Linda Maria Sibelius (1863-1932) syntyi Hämeenlinnassa Sibeliuksen kulttuurikotiin. Musiikki yhdisti Sibeliuksen perhettä. Linda valmistui opettajaksi, oli täysihoitokodin johtajatar ja Tunisiassa lähetystyössä mutta uupui ja vietti lopun elämästään mielisairaalassa.
Linda Sibeliuksen lapsuudenkoti
Lindan isä oli Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius (1821-1868) ja äiti Maria Charlotta Sibelius o.s. Borg (1841-1897) oli Pyhäjoen rovastin Gabriel Borgin vanhempi tytär. Koti oli ruotsinkielinen säätyläiskoti. Varuskuntakaupunki Hämeenlinna oli pieni maalaiskaupunki, noin 3 000 asukasta Lindan syntymän aikoihin. Kaupungin elämään vaikutti myös siellä majaillut venäläinen sotaväki. Ennen sortovuosia suomalaiset ja venäläiset porvaristoperheet seurustelivat keskenään.
Musikaalinen Christian Gustaf oli laulanut kuorossa, kun ensimmäinen suomalainen ooppera Kaarle kuninkaan metsästys esitettiin Helsingissä maaliskuussa 1852. Koko perhe oli musiikista kiinnostunut. Linda suunnitteli pianonsoittajan uraa, mutta hän valitsi opettajan ammatin sen sijaan.
Isän kuolema ja velat
Lindan isä kuoli jo varhain, varattomana ja velkaisena. Hän oli ryhtynyt tuttaviensa takaajaksi ja joutui sen tähden velkakierteeseen. Hämeenlinnassa raivosi lavantauti ja Christian Gustaf sai tartunnan, kuoli vain muutaman päivän kuluttua. Perheen taloudellinen tilanne muuttui täysin takausvelkojen vuoksi. Ne jouduttiin maksamaan kuolinpesän varoista. Leski joutui myymään omaisuuttaan huonekaluista lähtien, jäljelle jäi vain pieni eläke.
Hämeenlinnan koti oli ollut virka-asuntona ja siitä oli luonnollisesti muutettava. Syvästi uskonnollinen ja raskaana oleva Maria Charlotta jäi leskeksi 27-vuotiaana kahden lapsensa kanssa. Kolmas lapsi Christian syntyi isänsä kuoleman jälkeen. He muuttivat useita kertoja halvempiin asuntoihin ja lopulta he pääsivät muuttamaan lujaluontoisen isoäidin ja Marian äidin Catharina Juliana Borgin ostamaan taloon Hämeenlinnan keskustaan Birger Jarlinkatu 15.
Maria alkoi hoitaa taloutta. Kodissa asui myös Marian sairaalloinen sisar Julia ja toinen sisar Tekla, pianonsoiton opettaja. Christian ja Maria Sibeliuksen lapset Linda, Jean (Janne) ja Christian (Kitti) olivat naisten kasvattamia ja suvun ainoat lapset.
Taloudellista tukea he saivat Turussa asuvalta varakkaalta liikemies Pehr Sibeliuksesta (1819-1890), joka oli poikamies, soitti viulua ja avusti usein ja auliisti veljensä Christian Gustafin perhettä. Kaikki kolme lasta saivat opiskella itselleen ammatin. Lindasta tuli opettaja, Jannesta maailmankuulu säveltäjä ja Kittistä mielisairaalan ylilääkäri.
Musiikki yhdisti perheen kaikkia jäseniä. Sisarukset soittivat usein yhdessä: Janne soitti viulua, Kitti selloa ja Linda pianoa. He esiintyivät yhdessä myös kodin ulkopuolella. Alussa ohjelmassa oli klassisia teoksia kuten Mozartia mutta myöhemmin myös Brahmsia. Sisarustrio innoitti Jannea kirjoittamaan pieniä kappaleita kuten trioja ja sonaatteja ja näitä sitten esitettiin yhdessä.
Lindan veljet menestyivät hyvin. Nuorimmasta veljestään, psykiatrian uudistajasta Christian Sibeliuksesta (1869-1922) tuli vuonna 1904 Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri ja 1908 Helsingin yliopiston psykiatrian ylimääräinen professori. Jean Sibeliuksesta (1865-1957) tuli maailmankuulu säveltäjä, 1900-luvun suurimpia sinfonikkoja.
Tampereen Suomalaisen tyttökoulun opettajana
Linda menestyi koulussa ja sai hyvät arvosanat. Hän alkoi opiskella matematiikkaa ja valmistui opettajaksi. Vuoden 1890 alussa Linda valittiin Tampereen Suomalaisen Tyttökoulun alkeismatematiikan opettajaksi. Hän muutti äitinsä kanssa Tampereelle. Kaikki oli hyvin siihen asti, kunnes äiti kuoli yllättäen Lindan ollessa 34-vuotias. Samaan aikaan Linda koki päättyneen rakkaussuhteen. Kaksi surullista tapahtumaa oli liikaa, sillä Linda oli herkkä ja masennukseen taipuvainen.
Hän jäi opettajan virasta virkavapaalle keväällä 1898 ja erosi lopullisesti virastaan keväällä 1899. Hän alkoi johtaa tuolloin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen (NNKY) ylläpitämää täysihoitokotia Annankatu 8:ssa Helsingissä.
Tunisiassa lähetystyössä ja uupuminen
Linda muutti Helsinkiin vuonna 1898, jossa myös veljet Christian ja Jean asuivat. Hän oli jättänyt virkansa Tampereen Suomalaisessa Tyttökoulussa etsiäkseen uutta elämänsuuntaa uskoon tulemisensa jälkeen.
Hän liittyi Suomen NNKY-yhdistykseen, joka oli perustettu vuonna 1896. Vuonna 1899 hänestä tuli yhdistyksen täysihoitokodin johtajatar.
NNKY:n lehdessä Kotia kohti marraskuun 1901 numerossa saatiin lukea seuraavaa: ”Lokakuun 11 pnä olivat Helsingin yhdistyksen jäsenet kokoontuneet viettämään jäähyväisjuhlaa kahdelle jäsenelle, neiti Elna Steniukselle ja neiti Linda Sibeliukselle, jotka Ruotsin L. N. T:n välityksellä lähtevät lähetystyöhön Bizerten kaupunkiin Pohjois-Afrikassa.”
Mitä oli tapahtunut 38-vuotiaalle Lindalle? N. N. K. Y:n lähetystyöntekijöiltä edellytettiin nöyryyttä, kärsivällisyyttä, palvelunhalua ja elävää uskoa. Nämä edellytykset olivat Lindalla. Koska Bizerten asuntolaan tarvittiin henkilökuntaa, tarjoutui Linda lähtemään.
Näin kertoo Kotia kohti -lehti: ”Neiti Sibelius on ollut kaksi vuotta N. N. K. Y:n täysihoitokodin johtajattarena Helsingissä ja on ollut siinä toimessa iloksi ja siunaukseksi kodissa oleville nuorille. Hänelle tuli lähtemis-käsky hiljaisena hengenkuiskauksena ilman ulkonaista kehoitusta. Ruotsissa olivat kesällä alkaneet rukoilla Jumalalta perheenäitiä kodille Birzertessä, jossa ruotsalaiset sisaremme pienine hoidokkaineen asuvat…N. N. K. Y. ei lähetä Linda Sibeliusta, vaan hän matkustaa sinne omilla varoillaan aluksi yhdeksi vuodeksi tullakseen tuntemaan oloja Tunisissa ja perehtyäkseen kieleen ja tullakseen yhä varmemmaksi siitä, tahtooko Jumala käyttää häntä työssä pakanain keskuudessa.”
Elna Stenius (1875-1949), joka oli N. N. K. Y:n lähettämä, kirjoitti ahkerasti esim. Kotia kohti ja Mot hemmet -lehtiin kokemuksistaan ja havainnoistaan Bizerten kaupungissa. Ruotsalaisen sisarjärjestön kanssa ylläpidettiin tytöille tarkoitettua asuntolaa.
Lähetystyöntekijät asuivat lähetysasemalla, jossa asui myös kasvattilapsia. Lähetystyöntekijöiden tehtävänä oli neuvoa arabinaisia taloudenhoidossa, hoitaa sairaita ja levittää evankeliumia.
Linda opiskeli ranskaa ja arabiaa. Hän osallistui myös lähetysaseman siivoukseen.
Alunperin oli suunniteltu yhden vuoden oleskelua kokeeksi. Mutta Lindan voimat ehtyivät. Jo helmikuun 12. päivänä 1902 Linda lähetti postikortin Aino ja Jean Sibeliukselle, jossa kertoi koti-ikävän vaivaavan ja hän oli myös levoton. Ruotsalainen Gertrud Almqvist lähetysasemalta halusi myös kotiin ja yhdessä hän ja Linda palasivat kotimaihinsa.
Kotimatka tehtiin Sveitsin kautta, jossa vierähti kuusi viikkoa terveyttä hoitaen. Kierreltiin eri eurooppalaisissa kaupungeissa ja Linda viipyi Berliinissä kuukauden veljensä Christianin perheessä, joka oli väliaikaisesti muuttanut kaupunkiin.
Elämä mielisairaalassa
Vuonna 1903 toukokuussa lukee lehdessä Mot Hemmet, että Linda oli palannut takaisin entiseen työhönsä täysihoitokodin johtajattareksi. Mutta vain vähäksi aikaa. Lindan elämä kulki eri reittejä kuin menestyneiden veljiensä Jeanin ja Christianin.
Tunisian paluun jälkeen Linda oli levoton, uupunut, pettynyt ja mieli järkkyi. Hän vietti pitkiä aikajaksoja sukulaistensa luona ilman työtä ja asuntoa. Lähipiiri ei enää jaksanut hoitaa rauhatonta ja syvästi masentunutta Lindaa. Hän ei toipunut koskaan ennalleen.
Veljestään Christian Sibeliuksesta (1869-1922) oli tullut vuonna 1904 Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri. Vuonna 1906 Christian Sibelius joutui tekemään vaikean päätöksen: Hän otti sisarensa yksityispotilaaksi Lapinlahden sairaalaan. Siellä Linda ei viipynyt kuin sen vuoden. Christian sai järjestettyä hoitopaikan Pitkäniemen sairaalasta ja myöhemmin Linda siirrettiin pysyvästi Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän kuoli vuonna 1932.
Molemmat veljekset kävivät katsomassa siskoaan sairaalassa ja he olivat myös kirjeenvaihdossa. Jean Sibelius lähetti nuotteja ja omia sävellyksiään. Lindalle musiikki oli elinehto, hän soitti paljon sairaalassa, tuotti siten iloa muille potilaille ja henkilökunnalle. Ollessaan terveempi Linda kävi veljiensä perheissä vierailulla, osallistui perhejuhliin ja veljensä Christianin hautajaisiin 1922.
Linda Sibelius kuoli 69-vuotiaana. Läheisistä omaisista vain Jean Sibeliuksen nimi oli kuolinilmoituksissa, joka julkaistiin Uusi Suomi -lehdessä 18.5.1932. Hautaus tapahtui Hämeenlinnassa toukokuun 21. päivänä vuonna 1932.
Linda Sibelius lepää Ahveniston hautausmaalla Hämeenlinnassa Sibeliuksen perhehaudassa. Katso lähemmin: https://ahvenisto.kirkkomaa.fi/henkilo/sibelius/
Jean, Christian ja Linda Sibeliuksen lapsuudenkoti Hämeenlinnassa on museona. https://hmlmuseo.fi/kohteet/sibeliuksen-syntymakoti/
Linda Sibeliuksen arkisto on kansallisarkistossa, muistelmat (kansio 113).
MuT Anna Pulkkis on musiikinteoreetikko, tutkija ja vapaa kirjoittaja, joka on kirjoittamassa Linda Sibeliuksen elämäkertaa.
