Maria Paaso ent. Laine (myös Paaso-Laine ja Laine) oli yksi niistä 19 naiskansanedustajasta, jotka valittiin ensimmäisinä naisina Suomen eduskuntaan. Kansanedustajana hän oli vuosina 1907–1908 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä valittuna ja hän kuului Sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naista kansanedustajaksi. Heistä yhdeksän oli sosialidemokraattien listoilta, ja kymmenen keskustasta ja oikeistopuolueista.
Laivurin tytär
Maria Sofia Paaso syntyi 1868 Iin pitäjässä ja kuoli vuonna 1945 Helsingissä.
Maria Paason vanhemmat olivat laivuri Juho Olavinpoika Paaso (1840 -1921) ja Liisa Matintytär Palukka (1845 – 1884). Iin satama oli tunnettu tervasatama ja laivureille oli työtä. Perheessä oli 12 lasta, joista Maria oli vanhin. Äiti kuoli nuorinta lasta synnyttäessään Marian ollessa tuolloin 15-vuotias. Hän keskeytti kansakoulun ja muutti sukulaistädin avustuksella Helsinkiin palvelijattareksi. Maria oli oppinut isänsä laivamatkoilla ruotsia ja siitä oli hyötyä hienojen perheiden palvelijattarena. Palvelijattaren työ kuitenkin tuntui orjalliselta ja Maria kävi ompelukurssin ja teollisuuskoulua ja ryhtyi ompelijattareksi.
Avioliitto Filip Laineen kanssa
Ennen kansanedustajuutta Maria Paaso toimi ompelijattarena. Maria Paaso meni naimisiin vuonna 1889 muurari Filip Laineen (1863-1922) kanssa. Avioliittonsa aikana Maria käytti sukunimeä Laine. Musikaalisesti lahjakkaan tulevan aviomiehensä Maria oli tavannut vapaaehtoisen palokunnan tanssi-iltamissa. Filip soitti muurarien soittokunnassa, oli muurarien ammattiyhdistystoiminnan kärkimiehiä ja johdatti Marian työväenliikkeen toimintaan. Aviomiehellä oli kausiluontoisia työpaikkoja ja avioliittoa varjosti nykykielellä sanottuna kosteat illat. Filipin liiallinen alkoholin käyttö vaikeutti perheen elämää. He esim. joutuivat vaihtamaan usein asuntoa maksamattomien vuokrien takia.
Avioliitto päättyi eroon vuonna 1905, virallisesti kuitenkin vasta 1917.
Sisällissodan aikana perheen sympatiat olivat punaisten puolella. Maria päätyi Hämeenlinnan vankilaan, Filipiä pahoinpideltiin ja poika Yrjö katosi Neuvosto-Venäjälle, mutta palasi muutaman vuoden kuluttua vaimoineen ja tyttärineen vapaana kansalaisena.
Maria ja Filip Laineen menestyneet lapset
Perheessä oli kolme lasta, jotka kaikki pääsivät varsin korkealle urallaan: Laina (1890-1962), Yrjö (1891-1972) ja Eine (1892-1970). Lasten isä oli musikaallinen ja äiti teatterista kiinnostunut poliitikko.
Kuuluisin lapsista tulisi olemaan Eine Laine, joka näytteli Helsingin kansanteatterissa ja tuli tunnetuksi Suomisen perheestä kertovissa elokuvissa roolistaan isoäitinä ja televisiosarjasta Me Tammelat.
Laina Laine opiskeli musiikkia ja oli ammatiltaan näyttelijä ja operettiprimadonna. Hän näytteli mm. Viipurin näyttämöllä ja Turun teatterissa. Hän sai elokuvasivurooleja ja esiintyi radiossa.
Yrjö Laine valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista ja hän perehtyi Suomen työväenliikkeen varhaisiin vaiheisiin historioitsijana. Sisällissodan aikana 1918 hän toimi punaisten hallituksen eli kansanvaltuuskunnan sihteerinä. Hän pakeni sodan lopussa Neuvosto-Venäjälle, jossa toimi opettajana. Palasi Suomeen 1921, joutui vangituksi ja syytettiin valtiopetoksesta, hovioikeus vapautti hänet kuitenkin 1922. Yrjö valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi ja kirjoitti Suomen poliittisen työväenliikkeen historian. Hän pääsi ammattiurallaan opetuksen parissa varsin pitkällä, oli Helsingin suomalaisen yksityislyseon opettaja ja rehtori.
Työväenliikkeestä tuli aatteellinen koti
Maria Paaso oli sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen ensimmäisiä naispuhujia ja puolueen naisjärjestön johtonaisia 1890-luvun lopulta 1910-luvulle.
Helsinkiin oli muuttanut paljon nuorta väkeä 1900-luvun vaihteessa ja heidän ammattiosastoissaan tarvittiin asiantuntijoita. Maria osallistui työläisnaisten liiton perustavaan kokoukseen vuonna 1900 ja hän edusti kylvettäjien ammattiosastoa. Hän oli ollut jäsenenä perustavan kokouksen toimikunnassa ja valittiin yhdeksi sihteeriksi. Alustuksessaan hän pohti kysymystä, miten naiset saataisiin liittymään yhdistyksiin ja valvomaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia oikeuksiaan.
Suomen työläisnaisten liitto perustettiin vuonna 1900 Suomen työväenpuolueen rinnalle. Mariasta tuli työläisnaisliiton liittotoimikunnan jäsen ja liiton sihteeri vuosiksi 1900-1902. Liitto vaihtui vuonna 1906 Suomen sosialidemokraattiseksi naisliitoksi. Lisäksi hän oli jäsenenä Sosialidememokraattisen raittiusliiton liittotoimikunnassa. Hän kannatti julkista köyhäinhoitoa ja kätilöiden palkkaamista sekä yleistä oppivelvollisuutta.
Maria oli myös perustamassa Ihanneliittoa vuonna 1902, joka oli sosialidemokraattinen varhaisnuorisojärjestö. Idea tuli työläisnaisten liitosta, koska haluttiin opettaa jo aikaisessa vaiheessa lapsille työväenaatetta. Maria toimi ohjaajana Ihanneliiton järjestämillä kursseilla. Liitto piti lakkauttaa senaatin päätöksellä 1912.
Poliittinen aktiivisuus vaati veronsa. Maria hankki elantonsa itselleen ja lapsilleen toimimalla Sosialidemokraattisen Naisliiton luennoitsijana ja pidettynä sellaisena. Maria oli ensimmäisen sortokauden (1899-1905) aikana useaan otteeseen maan alla ja maanpaossa Ruotsissa vuosina 1903–1905. Ja toisen kerran jälleen Tukholmassa ns. Seynin sortokauden (1908-1917) aikana. Mutta ei sielläkään Maria ollut toimeton. Hän osallistui Tukholman Suomalaisen Seuran toimintaan ja sai palata takaisin Suomeen olojen muututtua vuonna 1917.
Suomen Sisällissodassa 1918 Maria Paaso toimi punaisten elintarvikelautakunnassa ja joutui pakenemaan ensin Kotkaan ja sitten Viipuriin. Joutui Viipurin vankileirille, sitten Hämeenlinnan vankileirille ja vapautettiin kesällä 1918.
Töitä hän sai tämän jälkeen Työväen Raittiusliitosta muutamaksi vuodeksi lastenosaston ohjaajana kunnes perusti paperikaupan Helsinkiin. Kauppa ei menestynyt ja konkurssi oli edessä. Onneksi poika Yrjö auttoi taloudellisesti ja Maria Paaso eli hänen taloudellisen tuen varassa loppuelämänsä.
Ne 19 ensimmäistä naiskansanedustajaa
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin Suomen eduskuntaan 19 naista. Heistä yhdeksän oli työväenpuolueen listoilta, ja loput kymmenen keskustasta ja oikeistopuolueista. Maria Paaso oli yksi näistä 19. Hänet tunnettiin tähän aikaan sukunimellä Laine.
Näin esitteli Suomen Sosialidemokraattisen puolueen julkaisu Punanen kansanedustaja Maria Laineen 1.1.1907: ”Maria Laine. Synt. 13.11.1868 Iin pitäjässä, käynyt kansakoulun ja teollisuuskoulua. Kirjotellut jo aikaisin sanomalehtiin, ollut työväenliikkeessä monenlaisissa luottamustoimissa, ollut mukana useissa edustajakokouksissa Helsingin edustajana, toiminut puhujana. Hämeen läänin Eteläisen vaalipiirin edustaja.”
Eduskunnassa Maria Laine oli lakivaliokunnan jäsen. Hänen nimissään jätettiin kolme aloitetta koskien seuraavia aiheita: Aviovaimon oikeus lapsiinsa ja pesänomaisuuden hallintaa koskevan lainsäännösten muuttaminen, Viaporin kapinaan osallistuneiden Suomen kansalaisten armahtaminen ja vankiloiden vanhojen järjestysrangaistuksien poistaminen.
Keisari Nikolai II hajoitti Suomen ensimmäisen eduskunnan huhtikuussa 1908 ja uudet vaalit järjestettiin heinäkuussa 1908. Maria Lainetta ei huolittu listoille ”erityisistä syistä” ja näin toinen kausi kansanedustajana ei jatkunut. Maria Laineen kansanedustajaura jäi lyhyeksi poliittisten riitojen vuoksi. Myös ihme kyllä hänen värikäs pukeutuminen mm. punainen pusero ja muodikkuus muutenkin herättivät huomiota. Häntä kritisoitiin omiensakin keskuudessa yläluokkaisesta pukeutumistyylistä. Naiskansanedustajat pukeutuivat tuolloin mustiin.
Maria Paason tunsi entinen SDP:n kansanedustaja ja sosiaalineuvos, myös lapsuudessaan ihanneliittolainen, Martta Salmela-Järvinen (1892-1987), joka muisteli Ylen Areenassa Maria Paaso-Lainetta ja Mimmi Kanervoa vuonna 2011 julkaistussa podcastissa Ensimmäisen eduskunnan naiset. https://areena.yle.fi/1-1293320.
Maria Sofia Paaso lepää Hietaniemen hautausmaalla yhdessä tyttäriensa Eine ja Lahja Laineen ja muiden sukulaisten kanssa samassa perhehaudassa.
