Hänet tunnettiin Yhdysvalloissa nimellä Maggie J. Walz (1861-1927), joka toteutti amerikkalaisen unelman. Hänestä tuli onnistuneiden kauppojen ansiosta amerikansuomalainen menestyjä, jonka elämä päättyi kuitenkin köyhyyteen ja kurjuuteen. Maggie J. Walz oli ainoa nainen monien miesten joukossa, joka perusti suomalaisten utopiayhteisön. Hänen ansiotaan on, että Drummondin saarelle rakennettiin ”paratiisi”, joka ristittiin perustajansa mukaan Kreetaniksi.
Greta (Kreeta) Johanna Wälivainio syntyi lehtolapsena 2.12.1861 laestadiusseudulla Kuivakankaan kylässä Ylitorniolla. Hänen äitinsä oli Helena Christina Isaksdotter Iivari (1839-1913), joka vuonna 1865 meni naimisiin Abraham Isaksson Myllymäen kanssa. Aviopuoliso oli kotoisin Ruotsin Övertorneålta, jonne vastavihityt ja Kreeta muuttivat samana vuonna. Helena ja Abraham saivat toimeentulonsa maata viljellen omistamallaan Wälivainion maatilalla Orasjärven kylässä Ruotsissa. Heille syntyi kaksi yhteistä lasta. Kreeta kävi Montellsin alkeiskoulua Mataringissä ja kesäisin Suomen puolella yksityistä kesäkoulua. Hän oli älykäs ja energinen koululainen.
Helena Christinasta tuli leski vuonna 1874. Hän meni uusiin naimisiin 1880 Pehr Nilsson Wälikosken kanssa, josta tuli uusi Wälivainion isäntä. He saivat kaksoset Laura Christina ja Fia Katharina vuonna 1880. Kaksoset lähtivät Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi 1896.
Parempaan elämään Yhdysvaltoihin
Michiganin osavaltion Calumetin kuparikaivospaikkakunnalle sekä Houghtonin kauntissa sijaitsevaan Hancockiin muutti vuosisadan molemmin puolin runsaasti suomalaisia siirtolaisia ja alueesta muodostui merkittävä amerikansuomalaisten keskus. Kreeta oli yksi niistä lukuisista suomalaisista siirtolaisista, jotka etsivät parempaa elämää Yhdysvalloista.
Kaksikymmentävuotiaana Kreeta matkusti Keweenawniemellä sijaitsevaan Hancockiin kesällä 1881 taskussaan seitsemän dollaria ja laestadiolaisen kodin antama hengellinen perintö.
Ihan aluksi hän pestautui varakkaan sukulaisensa ja Tornionlaaksosta muuttaneen tulevan suurmaanviljelijän Jacob Ojanperän maatilalle hoitamaan taloutta viideksi vuodeksi. Maatila sijaitsi Oskar-kylässä lähellä Houghtonia. Olisihan osa Maggien menestyksen edellytyksistä tullut juuri häneltä?
Kuinka Kreetasta tuli Maggie
Kreeta halusi eteenpäin elämässään ja tähän hänellä oli luontaiset edellytykset: sinnikkyys, liikemiehen kyvyt, menestymisen halu ja erinomaiset puhujalahjat.
Häntä ei nähty suomalaisten järjestämissä illanvietoissa. Hänellä ei ollut sellaiseen aikaa. Hän opiskeli vapaa-aikanaan kieltä iltakoulussa, meni töihin kauppaliikkeeseen oppiakseen puhumaan hyvää englantia ja hoiti siinä samalla yksityisiä myynti- ja välitysliikkeitä. Hän halusi amerikkalaistua nopeasti.
Kreetalle työ vaatekauppaliikkeessä ei ollut ainoa varallisuutta kartoittava tulonlähde. Sivutoimenaan hän hoiti rahanvaihtoa ja matkapilettien myyntiä sekä toimi maayhtiöiden asiamiehenä. Hän vaihtoi nimeään tiuhaan tahtiin mm. sukunimi Niirasta hän käytti lähtiessään ensimmäiselle matkalle Suomeen. Lopulliseksi nimeksi valikoitui täysin englanninkielinen Maggie J. Walz.
Hyvistä viljelysmaista oli useita myynti-ilmoituksia paikallisissa suomalaislehdissä ja näissä näkyy asiamies Maggie J. Walzin nimi. Hän tiedotti myös Teksasin alueen myyntikohteista ja ilmoitti järjestävänsä tutustumismatkan ostohalukkaille.
Maggie pääsi opiskelemaan vuonna 1893 Valparaison yliopiston kauppakouluun Indianaan. Siellä englannin opiskelu jatkui ja perustiedot liike-elämästä tulisivat hyödyntämään uraa.
Hän pääsi Calumetissä tunnetun Cardnerin sikäläisen vaatekaupan hoitajaksi, missä viipyi kuusi vuotta.
Värväysmatkoja Tornionlaaksoon
Maggie eli säästeliäästi ensimmäisinä Amerikan vuosinaan. Jopa niin että säästössä oli rahaa kotimaan matkaa varten. Hän palasi Suomeen keväällä 1887. Vaikuttaa siltä, että hän ei tullut vain sukuloimaan vaan värväämään maanmiehiään siirtolaisiksi.
Hän oleskeli Suomessa ja Ruotsissa puolitoista vuotta ja sai mukaansa 14 nuorta naista, joille hän lainasi matkarahat.
Maggie, nuo nuoret naiset ja velipuoli Johan ostivat laivaliput päämääränä Kuparisaaret vuonna 1888. Amerikassa Johan Abraham (1872-1946) vaihtoi nimensä muotoon John A. Walls. Maggie auttoi nuoret naiset elämän alkuun etsimällä jokaiselle naiselle kotiapulaisen paikan Calumetista. Vuonna 1888 hän järjesti nuorille naisille iltakursseja, joissa opiskeltiin englantia, keittiötaitoja ja amerikkalaista kotitaloutta.
Maggie teki useita matkoja Tornionlaaksoon ja värväsi mm. miehiä Calumetin kuparikaivoksille. Roland Juntti kirjoittaa, että jopa 500 henkilöä sai mahdollisuuden siirtyä leveämmän leivän ääreen. Jos ei ollut rahaa lippuihin, Maggie menestyvänä liikenaisena järjesti osamaksun tai lainasi.
Maggie järjesti matkoja myös Amerikasta kotiseudulle. Kuten Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn, jossa Suomi esittäytyi omalla paviljongilla ja jossa oli esillä suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilun historiaa. Iäkkäiden amerikkalaistuneiden tornionlaaksolaisten matka jatkui Pariisista Helsinkiin ja Aavasaksalle, jossa ihailtiin juhannuksena keskiyönaurinkoa.
Samalla matkalla Maggien houkutteli Tornionlaaksosta nuoria siirtolaisiksi Amerikkaan. Värväystoiminta sai murskakritiikin paikallisessa lehdessä, missä Maggieta haukuttiin ahneeksi naiseksi, joka houkutteli köyhiä Amerikkaan valheellisin lupauksin ja vakuuksin.
Haparandabladet kirjoitti 4.8.1900 värväystoiminnasta ja otsikoi artikkelin Amerikans humbuk i Tornedalen:
”Det är något förhastligt, när tidningar angripa enskild person och klandra dess göranden och låtanden, äfves om dessa icke strida mot borgerlig lag. Det synes oss emellertid vara på tid, att någon allvars ord säges med anledning af den agitation, som i sommar utövas af ’miss Maggie Walz från Calumet, Mich.’ Såsom det står på hennes med porträtt försedda visitkort, som nu finnas på snart sagt hvar enda bondgård i socknarna uppåt älven till och med Öfver-Torneå och älven längre upp. Annars heter hon Greta Välivainio och är Öfver-Torneå, därifrån hon emigrerat för många år sedan…Hänför använder hon en mängd löjliga amerikanska reklammedel, målar förhållandena i Amerika i rosenrödt och slösar med braskande löften och försäkringar.”
Naisten Lehti alkaa ilmestyä
Mottona: edistys, raittius, koulutus, hyväntekeväisyys
Vuonna 1895 Calumet Finnish Women’s Society ryhtyi julkaisemaan Naisten lehteä Calumetissa. Toimittajina olivat Hanna Järnefelt ja Linda Mahlberg, taloudenhoitajana ja kustantajana kukapas muu kuin Maggie J. Walz. Naisten Lehti mainosti itseään amerikansuomalaisten naisyhdistysten äänenkannattajana.
Naisten Lehti ilmestyi yhden vuoden edellä mainittujen toimittamana 8-sivuisena vihkosena neljä kertaa vuodessa. Myöhemmin se alkoi ilmestyä Päivälehden lauantain numerossa, jota julkaisi Päivälehti Kustannusyhtiö Duluthissa.
Maggie J. Walz pääsi jäseneksi Michigan Pressin naisten klubiin vuonna 1904. Hän kirjoitti myös Amerikan Suometar -lehteen ja samalla toimi lehden osakkaana.
Siirtolaisessa, Amerikan suomalaisen kansan äänenkannattajassa, tammikuussa 1909 ilmestyi pieni uutinen Naisten lehdestä: ”Se tulee käsittelemään naisasiaa, naisten äänioikeuden saamista, raittiusasiaa y.m. tarpeellisia kysymyksiä.”
Uranuurtaja ja järjestöjen perustaja
Pohjantähti
Vaikka Maggie sulautui amerikkalaiseen yhteiskuntaan jouhevasti, ei hän unohtanut apua tarvitsevia maanmiehiään. Hän oli perustamassa alueen ensimmäistä suomalaista raittiusseuraa Pohjantähteä vuonna 1885. Seura kuului jäsenenä Good Templareihin, sen skandinavialaiseen osastoon. Se oli myös Hancockin ensimäinen kirkollisen toiminnan ulkopuolella oleva seura. Maggiehan oli kiihkeä raittiusihminen ja kerrotaan, että hän olisi ollut särkemässä pulloja Calumetin saluunoissa.
Calumetin suomalaisten naisten yhdistys
Vuonna 1894 Maggie J. Walz perusti yhdessä Linda Malmbergin kanssa Calumetin suomalaisten naisten yhdistyksen (Calumet Finnish Women’s Society), joka oli vasta toinen suffragettiyhdistys USA:ssa. Vuonna 1902 yhdistyksessä oli jo 225 jäsentä ja se kuului jäsenenä Michiganin yleiseen naisliittoon.
Yhdistys piti kokouksen tammikuussa 1909 Maggien kotona Pine-kadulla.
Suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa sekä vaalioikeuden että vaalikelpoisuuden vuonna 1906. Uuteen eduskuntaan valittiin eduskuntavaaleissa 15.-16.3.1907 19 naisedustajaa, jotka olivat maailman ensimmäiset naispuoliset kansanedustajat. Tämä rohkaisi Maggieta ehdottamaan kokouksessa nimien keräämistä naisten äänioikeuden saamiseksi myös Amerikassa. Nimet nimet aiottiin luovuttaa Yhdysvaltain kongressille.
Hänet myös valittiin liittovaltion yleisen äänioikeuden seuran puheenjohtajaksi Houghtonin kauntiin.
Valkonauhaliike
International Women’s Christian Temperance Union, jonka perustana on kristillinen arvopohja, sai alkunsa Yhdysvalloissa 1870-luvulla. Calumetissa toimiva Valkonauhayhdistys toimi paikkakunnalla suomalaisena haaraosastona. Sen tehtävänä oli epäsiveellisyyden poistaminen ja raittiuden edistäminen.
Valkonauhayhdistyksen toimivin jäsen ja sen vireillä pitäjä oli Maggie J. Walz.
Hänen elämänsä kohokohtia vuonna 1910 oli, kun hän sai osallistua International Women’s Christian Temperance Unionin (suom. Valkonauhaliike) Glasgown maailmankongressiin Yhdysvaltojen valtuuskunnan jäsenenä, ja pääsi itsensä USA:n presidentin vastaanotolle Valkoiseen taloon.
Women’s Home, College and Sanatorium
Auttaakseen nuoria kielitaidottomia naisia Walz perusti siirtolaisnaisten vastaanottokeskuksen (Women’s Home, College and Sanatorium), joka toimi Marquetten vanhassa Superior-hotellissa 1909-luvun tietämissä. Hänellä oli jo aikaisempaa kokemusta iltakurssien järjestämisestä ja koulutuksesta. Myös täällä opetettiin tytöille ja nuorille naisille englannin kielen lisäksi musiikkia, kotitaloustaitoja, erityisesti amerikkalaista ruoanlaittoa.
Maggie J. Walzin on laskettu toimineen aktiivisesti 22 järjestössä, joista suurin osa oli raittius- ja naisjärjestöjä. Hän oli jäsen myös paikallisessa Tornionlaakso-yhdistyksessä.
Michiganin osavaltio arvosti myös amerikansuomalaista naisasianaista Maggieta. Vuonna 2015 hänen nimi lisättiin Michiganin Women’s Hall of Fame -luetteloon. https://miwf.org/celebrating-women/michigan-womens-hall-of-fame/maggie-walz
Maggie perusti Drummond Islandin suomalaissiirtolan
Vuosisadan vaihteessa sai Maggie J. Walz mielenkiintoisen ehdotuksen Marquetissa olevalta maakonttorin hoitajalta. Michiganin pohjoisosassa sijaitsevalle Drummondin saarelle pitäisi perustaa siirtola. Saari oli harvaan asuttu ja tuumasta toimeen Maggie hyväksyi ehdotuksen. Hänen suurin haave oli ollut rakentaa tyhjästä suomalaiskylä, jota johdettaisiin raittius- ja osuustoimintaliikkeen ja apostolisluterilaisin periaattein. Apostolic Lutheran Church (suom. rauhansanalaisuus, pikkuesikoisuus) on perusnäkemyksiltään vanhoillislaestadiolainen ryhmittymä, mutta on pääuomaa opillisesti väljempi suuntaus.
Utopiayhteisö pohjautui siis kristilliseen raittiusajatteluun, feminismiin ja vähäosaisten amerikansuomalaisten auttamiseen.
Maggie sai ison maa-alueen Drummond Islandin saarelta ja viereiseltä Sugar Islandilta välitettäväksi. Hänelle myönnettiin ”land agentin” asema 1902. Hän siis ryhtyi kiinteistönvälittäjäksi hallituksen nimissä. Tonteista tarvitsi maksaa 14 dollarin toimistopalkkio ja 5 dollarin kartoitusmaksu. Tontteja piti viljellä viisi vuotta, jonka jälkeen tontti luovutettiin omistuskirjalla sen raivaajalla ja tontille piti rakentaa talo ns. homesteadact. Rahaa ei siis tarvittu, vain kovaa työtä kivisillä ja metsäisillä tonteilla. Maa oli laihaa: kuivaa, vähämultaista, kivistä.
Ensimmäiset tulokkaat majoittuivat Scammon’s Coven lahdella vanhaan rakennukseen, joka oli saatu kaupanpäällisiksi. Maggie matkusti suomalaisten asuinpaikoille ja värväsi asukkaita kommuuniinsa. 12. toukokuuta 1905 ensimmäiset parisenkymmentä asukasta saapuivat höyrylaivalla. Vuonna 1913 asukkaita oli noin sata suomalaista, enimmillään jopa kaksisataa.
Asutus lisääntyi ja olot järjestyivät. Asukkaat elivät maaviljelyksestä ja karjanhoidosta, mansikanviljely oli kannattavaa. Lisätuloja saatiin metsätöistä. Saarelle rakennettiin sahalaitos, lastauslaituri, jauhomylly, tiilitehdas, koulu, kirkko. Kaikki osuustoiminnallisia laitoksia.
Maggie itse toimi postiaseman hoitajana viisi vuotta. Muutettuaan myöhemmin Kuparisaarelle toimi hän sieltä käsin useita vuosia saaren siirtolaisten hyväksi.
Asukkaat kunnioittivat Maggieta. Drummond Islandin ensimmäisen kaupungin nimeksi tuli Kreetan, genetiivi sanasta Kreeta. Nimi oli asukkaiden itsensä kyläkokouksessa valitsema vuonna 1905.
Politiikka sotki tämänkin kokeilun. Ihanneyhteiskunnan rakentaminen ei onnistunut ja Maggie tunnusti vuonna 1913 epäonnistuneensa. Radikaaleja kommunisteja muutti työttömyyden vaivaamalta Kuparisaarelta. Nämä sosialistit ottivat johdon Kreetanin koloniassa 1914 ja perustivat sinne sosialistisen järjestön osaston. He valitsivat vaaleilla kaikkiin johtaviin tehtäviin omat päättäjät.
Vaaleilla syrjäytetty Maggie palasi pysyvästi Calumetiin. Tästä alkoi amerikkalaisen unelman alamäki.
1930-luvun alkuvuosina suomalaisyhteisö lakkasi olemasta sosialistijohtoinen. Drummond-saaren suomalaisasutuksesta muistuttaa enää hautausmaa ja sinne haudatut suomalaissyntyiset.
Maggie J. Walzista tuli varakas nainen
Tornionlaaksossa syntynyt Maggie eli täysillä amerikkalaista unelmaa. Kuten yllä on luettavissa, hän oli monessa mukana, uskomattoman ahkera ja hyvän liikemiesvaiston omaava.
Hän rakennutti omilla varoilla ja pankkilainan turvin 35 000 dollarin arvoisen kolmikerroksisen kivitalon vuonna 1902 Calumetiin Pine-kadulle. Talosta muodostui Calumetin amerikansuomalaisten oma kauppakeskus, (The commercial center of Calumet’s Finnish community). Arkkitehtinä toimi Charles K. Shand, joka oli suunnitellut myös Red Jacket Opera Housenin, tunnetaan nyt Calumet Theatre -nimellä.
Kivitalon alakerrassa oli kauppoja, Maggien omistama naisten leninkiliike, muissa kerroksissa vuokra-asuntoja ja amerikansuomalaisille oli tarjolla monenlaista palvelua: laivalippujen myyntiä, työvoimavälitys, valtion uudisasukasagentin tehtäviä. Maggie oli kääntäjä, tulkki, notaari, kiinteistönvälittäjä ja tässä talossa toimitettiin lisäksi Amerikan Suometar -lehteä, jonka taloudesta Maggie vastasi.
Maggie J. Walz oli aina muodinmukaisesti pukeutunut. Hän rakasti koruja ja turkiksia ja kukkahattuja. Mutta varsinainen lady hän ei ollut, ei ainkaan Keweenaw People -artikkelisarjan mukaan. ”She was often described as unladylike, if not downright masculine. ’She may wear skirts, but she’s no lady!’”
Elämä toi suuren muutoksen, kun tulipalo tuhosi Walzin komean liiketalon ja samalla hänen arkistonsa. Maggie myös avusti hätääkärsiviä, mikä osaltaan myös aiheutti taloudellista vahinkoa. Lopullinen niitti tuli Kuparisaaren kaivososakkeiden romahduksessa, jossa Maggie J. Walz menetti koko omaisuutensa. Amerikkalainen unelma sai surullisen lopun.
Keweenaw People – Maggie Walzista kertova artikkeli päättyy seuraavasti: ”She acted locally, nationally, and internationally to advance women’s rights, and was a powerful advocate for new American citizens.”
Maggie Johanna Walz kuoli 65-vuotiaana 9.11.1927 keuhkokuumeeseen Laurium sairaalassa Houghton Countyssä Michiganin osavaltiossa. Hänet on haudattu Calumetiin.
Lisätietoja:
Maggie J. Walzin nimi ja syntymäpaikka esiintyy eri muodoissa mm. Lauri Toiviaisen artikkelissa ”Torniossa 1861 syntynyt Margareeta Johanna Kontra Niiranen” ja NPS.gov -sivustolla ”Margareeta Johanna Konttra Niiranen”.
Tässä artikkelissa käytetään nimeä Greta (Kreeta) Johanna Wälivainio, joka myös esiintyy Roland Juntin artikkelissa ja Ylitornion seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelossa 1860-1880 sekä rippikirjoissa 1855-1864.
