Lyyli Andersin – Kuopion Rouvasväen yhdistyksen puheenjohtaja

Kulttuurikodin kasvatti Lyyli Augusta Andersin o.s. Canth (1880-1969) oli kirjailija Minna Canthin (1844-1897) ja Jyväskylän seminaarin luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand Canthin (1835 -1879) nuorin tytär. 

Lyylin äiti ja isä olivat solmineet avioliiton Kuopiossa syyskuussa 1865. Kaikki seitsemän lasta syntyivät Jyväskylässä: Anni (1866-1911), Elli Vilhelmina (1868-1944), Hanna Ulrika (1870-1889), Helka Maria (Maiju) (1872-1943), Carl Johan (Jussi) (1874-1929), Petter Henrik (Pekka) (1879-1959) ja Lyyli Augusta (1880-1969). Hanna kuoli jo 19-vuotiaana influenssaan Helsingissä, jossa hän oli ollut opiskelemassa Helsingin jatko-opistossa. Lyyli oli ainoa Minna Canthin lapsista, joka kirjoitti ylioppilaaksi. 

Johan Ferdinand Canth kuoli 44-vuotiaana pitkään sairastettuaan ja Lyyli Augusta syntyi isänsä kuoleman jälkeen. Vanhin tytär Anni oli tuolloin 13-vuotias ja Minna Canth 35-vuotias leski. 

Minna muutti lapsineen Jyväskylästä Kuopioon ja lunasti isänsä aikoinaan perustaman lankapuodin ja talon, koska leskeneläkkeellä, joka oli 1/4 osa miehen palkasta, ei elätetty suurperhettä, johon kuului kauppa-apulaisia ja veli Gusti sekä äiti Ulrika.

Opintoja

Minna Canth oli itse saanut käydä kouluja, ja kouluun hänen lapsensa pääsivät kuopiolaisten ”fiinien” rouvien paheksumisesta huolimatta. 

Nuorin lapsista Lyyli kävi Kuopion ruotsalaista yhteiskoulua, joka oli perustettu 1889. Minna-äiti oli pannut Lyylin ruotsinkieliseen yhteiskouluun, vaikka hän itse oli mitä suurimmassa määrin suomenmielinen. Lasten etu menee monen edun edelle, näinhän se on. Yhteiskouluaate ja tyttöjen mahdollisuus vihdoinkin kirjoittaa ylioppilaaksi ohitti kirkkaasti kielipolitiikan. 

Minna halusi tyttärelleen samanlaisen koulusivistyksen kuin nuoret miehetkin. Ylioppilaaksi Lyyli kirjoitti yksityisesti vuonna 1899 Kuopion lyseosta. Seuraavaksi oli vuorossa yliopisto-opiskelu erivapauden turvin Suomen Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa 1899 ja samalla Lyyli  liittyi jäseneksi Savo-Karjalaiseen osakuntaan.

Lyyli muistelee koulunkäyntiään Naisten Ääni -lehdelle 1.5.1937: ”Hän [Minna Canth] seurasi mielenkiinnolla koulunkäyntiämme. Yhteiskouluaatteen innokkaana kannattajana äitini muutti minut suomalaisesta valmistavasta koulusta ruotsalaisen yhteiskoulun valmistavaan – suomalaista yhteiskoulua ei ikävä kyllä vielä silloin ollut Kuopiossa. Läksyt sain kumminkin hoitaa itsenäisesti ja kamppailla yksin minulle, ummikkosuomalaiselle, oudon kielen kanssa. Ei olisi tullut mieleenkään mennä moninaisten töiden kuormittavaa äitiämme läksyissämme tai muilla pienillä murheillamme vaivaamaan.”

Avioliitto Fjalar Andersinin kanssa ja kaksi tytärtä

Rakkaus astui kuvioihin ja ”sekoitti” Lyylin yliopisto-opinnot. Kuopiolaisen Fjalar Andersinin (1877-1952) kanssa kauneudestaan tunnettu Lyyli vihittiin vuonna 1901. Fjalar opiskeli samaan aikaan myös yliopistossa ja Suomen Liikemiesten kauppaopistossa. Fjalarin valmistumisen jälkeen he muuttivat Viipuriin ja sieltä Kuopioon, jossa Fjalar työskenteli toimitusjohtajana Osakeyhtiö Minna Canthin Perilliset Oy:ssä vuodet 1907-1915. Kolmekymmentä vuotta olivat naiset johtaneet lankapuotia, joka Minna Canthin kuoleman jälkeen muutettiin osakeyhtiöksi. Nyt oli suvun miesten aika ottaa johto käsiinsä. Andersinin perhe jäi asumaan pysyvästi Kuopioon. Fjalar oli töissä Pohjoismaiden Yhdyspankin Kuopion konttorin johtajana vuoteen 1941. Hän istui myös Kuopion kaupunginvaltuustossa ja osallistui erittäin aktiivisesti moniin eri järjestöihin, jääkäriliikkeeseen ja suojeluskuntaan.

Vuonna 1902 Fjalarille ja Lyylille syntyi ensimmäinen tytär Aili Elisabet ja toinen tytär Irma vuonna 1905. Lasten mielestä äiti oli hyvin konservatiivinen ja kotona oli kova kuri. Tytöt kävivät tyttökoulun ja heiltä odotettiin porvarisperheen tyttärille sopivaa säädyllistä käyttäytymistä. Molemmat tytöt harrastivat kirjoittamista isoäitinsä tapaan. 

Irma karkasi jopa kotoaan juuri tämän tiukan ilmapiirin vuoksi ja muutti Helsinkiin. Hän kirjoitteli naistenlehtiin artikkeleita mm. Hopeapeiliin nimimerkillä Kitty ja julkaisi kauneutta käsitteleviä opaskirjoja kuten Nuori tyttö – ole kaunis Otavan kustantamana. Irma Andersin matkusti paljon ja kävi mm. Islannissa, josta kirjoitti opaskirjan. Vuonna 1942 hän avioitui Helsingissä Nils Bertil Dahlgrenin (1914-1966) kanssa mutta erosi myöhemmin.

Aili sen sijaan kirjoitti runoja ja hän ei avioitunut milloinkaan, asui koko elämänsä lapsuuden kodissaan Kanttilassa käyden isänsä tavoin töissä Yhdyspankissa. Irma muutti avioeronsa jälkeen Kanttilaan ja asui siskonsa Ailin kanssa Kanttilan pihapiirissä aina vuoteen 1974, jolloin kiinteistö myytiin. Sisarukset herättivät huomiota pukeutumisellaan ja Irma tulipunaisen tukan ansiosta. Olihan siinä ankaralla äidillä kestämistä, arvelisin. 

Aktiivinen yhdistysihminen

Myös Lyyli oli mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa Kuopiossa kuten miehensäkin ja sisarensa Maiju Vuorisalo. Hän oli puheenjohtajana (1919-1920) ja varapuheenjohtajana Kuopion Kansallisen Kokoomuksen naisissa. Hän edusti Myös Kuopion Kansallista kokoomusta puoluekokouksessa vuonna 1923.

Kuopion Rouvasväen yhdistyksen puheenjohtajana Lyyli toimi, oli sen puheenjohtajanakin 1930-luvulla. Vuonna 1920 perustettiin Kuopion sotilaskotiyhdistys, jonka tarkoitus oli ylläpitää sotilaskotia. Tuolloin Lyyli Andersin valittiin johtokuntaan ja hän toimi myöhemmin yhdistyksen varapuheenjohtajana. 

Minna Canth sai patsaan kuopiolaisten naisliittolaisten ansiosta. Varoja oli Suomalaisen Naisliiton yhdistyksissä kerätty 25 vuotta. Patsas paljastettiin toukokuussa 1937 Kuopiossa ja se oli ensimmäinen naiselle omistettu patsas maassamme. Seppeleen patsaalle laskivat ensimmäisenä Minna Canthin tyttäret: Elli Canth, Maiju Vuorisalo ja Lyyli Andersin. 

 Toiminimi Minna Canthin Perilliset Oy:n liiketoiminta loppui 1977

Oli Minna Canthin tahto, että hänen kuusi lastaan jatkaisivat yrityksen toimintaa. Ja näin tapahtuikin ja sen hän teki omalla tavallaan. 

Vuoden 1879 elinkeinoasetus poisti esteet yrittäjyyden tieltä ja kauppiaaksi sai ryhtyä juridisesti vain tekemällä ilmoituksen maistraattiin. Minna Canth oli leski ja ja täysvaltainen omien asioiden hoidossa ja lakikin soi hänelle mahdollisuuden ryhtyä liikkeenharjoittajaksi.

Minna Canth oli varovainen liikenainen, joka huolehti maksuistaan ja vältti ostamasta luotolla. Varallisuus kasvoi ja takasi suuren perheen lapsille paremman ja turvallisemman elämän. Minna Canth oli viimeisten vuosiensa aikana siirtänyt kaiken omaisuutensa lastensa nimiin. Hän halusi huolehtia lastensa talouden tuomasta turvallisuudesta mutta samalla sitoi heidät isänsä perustamaan yritystoimintaan.

Minna Canthin lapset muuttivat lankapuodin vuonna 1902 osakeyhtiöksi. Perheyrityksen johdossa vuoteen 1907 toimi Minnan uskottu Elli Canth. Häntä seurasi Lyylin aviomies ja Liikemiesten kauppaopiston käynyt August Fjalar Andersin. Seuraavaksi johtoon nousi FM Erkki Reijonen, joka oli Maiju Westerlundin kälyn Lyyli Westerlundin aviopuoliso. Seuraava johtaja tuli ydinperheestä, sillä Minna Canthin poika Kaarlo Juho nimitettiin toimitusjohtajaksi 1917 ja hänen jälkeensä Jussi Canth, myös Minna Canthin poika, johti liikettä kuolemaansa asti vuonna 1929. Jussi Canthin vävy Kaarlo Lommi jatkui appiukkonsa jälkeen toimitusjohtajana.

Jussi Canthin aikana liike laajensi toimintaa huomattavasti mm. osallistumalla tukkukauppaan ja muutenkin liiketoiminnan eri osia yhtiöitettiin. Minna Canthin Perilliset Oy lakkasi olemasta vuonna 1977 ja liitettiin osaksi Hallman OY:tä. 

Minna Canthin Perilliset Oy:n johtokunnan puheenjohtajana Lyyli toimi 1930-luvulla. 

Liikkeen kangasosastoa johti Maiju Vuorisalo vuosina 1922-1929 ja hänen jälkeensä Jussi Canthin tytär Aune Canth vuodet 1930-1966. 

Pääliikkeen tontti oli pysynyt koko ajan Minna Canthin perikunnan omistuksessa aina siihen asti, kun Kanttila realisoitiin maaliskuussa 1974 huutokaupassa, jossa Suomen valtio tarjosi korkeimman hinnan. Kanttilan tarina ei ole suinkaan loppunut. Minna Canthin ja myöhemmin hänen lastensa omistama Kanttila on tällä hetkellä Minna Canthin talo ry:n omistuksessa, joka osti sen vuonna 2017. Tontin omistaa Kuopion kaupunki. 

Lyyli Andersin lahjoitti Minna Canthin jäämistöä Kuopion museolle ja Kuopion kaupunginkirjastolle.

Lyyli Andersin kuoli vuonna 1969 ja hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle Andersinien sukuhautaan, lähelle Minna, Elli ja Jussi Canthin hautoja. Samaan perhehautaan on haudattu myös aviomies ja tyttäret Aili ja Irma. 

Kirjoittaja:

Raili Ilola

Lähteet:

SININEN KIRJA : SUOMEN TALOUSELÄMÄN HAKEMISTO, 1.6.1937. 

hautahaku.fi

digi.kirjastot.fi

Nummela, Ilkka: Toiselta kantilta; Minna Canth liikenaisena. SKS 2004.

Ilola, Raili: Maiju Vuorisalo – Suomalaisen Naisliiton Porin osaston ensimmäinen puheenjohtaja ja naisasianainen. Naisten ääni 

UUSI SUOMI, 22.3.1923 NO 67.

SAVON JÄÄKÄRI, 18.6.1920 NO 67.

JAHVETTI : PSR:N POIKIEN OMA LEHTI, 15.12.1930 NO 12.

POHJOIS-SAVO, 30.1.1937 NO 15.

SAVO, 28.1.1937 NO 22.

NAISTEN ÄÄNI, 1.5.1937 NO 9.

SUOMEN NAINEN, 15.3.1929 NO 6-7.

Maijala, Minna: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth. Otava 2014.

POHJOIS-SAVO, 1.8.1937 NO 114.

Lisätiedot:

Sukunimi:

Andersin, o.s. Canth

Etunimi:

Lyyli Augusta

Elinaika:

1880-1969

Synnyinpaikka:

Jyväskylä

Kuolinpaikka:

Kuopio