Liisi Kivioja toimi kansakoulunopettajana, kansanedustajana ja sokeain työkoulun johtajana ennen kuin hänestä tuli pankinjohtaja Kalajoen Kansallis-Osake-Pankin asioimistoon.
Siikajoelta Jyväskylän seminaarin kautta ammattiin
Liisi (Lisa) Annantytär Kivioja (o.s. Kari, ent. Paakkari) syntyi 10.1.1859 Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla. Siikajoki erotettiin vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Geni-sivuston mukaan äiti, talollisen tytär Anna Greta (s.1838), asui isänsä ja äitinsä taloudessa aviottoman tyttärensä, Lisan, kanssa vuoteen 1877 saakka, jolloin tytär 18 vuotta täytettyään lähti opiskelemaan Jyväskylään Suomen ensimmäiseen opettajaseminaariin. Seminaari oli perustettu vuonna 1863. Hänen oli haettava opiskelupaikkaa Jyväskylästä asti, koska Raahen seminaari, joka olisi ollut lähellä, aloitti toimintansa vasta vuonna 1896. Seminaarilainen sai tuohon aikaan nauttia yhtä suurta kunnioitusta kuin ylioppilas.
Kansakouluasetus annettiin vuonna 1866, jonka jälkeen kansakouluja alettiin perustaa seuraavina vuosikymmeninä. 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella kiertokoulut olivat maaseudulla tärkeitä. Siikajoen Ylipäähän on perustettu Siikajokilaakson ensimmäinen kansakoulu vuonna 1881 ja Revonlahdelle vuonna 1891. Kumpikaan näistä ei siis olisi ehtinyt Liisin opinahjoksi. Hänen on siis täytynyt käydä kiertokoulua. Useissa elämäkerroissa mainitaan, että hän pääsi itseopiskelun avulla Jyväskylän seminaariin.
”Seminaariin pyrkijöitä seulottaessa »yleisenä perusohjeena pidettiin, että oppilaaksi aikovan ymmärrys, luonnon lahjat sekä yleinen taipumus oppiin pääasiallisesti olisi tutkinnossa keksittävä». Nämä ominaisuudet olivat painavampia kuin »tietojen laajuus kaikissa aineissa». (…) Lehtorit antoivat pyrkijöistä lyhyen lausuntonsa »0mantunnon mukaan». (…) Nämä »pyrkiväisten kokeet» kestivät kolme päivää. (…) Pääosa seminaariin saapuneista omasi kansakoulutiedot, joko itseopiskelleina tai jossakin koulussa saatuina.” (Halila)
Liisi valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1881. Opettajan paperit saatuaan hän työskenteli kansakoulunopettajana Vähässäkyrössä vuosina 1881–1882 ja kansakoulunopettajana Oulunsalossa vuosina 1882–1888. Liisi solmi avioliiton vt. kappalainen Aapeli Kiviojan (1863–1909) kanssa Oulunsalossa 20.6.1888. Tuore aviopari muutti Akaalle vuonna 1889.
Vuodet 1891–1897 Amerikassa
Kiviojat asuivat Amerikassa Ashtabula Harborissa Ohiossa kuusi vuotta. He molemmat työskentelivät suomalaisten siirtolaisten keskuudessa. Aapeli Kivioja toimi siirtolaispappina. Liisi otti osaa siirtolaisten kansallisiin ja raittiusrientoihin tutustuen sikäläisiin oloihin, joihin hän usein viittasi tultuaan valituksi kansanedustajaksi ja pitäessään puheita eduskunnassa.
Amerikan-vuosinaan he adoptoivat pojan. Heillä ei ollut omia lapsia. Läksiäislahjaksi he saivat Fairpartin seurakunnalta hopeamaljan alusvateineen. Malja on Liisi Kiviojan kuoleman jälkeen ollut Kalajoen seurakunnan kastemaljana. Siihen on kaiverrettu ”Muisto Fairpartin seurakunnasta pastori A. Kiviojalle”.
Kalajoelle ja eduskuntaan
Suomeen palattuaan Kiviojat asuivat monella paikkakunnalla Aapelin työpaikkojen vaihtuessa. Hän toimi Nakkilan kirkkoherran apulaisena vuonna 1897, Naantalin kirkkoherran apulaisena vuonna 1898, Vähänkyrön vt. kappalaisena vuonna 1898, Teuvan kirkkoherran apulaisena vuonna 1899 ja Kalajoen kappalaisena 13.10.1901 alkaen. Aapeli kuoli matkalla Helsingistä Kalajoelle 27.1.1909.
Kalajoesta tuli lopulta Liisille kotipaikka elämänsä loppuun asti. Erkki Ahon kirjoittaman elämäkerran mukaan teuvalaiset pyysivät tarmokkaan pastorskan kansanedustajaehdokkaaksi ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Hänet valittiin Suomalaisen puolueen listoilta kansanedustajaksi Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä vuonna 1907. Matka eduskuntaan kulki Kalajoelta. Hän toimi kansanedustajana 22.5.1907–28.2.1910. Valiokuntatyöskentely: Kunnallisvaliokunta, Suuri valiokunta, Työväenasiainvaliokunta.
Eduskuntatyössä Kivioja ajoi puolueensa muiden naisedustajien rinnalla naisten, lasten ja perheiden asioita kuten naisille oikeutta kaikkiin valtion virkoihin, kätilöiden palkkaamista kuntiin, 21 vuotta täyttäneille aviovaimoille täysivaltaisuutta itseensä ja omaisuuteensa nähden, äitien vakuutuslainsäädännön parantamista ja aviottomien lasten aseman parantamista, mutta myös muun muassa yleistä oppivelvollisuutta ja kansankirjastojen avustamista.
Liisi piti koulupakkoa ongelmallisena, koska se saattaisi aiheuttaa katkeruutta vähävaraisissa perheissä, kun kaikki oppivelvollisuusikäiset olivat poissa kotitöistä samaan aikaan. Hän ehdotti Amerikan-mallia, jossa kaikkien perheen lasten ei tarvinnut olla koulussa samaan aikaan, vaan kukin kävi koulua 16 viikkoa kerrallaan.
Supistettu kansakoulu Siikajoella
Ritva Ala-aho kertoi Naisten Äänen haastattelussa keväällä 2025, että hän on käynyt supistettua kansakoulua Siikajoella. ”Se tarkoitti, että I, II ja III luokka aloittivat syksyllä koulun 15.8. ja kävivät koulussa maanantaista lauantaihin 15.9. asti. 16.9. – 15.5. välisenä aikana nämä pienet oppilaat kävivät koulussa joka lauantai. 15.5. – 16.5. jälleen joka päivä. Silloin isot lapset (IV luokasta ylöspäin) pääsivät koulusta tekemään maatilan töitä.” (https://www.naistenaani.fi/ritva-ala-aho-allakka-taynna-menemisia/) Kirjoittajan mielestä tämä kuulostaa ”Amerikkalaiselta mallilta”.
Puolison kuolema vuonna 1909
Raahen Sanomat uutisoi tammikuussa 1909: ”Aapeli Kiwioja. Eilen kuoli junassa Kronobyn ja Kokkolan wälillä äkkiä Kalajoen kappalainen pastori Aapeli Kiwioja, matkalla kotiinsa Helsingin diakonissalaitoksesta.
Wainaja oli pitemmän aikaa sairastanut sydäntautia ja oli ollut ylempänä mainitussa laitoksessa hoidettawana. Sieltä oli hän lähtenyt kotimatkalle siksi terwehtyneenä, että oli saanut luwan ryhtyä wirkaansa hoitamaan. Toisin oli kuitekin määrätty.
Puolisona oli wainajalla w:sta 1888 kansanedustaja Liisi Kiwioja. Hän yhtyi junassa miehensä seuraan, palaten esitelmämatkoilta ja oli siis läsnä, kun kuolema korjasi puolisonsa.”
Raahen Sanomat uutisoi heinäkuussa: ”Yhden ylimääräisen armowuoden on senaatti myöntänyt Kalajoen edesmenneen kappalaisen A. Kiwiojan leskelle Liisi Kiwiojalle.” Liisin oli siis muutettava pois pappilasta.
Eduskuntatyön jälkeen Kuopion kautta Kalajoelle
Kansanedustajakauden jälkeen Liisin ammateiksi mainitaan eduskunnan sivulla: kotitalouden hoitaja ja vt. kansakoulunopettaja vuosina 1897–1910 sekä Kuopion vanhain sokeain työkoulun johtaja vuosina 1910–1918. Liisi joutui jättämään tehtävänsä koulun taloudellisten vaikeuksien vuoksi vuonna 1918.
Kansallis-Osake-Pankki avasi Kalajoelle asioimiston vuonna 1917. Liisi palasi Kalajoelle vuonna 1918, kun hänet valittiin Kansallis-Osake-Pankin Kalajoen asioimiston johtajaksi, mikä oli tuohon aikaan harvinainen tehtävä naiselle. Suomen Nainen -lehti julkaisi uutisen: ”Kansallis-Osake-Pankin Kalajoen asioimiston esimieheksi siitä toimesta eronneen J. Syrjäsen sijaan on valittu Liisi Kivioja.” Hän hoiti tehtävää vuoteen 1925 saakka.
Liisi Kivioja 65 vuotta
Kaiku-lehti kirjoitti vuonna 1924: ”65 wuotta täyttää tänään Kalajoella pankinasioimiston johtaja, pastorinrouwa Liisi Kiwioja. Rouwa Kiwioja on toiminut sekä kansakoulun että sokeainkoulun opettajana, kunnes w:sta 1918 on hoitanut Kansallispankin asioimistoa Kalajoella. Toimelias ja pirteä rouwa Kiwioja on myöskin ollut eduskunnan jäsenenä, tullen wuosina 1907 —10 walituksi edustajaksi Waasan läänin etel. waalipiiristä. Amerikassa wuosina 1891—97 ollessaan hän otti osaa siirtolaisten kansallisiin ja raittiusrientoihin ja wieläkin hän on innokas kansallismielinen ja raittiusasian innokas kannattaja. Monet owat ne ystäwät, joiden onnitteluihin puolestamme pyydämme tänään yhtyä.”
Muistokirjoitus Suomen aistivialliskoulujen lehdessä
Liisi Kivioja kuoli 30.10.1925. ”Viime lokakuun 30:nä pnä vaipui kuolemaan Helsingissä »Mehiläinen» sairaalassa Kuopion yli-ikäisten työkoulun entinen johtajatar, pastorin rouva Liisi Kivioja. Edellä mainitun koulun johtajattarena hän toimi v. 1910 —1918, osoittaen kaikkina noina vuosina syvällistä antautumista vanhempain sokeain opetus ja kasvatustyöhön, alati uhrautuvaa mieltä ja sydämellistä myötätuntoa kovaosaisia hoidokkiaan kohtaan.
Ihmisenä ja työtoverina oli Liisi Kivioja niitä, joiden muisto jää sydämeen. Hänen luonteensa herttaisuuteen ja vaatimattomuuteen yhtyi oikeudentuntoon juurtunut, kaikesta vilpistä ja kieroudesta vapaa mieli, jota täytyi syvästi kunnioittaa.
Kun Kuopion yli-ikäisten sokeain työkoulu riittämättömän valtionavustuksen tähden oli lakkautettava, siirtyi Liisi Kivioja kotiseudulleen Pohjanmaalle, Kalajoen pitäjään, jossa hän kutsuttiin pankinjohtajaksi K.O.P. haaraosastoon siellä.
Liisi Kivioja oli erittäin syvällinen luonne. Hänen sydämessään paloi alati syvä koti-ikävä taivaalliseen kotiin. Vajanaisuus täällä varjojen maassa vaivasi häntä monasti, jolloin ankea orvontunne mielensä täytti. Mutta tämän ohella oli Liisi Kivioja harras, lämmin isänmaanystävä. Sellaisena hän useita kertoja toimi kansanedustajana, tarmokkaasti työtä tehden jalojen periaatteittensa mukaisesti. Varsinkin oli raittiusasia hänelle kallis ja sen toteuttamiseksi kansassamme oli hänkin osaltaan kaiken ikänsä toiminut.
Liisi Kiviojan maallinen maja siunattiin haudan lepoon Kalajoen hautausmaalla tämän marraskuun 5:nä päivänä.”
Aamulehti mainitsi muistokirjoituksessaan muun muassa: ”Rva Kivioja oli aikoinaan hyvin tunnettu raittius- ja naisasian ajajana. Keuhkotaudin vastustamisyhd. puolesta on hän myöskin työskennellyt, pitäen lukuisia esitelmiä Pohjanmaalla. Vainajaa surevat lähinnä kasvattipoika tyttärineen ja lukuisat ystävät.” Hänet muistetaan myös lukuisista sanomalehtikirjoituksista, joilla hän ajoi sekä raittius- että naisasiaa.
