Marttaliiton hallituksen puheenjohtajan Lea Sairasen oma marttaura lähti pitopalvelutoiminnasta. Hän kyseli, miten päästä mukaan pitopalvelutoimintaan, ja kuuli, että martoilla on ainakin jossain pitopalveluja. Hän kyseli asiaa Etelä-Karjalan marttapiirin toiminnanjohtajalta Tuija Valjakalta, joka neuvoi Lea Sairasen Vuoksenniskan marttoihin.

Vuoksenniskan martat oli tuolloin Imatralla asuneen Sairasen lähin marttayhdistys ja se pyöritti pitopalvelua. Muuten toiminta lähti Sairasen mukaan ihan väärästä päästä. Kun hän meni ensimmäisen kerran mukaan marttakerhoon, sanottiin, että sinusta tulee sitten ensi vuonna puheenjohtaja.

”­Näin karkotetaan pois kaikki uudet jäsenet, jos heidät heti määrätään hallitusvastuuseen. Hallituspaikka motivoi vain harvoja”, sanoo Sairanen.

Tällöin oli kevät 1994. Lea Sairanen oli yhden pienen pojan äiti ja odotti toista lastaan. Hän pääsi mukaan tutustumaan pitopalvelutoimintaan ja oli muun muassa mukana kesäisin järjestämässä monia häitä.

”Vuoksenniskalla ihmiset ottivat uuden tulijan heti vastaan ja tuli tunne, että minut haluttiin sinne”, sanoo Sairanen.

Hyvinvointi lähtee arjen hallinnasta

Marttaliitto on lähes 120 vuotta vanha, mutta sanoma on pysynyt koko ajan samana, vaikka toiminta onkin uudistunut ajan myötä. Kun taitaa sujuvan arjen, on perheen elämä jouhevaa. Hyvinvointi lähtee arjen hallinnasta. Martoille on kysyntää, koska arjen taidot ovat monelta kateissa. Työelämä ja vapaa-aika sekoittuvat nykyelämässä. Työelämä vaatii paljon, joten arjen on sujuttava kotona jouhevasti.

Lea Sairasella itsellään on kolme poikaa, joille kaikille hän on opettanut kotitaloustyöt. Kotihommat on osattava, kun nuoret hakevat puolisoa, silloin ei haeta henkilökuntaa tekemään taloustöitä.

Paras mainos on martta

Martat mielletään vielä usein naisjärjestöksi, vaikka miehiä on ollut mukana toiminnassa lähes alusta asti. Sairasen mukaan pitäisi saada mukana olevat miehet kertomaan toiminnasta ja siitä, miksi he ovat mukana. Paras mainos järjestölle on martta itse.

Kaikkea ei martankaan tarvitse tehdä itse, mutta on hyvä osata olla tiedostava kuluttaja ja kilpailuttaa asioita. Esimerkiksi hintoja kannattaa verrata ihan ruokakaupassakin.

Martoilla on hyvä julkisuuskuva. Järjestö aletaan ottaa päivä päivältä vakavammin hyvänä yhteistyökumppanina, mutta kumppanuudesta ei vielä olla valmiita maksamaan. Jos kolmannelle sektorille sälytetään koko ajan lisää tehtäviä, niin kuin nyt tehdään, on sinne Sairasen mielestä annettava myös resursseja.

Arvostus ja tunnettuvuus ovat nousseet ja nykyään on päästy eroon ajatuksesta, että marttatoiminta on vanhoillista hapatusta, marttoja käytetään esimerkkinä siitä, miten järjestö elää ajassa.

Monipuolinen nainen

Lea Sairanen itse vaihtoi työpaperiteollisuuden turvallisuusasiantuntijana yrittäjyyteen, kun muutti Imatralta Savonlinnan syrjäkylälle Hiukkajoelle, josta on Punkaharjun keskustaan matkaa noin 15 kilometriä ja Savonlinnan keskustaan viitisenkymmentä. Pojista enää nuorin asuu kotona. Puoliso on hirsirakennusyrittäjä.

Sairasella on takanaan monipuolinen koulutus lukion jälkeisestä talouskoulusta lähtien. Hän on valmistunut prosessiteollisuuden teknikoksi. Aikuisiällä vuonna 1967 syntynyt nainen opiskeli tradenomiksi liiketalouden koulutusohjelmassa. CV:stä löytyy paljon muutakin koulutusta ja kursseja sekä erilaisia luottamustoimia.

”Arjen hallinta ja yhdessä tekeminen pitävät minut mukana myös marttojen ruohonjuuritason tekemisessä”, sanoo Lea Sairanen, joka on niin Vuoksenniskan kuin Hiukkajoenkin marttojen jäsen.