://areena.yle.fi/1-1291058
