Elämäkerta voi olla joko kertomus päähenkilön tai sinun itsesi koko elämänkaaresta tai jostakin tietystä osasta hänen elämäänsä, joka on tärkeää tuoda esille. Mieti kumman näkökulman valitset. Vaikka valitsisit kertoa päähenkilösi/sinun omasta panoksesta omalla ammattialalla, jonkun hankkeen läpiviemisessä tai vaikka jonkun yhdistyksen toimijana, hänen elämänsä muutkin tekijät ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että hän toteutti näitä asioita. Niitä on hyvä pohtia.
Kummassakin tapauksessa saattaa olla hyvä aloittaa luonnostelemalla kuvio, jossa erittelet päähenkilön tai omasi elämänvaiheet lapsuuteen, nuoruuteen, nuoren aikuisen, keski-ikäisen ja kypsän aikuisen jaksoihin.
Nämä kysymykset voit yhtä hyvin esittää itsellesi tai hänelle, josta kirjoitat. Samalla tavoin voit tutkia ja miettiä kysymyksiä, kun kirjoitat jo edesmenneestä naisesta.
Kaikki kysymykset eivät sovi tai ole välttämättömiä kaikille, eikä niihin välttämättä löydy vastauksia ja varmaan löydät haastattelun tai oman elämäsi pohdinnan myötä paljon muutakin kysyttävää. Nosta esiin niitä seikkoja, jotka vaikuttivat kohdehenkilöistä elämään ja toimintaan. Jokaisen elämän polku on omanlaisensa.
Jos valitsemasi päähenkilö on elossa, huomaathan että sinun tulee pyytää häneltä lupa artikkelin julkaisuun. Hyvä tapa on antaa hänelle artikkeli tarkastettavaksi ja kertoa muut tiedot, joita hänestä tulet kertomaan (etunimi, sukunimi, ja oman valintasi mukaan syntymäaika sekä syntymäpaikka).
Lapsuuteen kuuluu perhe.
Ketä siihen kuului?
Mitä äiti ja isä tekivät ammatikseen?
Kuinka monta jäsentä perheeseen kuului?
Oliko päähenkilöllä/sinulla muita merkittäviä ihmissuhteita: täti, mummo, naapuri, pappa?
Missä perhe asui: maalla vai kaupungissa?
Mikä oli perheen sosiaalinen asema?
Mikä oli perheen kieli?
On hienoa, jos pystyt kuvaamaan omaasi tai päähenkilösi lapsuuden yhteisöä myös hänen perheensä ympäristönä. Miten nämä kaikki vaikuttivat persoonaan, haaveisin ja odotuksiin tulevaisuudesta sekä arvomaailman muodostumiseen suhteessa koko elämään tai siihen asiaan, josta haluat hänestä/sinusta kertoa?
Nuoruudessa käydään koulua ja mahdollisesti opiskellaan sen jälkeen. Monille on käynyt myös niin, että opiskeluun ei ole ollut varoja. On kiinnostavaa pohtia nuoruuden vaikutusta myöhempiin ratkaisuihin.
Minkälaista koulua sinä tai päähenkilösi kävi?
Mikä oli koulun henki?
Oliko se tyttökoulu vain yhteiskoulu?
Mitä nuorilta tytöiltä omina tai päähenkilösi kouluvuosina odotettiin?
Mihin heitä valmennettiin?
Miten opettajat tai koulutoverit ovat vaikuttaneet päähenkilöösi tai sinuun?
Jäikö sinulle / hänelle tältä ajalta ystäviä?
Mitkä tekijät vaikuttivat opiskelupaikan ja sitä kautta ammatin valintaan?
Minkälaiset koulutusmahdollisuudet nuorella tytöllä oli siihen aikaan?
Olivatko koulut niin lähellä, että niitä voi käydä kotoa käsin, vai pitikö hankkia koulukortteeri?
Miten koulutytöt viettivät vapaa-aikaansa?
Nuorena aikuisena mennään naimisiin tai jäädään naimattomaksi, aloitetaan työelämä tai jäädään kotiin hoitamaan lapsia ja perhettä.
Minkä ikäisenä sinä tai päähenkilösi avioitui tai muodosti muunlaisen parisuhteen?
Valitsiko hän tai valitsitko sinä elämänkumppaninsa samalla tavoin kuin muut ikäluokkansa ja sosiaaliryhmänsä naiset vai oliko ratkaisu poikkeava?
Pysyikö hän työelämässä vai jäikö kotiin?
Oliko ratkaisu tässä suhteessa tavallinen?
Jos hän oli / sinä olit töissä, miten mahdolliset lapset hoidettiin?
Minkälainen ystäväpiiri päähenkilölläsi tai sinulla oli?
Olitko läheinen sukusi kanssa?
Ketkä suvun jäsenet olivat tärkeitä? Miksi?
Minkälaisia kollegoja?
Mihin tämä elämänvaihe päähenkilöäsi / sinua ohjasi?
Miten tämä elämänvaihe vaikutti myöhempään toimintaan?
Mitä sinä tai päähenkilösi oppi näinä vuosina? Oliko sinulla / hänellä vapaa-aikaa? Mitä silloin tehtiin?
Miten lomat vietettiin?
Minkälainen yhteiskunta oli sinun tai päähenkilösi nuoren aikuisen elämänvaiheessa? Elettiinkö vielä autonomisessa Suomessa, ”iloisella” 1920-luvulla, oikeistoradikalismin 30-luvulla, sota-aikana, 1940-1950-lukujen jälleenrakennusvaiheessa, 1960- 1970-lukujen hyvinvointivaltion rakentamisen ja yhteiskunnallisten murrosten keskellä vai ehkä jo 1980-luvun kulutusjuhlassa?
Keski-ikäisenä perheelliset naiset alkavat vapautua lapsista huolehtimisesta ja erityisesti 1900-luvun puolivälin jälkeen monet naiset siirtyivät työelämään tässä elämänvaiheessa.
Mitkä olivat omasi tai päähenkilösi ratkaisut?
Missä kohtaa hän oli / sinä olit ammattiuralla: aloittelemassa kotiäitivuosien jälkeen vai jo kokenut konkari omassa ammatissaan?
Aloittiko hän / Aloititko sinä ehkä tässä vaiheessa aktiivisen yhdistystoiminnan?
Miksi juuri Suomalaisen Naisliitto, Kalevalaiset Naiset tai Maa- ja kotitalousnaiset tai mikä se yhdistys hänen kohdallaan / sinun kohdallasi olikaan?
Mikä oli oma tai päähenkilösi asema omassa yhdistyksessään?
Mitä yhdistystoiminta merkitsi?
Minkälaisessa verkostossa hän/sinä toimit?
Miten se oli muodostunut?
Mihin hän uskoi / sinä uskoit?
Mitä hän osasi / sinä osasit?
Mihin hän pyrki / sinä pyrit?
Minkälaisessa yhteiskunnassa hän toimi / sinä toimit?
Kypsät aikuiset naiset ovat tulleet omanlaisikseen.
Minkälainen nainen sinusta tai päähenkilöstäsi muodostui?
Mihin sinä / hän uskoo ja miten kokee elämän?
Mihin sinä / hän haluaa vaikuttaa ja miten sen tekee?
Miten sinä / hän näkee oman taipaleensa?
Mitkä tekijät ovat johtaneet sinut / hänet siihen, missä hän nyt on?
Mihin sinä / hän on erityisen tyytyväinen?
Minkälaisia vastoinkäymisiä sinä / hän on kokenut ja miten selvinnyt niistä?
Mikä on hänen viestinsä tuleville sukupolville? Mikä sinun viestisi?
Miten asiat ovat muuttuneet sinun / hänen elämänsä aikana?
Mikä elämässä on ollut parasta?
Mikä yllättävintä?
Mistä on syytä olla kiitollinen?
Mitä hän on / sinä olet antanut, mitä saanut?
Miksi hän on / sinä olet toiminut, osallistunut, kokeillut ja kokenut niin kuin olet tehnyt?
Minkä tekijöiden arvelet vaikuttaneen omassa itsessäsi tai päähenkilösi elämässä, perhepiirissä ja verkostoissa tapahtuneisiin asioihin?
Millainen on ollut yhteiskunnallinen tilanne ja mitkä ovat olleet sen luomat mahdollisuudet ja rajoitukset?
Millaisia asioita eri elämänvaiheissa on arvostettu?
Oliko sinulla / hänellä uskonnollinen vakaumus / poliittinen kanta? Miten se muodostui ja miten vaikutti ratkaisuihin?
Omaa tai päähenkilön elämää voi hahmottaa myös toisenlaisen miellekartan avulla.
Voit piirtää miellekartan tai muuten hahmotella päähenkilöäsi pohtimalla omaa tai hänen sukua ja perhettä, sukupuolta, siviilisäätyä, yhteiskuntaluokkaa, koulutusta, ammattia, yhteiskunnallista toimintaa ja verkostoja. Kysy häneltä ja itseltäsi, millä tavalla nämä asiat ovat vaikuttaneet sinun / hänen elämänkaareensa tai siihen yksittäiseen asiaan, josta haluat sinusta / hänestä kertoa.
Voit tehdä useita aikajanoja
Sijoita niihin:
- Sinun tai päähenkilösi elämän tärkeät vuodet
- Suomen yleinen kehitys
- Sinun tai päähenkilön ammattialan kehitys
- Naisen elämän puitteet Suomessa.
Aseta aikajanat rinnakkain ja saatat saada uusia oivalluksia.
On hyvä tutkia erilaisia pienoiselämäkerta-aineistoja.
Vertaile Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografiassa, Wikipediassa ja Naisten Äänessä julkaistuja elämäkertoja. Mistä pidät niissä ja mikä ei sovi sinun tapaasi kertoa päähenkilösi tarina? Perustele valintasi vaikka ranskalaisilla viivoilla: tämä on hyvä juttu, tätä haluan välttää.
Jäsennä oma tekstisi
Mieti, mikä on tarinasi punainen lanka. Ensin kerron tästä, sitten tästä jne. Haluatko kirjoittaa ingressin, jossa esittelet lyhyesti päähenkilösi. Jos haluat, että hakukoneet löytävät artikkelisi, sijoita ingressiin sopivia sanoja. Jos kirjoitat esimerkiksi Vasemmistoliiton tai Pelastusarmeijan toimijasta, käytä näitä sanoja. Jos haluat, että Porin yhteiskoulusta kiinnostuneet löytävät juttusi, kirjaa Porin yhteiskoulu ingressiin.
Hyväksy, että tarina saattaa tekemälläsi kirjoitusmatkalla muuttua.
Ensimmäinen versio on usein vain ajatuksen apuväline ja tarina elää koko ajan, viimeiseen pisteeseen saakka.
Muista, että ajattelu ei riitä.
Teksti syntyy vain kirjoittamalla. Mitä pikemmin aloitat näppäillä ajatuksiasi tietokoneen muistiin, sitä nopeammin alat saada syvyyttä ja uutta näkökulmaa. Ja sitten juttu onkin jo valmis.
Naisten Ääni sivulla on kirjoitusohjeet
Ne on tärkeä lukea ja niistäkin saat huomioita suhteessa jäsennykseesi. Pyydämme myös sinua hyväksymään kirjoitusohjeet ennen artikkelin julkaisemista. Kirjoitusohjeet löydät täältä.
Sijoita rohkeasti oma tarinasi Naisten Ääni verkkojulkaisuun ja kerro, että olen kirjoittanut sinne.
Kaikki lomakkeelle syöttämäsi tiedot tallennetaan Naisten Ääni -artikkelitietokantaan. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan Naisten Ääni -sivuilla ja niistä saatetaan tehdä lyhyt esittely Naisten Äänen Facebook-sivulle. Mikäli olet antanut suostumuksesi, artikkeli tallennetaan myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon tutkimuskäyttöä varten.
Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry. Mikäli sinulla on kysyttävää artikkelin julkaisuun liittyen, haluat korjata tietoja, haluat tarkastaa itsestäsi tallennettuja tietoja tai haluat poistaa tietoja, ole yhteydessä sähköpostitse info@naistenaani.fi, tai kirjeitse Suomalainen Naisliitto ry, Aurorankatu 17 a 11, 00100 Helsinki.
Oheisluettavaa:
Yleistä ajankuvaa varten
Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle.
Schildts & Söderströms, 2012. Suomen kulttuurihistoria 1-5. Tammi, 2002–2005.
Suomalaisen arjen historia 1-4. Weilin + Göös, 2007–2008.
Suomen naisen vuosisadat 1-4. Erityisesti osa 2. Toivon rakentajat Suomalainen nainen itsenäisyyden aikana. Tammi, 2005.