Tuleva taidekasvattaja ja kulttuurikodissa kasvanut Lilli Wilhelmina Törnudd syntyi Ylistarossa vuonna 1862. Hänen isänsä oli rovasti ja pappisstäätyä valtiopäivillä edustanut Anders Oskar Törnudd (1824-1898) ja äiti Turussa syntynyt Augusta Wilhelmina o.s. Rönnbäck (1834-1912), joka oli Turun lukion matematiikan opettajan tytär ja taitava pianisti. Ruotsinkielisessä perheessä oli kymmenen lasta, joista Lilli oli neljänneksi vanhin. Lillin isän kuoltua äiti Augusta muutti Sortavalaan, jossa Lilli työskenteli opettajana.
Äiti oli taitava pianisti ja lisäksi suvussa oli kuuluisa taiteilija, Lillin isoäidin veli. Nimittäin Lillin äidin sukuun kuului kuvataiteilija Robert Wilhelm Ekman (1808–1873), joka maalasi nationalististen ihanteiden mukaisia kansankuvauksia ja kalevalaisia aiheita. Hänen kuuluisin teoksensa on Väinämöisen soitto. Ekman maalasi Turun Tuomiokirkon kuoriosan freskot ja oli perustamassa Turkuun ensimmäistä piirustuskoulua, jossa hän myös opetti.
Musiikki ja kuvataide tuli Lillille veren perintönä. Perheen kahdesta lapsesta tuli kouluhallituksen tarkastajia. Lillistä tuli ensimmäinen piirustuksen ja käsitöiden koulutarkastaja ja hänen veljestään, Aksel Törnuddista (1874-1923) tuli kouluhallituksen ensimmäinen musiikinopetuksen koulutarkastaja. Perheet muut pojat koulutettiin virkamiehiksi, tytöistä ei ole mainintaa paitsi Lillistä.
Piirustuksenopettaja
Koska perheen isä Anders Törnudd sai Tampereen kaupunginsaarnaajan toimen vuonna 1873 alkoi Lilli opiskella Tampereen ruotsalaisessa tyttökoulussa ja sai päästötodistuksen 14-vuotiaana vuonna 1876.
15-vuotiaana Lilli muutti Helsinkiin ja aloitti taideopinnot Suomen taideyhdistyksen ylläpitämässä piirustuskoulussa ja opiskeli siellä vuosina 1877-1880. Olisiko näin, että Lilli pääsi taideopiskelijaksi sen tähden, että äiti Augusta tunsi musiikki- ja taideharrastuspiirit?
Taideyhdistyksen piirustuskoulut Helsingissä ja Turussa olivat saaneet tehtäväkseen kouluttaa piirustuksenopettajia Suomen kouluihin.
Vuonna 1880 Lilli sai päästötodistuksen taideyhdistyksen Helsingin piirustuskoulusta. Piirustuskoulun matrikkeleissa mainitaan Lillin opiskelijatovereiksi kuvataiteilijat Elin Danielson, Anna Sahlsten, Helena Schjerfbeck, Helena Westermarck ja Gösta Sundmann. Kaikki erittäin tunnettuja ja arvostettuja taiteilijoita vielä tänäkin päivänä.
Lilli opiskeli myös taiteilija Hjalmar Munsterhjelmin yksityisoppilaana 1886-1888.
Sortavalan seminaarin opettaja
Helsingin piirustuskoulusta valmistuttuaan vuonna 1880 Lilli jatkoi Aleksanterin yliopistossa. Hän opiskeli piirustuksen lisäksi akateemisia perusopintoja mm. pedagogiikan, dialektiikan, pedagogiikan ja dialektiikan historian opintoja sekä ruotsin että suomen kieltä.
Opetus kiinnosti ja pätevyyden hankkiminenkin onnistui. Vuonna 1882 Lilli Törnudd auskultoi Hämeenlinnan normaalilyseossa ja seuraavana vuonna suoritti piirustuksenopettajan opettajapätevyyden. Opettamisen hän aloitti Mia Sahlbergin Helsinkiin perustamassa tyttöjen yksityiskoulussa, Sahlbergska skolanissa ja Hilja Tavastsjernan tyttökoulussa. Näissä hän opetti vuosina 1883-1889. Myös muu opiskelu työn lomassa onnistui.
Hän suoritti kaunokirjoituksen opintokokonaisuuden vuonna 1887 ja parin vuoden päästä oli vuorossa käsityöopettajatutkinto. Tutkinto sisälsi vaadittavat oppikoulukokeet seminaarin piirustuksen ja käsitöiden opettajattaren virkoja varten. Hänen käsityöopettajakoulutuksensa vastaava opettaja oli Ida Godenhjelm (1837-1913), naisten koulutuksen uranuurtaja, ja joka perusti miehensä kanssa Helsinkiin ensimmäisen suomenkielisen tyttökoulun 1869.
Tutkinnon suorittamisen jälkeen Lilli siirtyi kouluhallituksen määräyksestä käsityön ja piirustuksen opettajattareksi Sortavalan seminaariin vuonna 1891, jolloin hän oli 29-vuotias. Tästä valinnasta tehtiin valitus itselleen keisarille. Valituksen tehnyt yritti osoittaa, että pappilan tytär ei ollut voinut oppia kutomaan. Lilli Törnudd sai viran ja valitus hylättiin.
Toimiessaan Sortavalan seminaarissa opettajana hänen asiantuntemustaan käytettiin hyväksi seminaarien ja kansakoulujen piirustuksenopetusta käsittelevässä komiteassa jäsenenä vuonna 1904 sekä myös jäsenenä käsityönopetuskomiteassa 1911.
Lilli Törnudd oli myös ahkera asiantuntijakouluttaja. Hän järjesti käsityö- ja piirustuskursseja kansakoulunopettajille.
Vuonna 1891 alkanut ura Sortavalan opettajakoulutusseminaarissa päättyi kaaokseen sisällissodan takia 1917-1918. Ruoka loppui ja opettajat joutuivat lähtemään pois. Lilli Törnuddin suunta oli nyt Helsinki.
Kouluhallituksen tarkastaja ja metodiikan opettaja
Vuonna 1918 Lilli Törnudd nimitettiin Helsinkiin kouluhallitukseen piirustuksen ja tyttöjen käsitöiden koulutarkastajaksi, joka myöhemmin muutettiin käsitöiden ja kotitalousopetuksen tarkastajan viraksi. Vuonna 1927 virkalain nojalla hänen oli otettava ero.
Törnudd aloitti tarkastajan viran rinnalla opettamisen piirustuksenopettajain valmistusosastolla piirustuksenopetuksen metodiikan opettajana Ateneumin rakennuksessa sijaitsevassa Taideteollisuuskeskuskoulussa vuonna 1918. Kevätlukukaudella opetusta ei voitu järjestää täydellä panostuksella, sillä toukokuussa valkoisten joukko-osastot majoittuivat pitkäksi aikaa Ateneumiin. Lukuvuonna 1919–1920 työrauha palautui ja opetustyö jatkui normaalisti.
Julkaisutoiminta
Virkamiehen ja kouluttajan lisäksi Lillillä oli laaja kirjallinen alaansa liittyvä julkaisutoiminta. Hän kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi. Hän oli kielitaitoinen, matkusti ulkomailla ja valppaasti seurasi alansa uutisvirtauksia ja osasi soveltaa näitä oppeja myös suomalaiseen koulujärjestelmään.
Vuonna 1889 hän teki omilla varoilla opintomatkan Saksaan ja Ranskaan ja vuonna 1894 opintomatkan stipendin turvin Ruotsiin, Saksaan, Tanskaan ja Italiaan. Vuonna 1897 Lilli Törnudd sai Sortavalasta virkavapaata ja matkusti Ruotsiin, Saksaan, Sveitsiin ja Italiaan.
Naiskäsitöiden uudistettu opetus sekä piirustuksen ja kaunokirjoituksen opetuksen oppikirjat ja opetuskysymyksiä käsittelevät kirjoitelmat tekivät hänestä tunnetun ja arvossa pidetyn asiantuntijan. Tähän sopii tieto siitä, että kaunokirjoitus kuului piirustusopintoihin ja opetuksesta vastasi tuohon aikaan piirustuksenopettaja.
Lilli Törnuddin kirjoittamat kirjat, joista osa löytyy yhä antikvariaateista ovat:
Naiskäsitöiden oppikirja kansakoulun opettajattaria varte, WSOY 1902
Piirustusopetuksen ohjeita, Werner Söderström 1903
Kuuluisia taideteoksia, K. J. Gummerus 1923
Kuuluisia taideteoksia; ohjeita niiden ymmärtämiseen, K. J. Gummerus 1923
Kirjoituksen opetus uusien psykologisten ja fysiologisten periaatteiden mukaan, 1924
Kuvaanto-opetuksen metodiikka, 1926
Yhdistystoimintaa
Lilli Törnudd oli Sortavalan museon johtokunnan jäsen
Itä-Karjalan kotiteollisuusyhdistyksen johtokunnan jäsen 1909–1918
Piirustuksenopettajayhdistyksen perustaja ja varapuheenjohtaja 1906
Taidetta kouluihin -yhdistyksessä sihteeri
Väitöskirja
Väitöstutkimuksessaan Alma Muukka-Marjovuo löytää 1920-luvun suomalaisen taidekasvatuksen avantgarden. Tänä kautena eri taidekasvatuksen lajit olivat läheisesti tekemisissä toistensa kanssa.
Väitöskirja esittelee fenomenologisten menetelmien avulla Lilli Törnuddin (1862-1929) ja hänen kehittämänsä taidekasvatuksen metodiikan. Törnudd pyrki perustamaan ”Uuden koulun”, joka pohjautuisi käsillä tekemisen, yksilöllisen ilmaisun ja oman ajattelun opettelemisen arvostamiseen. Törnudd halusi uudistaa koulua oppilaskeskeisemmäksi ja tuoda taiteen ja taiteellisen ajattelun tieteen rinnalle.
Lisätietoja Lilli Törnuddista ja hänen metodiikasta saa väitöskirjasta. Muukka-Marjovuo, Alma: Taidetunteen kasvattaminen: Lilli Törnudd; taidekasvatuksen maailmoja luomassa. Väitöskirja. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, taiteen laitos 2014.
Kuolema korjasi uupuneen
Lilli Törnudd kuoli kotonaan Helsingissä vaikean sairauden uuvuttamana 67-vuotiaana. Kansakoulun Lehti kirjoitti muistopuheessaan marraskuussa 1929 seuraavasti:
”Pimeänä syksyisenä päivänä, marraskuun kahdeksantenatoista, levisi Helsingissä suusta suuhun tieto, että täysin palvelleena toimestansa eronneen Kouluhallituksen piirustuksen ja naiskäsitöiden opetuksen tarkastajan Lilli Törnuddin käsi on ijäksi kangistunut, silmä sammunut. Hänen ei tarvinnut odottaa tuskallisen taudin hivuttavaa loppua; äkillinen keuhkokuume oli 1/2 10 aamulla lyönyt tomuksi voimakkaan elämisen tahdon.”
Rovasti Walter Lampén siunasi Lilli Törnuddin 23.11.1929 Helsingin Vanhan hautausmaan kappelissa. Valkea arkku oli koristeltu liljoin. Läsnä olivat surevat omaiset, Sortavalan seminaarin entisiä opettajia, virkamiehiä Kouluhallituksesta ja Opetusministeriöstä, Helsingin taideteollisuuskeskuskoulun piirustuksenopettajaosaston nykyisiä oppilaita ja opettajia jne.
Kouluhallituksen piirustuksen ja käsitöiden tarkastaja Lilli Törnudd lepää Malmin hautausmaalla.
