Lea Ahon elämän täyttivät koti ja perhe monien vuosien ajan. Kun lapset kasvoivat, Lealla oli mahdollisuus antaa aikaansa taiteelliseen työhön. Hän suunnitteli ja kutoi raanuja, joilla oli Lapin luontoon liittyvät nimet, esimerkiksi Karpalo, Hillankukka, Pohjantähti.
Lapsuus Lapaluodossa, sataman äärellä
Lea Tellervo Aho (o.s. Vähäkangas) syntyi 25.2.1936 Raahessa. Koti sijaitsi Lapaluodossa. Pieni omakotialue sijaitsee sataman läheisyydessä. Lapaluodossa opittiin kansainvälisyyteen ruohonjuuritasolla. Ensimmäiset värilliset ihmiset, jotka Raahessa nähtiin, olivat amerikkalaisten laivojen merimiehiä. Lapaluodossa riitti asiakkaita Kuljun kauppaan ja Osuuskauppaan. Omaa poliisia tarvittiin tuolloin vilkkaan sataman läheisyyden takia. Vuonna 1910 lapaluotolaiset saivat oman kansakoulun.
Lean vanhemmat olivat Aino (s.1904) ja Antti (s. 1901) Vähäkangas. Pariskunnalla oli viisi lasta. Aino hoiti kodin ja lapset, oli töissä seminaarin ruokalassa Patalassa. Antti uurasti lämmittäjänä viereisellä Santaholman sahalla. Kerrotaan, että hän oli nuorena erittäin taitava sukeltaja ja parhaimpina päivinään hän oli sukeltanut rautakangen merenpohjasta satama-altaasta. Taina ja Sirkka (Lean tyttäret) muistelevat, että Antti-pappa sukelsi lastenlapsille kolikoita pyykkilaiturin läheltä.
Suvussa kerrotaan perimätietona, että Antti suoritti asepalveluksensa merivoimissa ja haaveili merimiehen ammatista. Toisen maailmasodan vuosina hän puolusti isänmaata maavoimissa, ja kotiväki joutui pärjäämään omin päin. Lea on muistellut näitä vuosia omille lapsilleen ja kertonut, että isää oli usein ikävä.
Vähäkankaat asuivat Satamakadulla. Lea aloitti kansakoulun vuonna 1943. Koulumatka oli mahdollisimman lyhyt, sillä kansakoulu sijaitsi aidan takana. Alaluokkien jälkeen koulutaival jatkui Seminaarin koulussa, jossa opettajina toimivat seminaarin opettajakokelaat, semiskat. Kansakoulun jälkeen Lea opiskeli Lybeckerin käsityökoulussa ja sai päästötodistuksen kudontapuolelta vuonna 1953.
Avioliiton satamaan Heinon kanssa
Elettiin 1950-lukua, jolloin Bio Huvimylly veti raahelaiset sankoin joukoin katsomaan elokuvia. Ennen oven avaamista saattoi jono kiemurrella korttelin mittaisena Osuuskaupan kulmille asti. Eräänä iltana, kun Lea, tuolloin 16-vuotias neitonen, tuli ulos elokuvateatterista, Heino Aho (1930–2019) pasteeraili elokuvateatterin edessä odottaen seuraavaa näytöstä ja pani merkille nätin tytön, Lean, jonka äidille oli toimittanut perunoita Patalaan kotitilaltaan Pattijoelta. Rohkeana miehenä hän huikkasi: ”Bella!” Totta kai tämä oli tarkoitettu ihailun ilmaisuksi, eikä huikkaus mennyt hukkaan, sillä Lean ja Heinon tarina jatkui tanssin tahtiin. Epäilemättä Lea, Lapaluodon tyttö, johdatti sulhasensa Lapaluodon Renkaan parketille. Renkaan talo oli ympäri maakuntaa tunnettu tanssipaikka. Sen parketilla nähtiin myös nuori Anneli Sauli pyörähtelemässä. Hääkelloja soitettiin Lealle ja Heinolle 20.2.1955 Pattijoen kirkossa.
Lea ja Heino asuivat nuorena parina Lappeenrannassa, jossa Heino opiskeli kanta-aliupseerikoulutuksessa. Kun esikoisen, Tainan (s. 1956), syntymä läheni, Lea ilmoitti, että haluaa tulla Raaheen synnyttämään. Perhe muutti pian tämän jälkeen Ouluun Hiukkavaaraan, jossa Heino toimi kouluttajana.
Asuinpaikka armeijan työn mukaan
Heino oli armeijan palveluksessa ja hänen palvelupaikkansa vaihteli, joten perhe muutti paikkakunnalta toiselle armeijan tahtiin. Ahot asuivat Hiukkavaarassa vuoteen 1963. Perheen kaksi seuraavaa lasta: Tapio (s. 1957) ja Sirkka (s. 1959) syntyivät Oulussa.
Elämä Hiukkavaarassa oli perhekeskeistä. Koska ympärillä asui paljon perheitä, elämä oli hyvin sosiaalista: lapsilla oli kavereita ja naisilla seuraa toisistaan. Alueella oli tarjolla palveluita kuten puistotäti, joka antoi äideille hetken aikaa muille askareille kuten neuvolakäynneille ja kauppareissuille. Rouvat kutoivat mattoja yhteisillä kangaspuilla. Vuodet Hiukkavaarassa olivat lapsiperhearkea ja hyvää elämää.
Heino harrasti valokuvausta jopa myyntiin asti. Lea toimi apulaisena kuvien kuivauksessa, jälkikäsittelyssä ja pakkaamisessa.
Kotiaskareiden ohella Lea ompeli autopeitteitä. Ompelemista riitti, kun autojen määrä kasvoi.
Poljettava Singer oli kovassa käytössä ompelutöissä, kun hän ompeli lapsille ja naapureille. Joka joulu- ja kevätjuhlaan hän ompeli lapsille uudet vaatteet ja tarpeen mukaan muutakin.
Muutto Rovaniemelle
Ahot muuttivat Rovaniemelle Heinon parempien vakanssien perässä vuonna 1963. Rovaniemen-vuosina äitinä oleminen täytti Lean elämän 16 vuoden ajan sotilasalueella piikkilanka-aitojen sisällä. Aika oli merkittävä jakso perheen elämässä. Syntyi kaksi lasta: Maaru (v. 1964) ja Seppo (v. 1970).
Lea toi oman panoksensa perheen talouteen ompelutöillä. Hän seurasi viimeisiä muotivirtauksia, niin että tytöt saivat muodikkaat housupuvut ja haalarit ensimmäisten joukossa. Ompelemalla kaikki lasten vaatteet hän säästi talousmenoissa. Naapureille ompelemalla hän toi rahaa perheen kassaan. Lea oli myös taitava kutomaan. Kirjoneuleita, leninkejä ja sukkia syntyi jokaiselle perheenjäsenelle.
Taiteellinen työ
Lea hankki kangaspuut 1960–1970 -lukujen taitteessa. Ne sijoitettiin naapurihuoneistoon. Lea sai siitä oman työtilan ja teinit saivat oman huoneen. Lea aloitti raanujen suunnittelun ja kutomisen.
Hän suunnitteli omat raanumallit. Hän käytti materiaalina yksisäikeistä 100-prosenttista villalankaa. Hän teki yhteistyötä materiaalihankinnoissa paikallisten käsityöliikkeiden kanssa. Maakunnan naiset avustivat Leaa tarvittaessa, jos tilauksia oli paljon.
Kaikilla raanuilla oli nimi, useimmat Lapin luontoon liittyviä, esimerkiksi Karpalo, joka oli suosituin malli sekä Hillankukka ja Pohjantähti.
Raanujen reunat olivat tasaiset, kaikissa raanuissa oli ylhäällä letit ja alaosassa villalangasta tehdyt hapsut raanun pääväristä. Raanut myytiin viimeisteltyinä, ja niissä oli valmiina ripustustanko. Lean raanut olivat ihan omanlaisiaan ja erottuivat perinteisistä raanuista.
Jokaisen raanun taakse Lea liitti Desing-merkin, jossa luki Hand made Desing by Lea T. Aho ja signeeraus.
Lean raanuja oli myynnissä muiden muassa Napapiirin majalla, jonka kautta niitä myytiin myös ulkomaille. Lea osallistui useille messuille ja näyttelyihin Saariselällä ja Rovaniemellä.
Kalastettiin, matkattiin Raaheen
Perheen vapaa-ajassa kalastus oli tärkeässä osassa, samoin marjastus oli koko perheen hommaa, erityisesti puolukka, joka säilyi hyvin survottuna.
Lea harrasti naisvoimistelua ja jazztanssia yhdessä tyttärensä Tainan kanssa. Lean ja Heinon yhteinen harrastus olivat lavatanssit ja joskus he pyörähtivät parketille hotelli Pohjanhovissa.
Kesälomamatkat ajoittuivat Heinon vuosilomien aikaan, jolloin perhe matkasi heinätöihin Pattijoelle Heinon kotitilalle. Matkoilla tavattiin molempien sukua.
Raahen-matkat ovat painuneet lasten mieleen lämpiminä muistoina. Auto pakattiin täyteen: kolme-viisi lasta kimpsuineen ja kampsuineen. Matka sujui rattoisasti, kun laulutaitoinen perhe lauleli tuttuja ralleja matkan ajan. Raahessa serkut istuivat jo ojan pientareella odottamassa kesävieraita.
Lea puhui Raahen murretta koko elämänsä, vaikka asui Rovaniemellä yli 50 vuotta. Lea Aho kuoli 21.9.2014 Rovaniemellä.
