Epilogi. Oli synkkä syksyinen yö, lokakuun kolmas päivä vuonna 1842. Merenkurkussa pieni sluuppi Svan pyrki kovassa myrskyssä kohti kotisatamaa. Laivan ruorissa myrskyä vastaan taisteli raahelainen kapteeni Johan Antell, tuore aviomies ja isä. Kotona, kesällä hankitussa talossa (nyk. Kauppakatu 34), häntä odotti Anna-rouva (o.s. Winsten, s. 1850) ja vähän yli kuukauden ikäinen poika Johan Petter (s. 11.8.1842). Miehistö teki kaikkensa mutta merimiesten taidot eivät riittäneet pelastamaan alusta.
Leskeksi jääneen Anna Antellin oli suuren surunsa keskellä ratkaistava, miten elättää jatkossa pieni perheensä. Perheen talostakin oli velkaa, ja se oli myytävä. Anna sai kuitenkin jäädä taloon vuokralaiseksi. Kun myynnistä saadut rahat alkoivat loppua, Annan oli ratkaistava uudelleen kysymys toimeentulostaan.
Raahessa oli tuohon aikaan leipuriyrittäjiä, joista monet kauppasivat tuotteitaan ovelta ovelle. Annakin päätti avata oman leipuriliikkeen ja kilpailla laadulla. Aluksi hän leipoi yhden apulaisen kanssa. Kun kauppa kävi hyvin, hän palkkasi vuonna 1869 toiseksi apulaisekseen 18-vuotiaan Katri Pyhtilän. Katrin sukujuuret johtavat Pattijoelle, Pekurin tilalle no 21. Hänen vanhempansa olivat torppari Fredrik Pyhtilä (s. 22.1.1819) ja vaimo Maria Heikintytär (o.s. Marialund, s. 8.6.1813). Katri oli pariskunnan toinen lapsi. Hän syntyi 6.12.1850 ja sai kasteessa nimen Caisa Henrika tai Catharina Henrika (Katri).
Anna Antellin poika, Johan Petter, valmistui Pietarsaaren kauppakoulusta vuonna 1861 ja pestautui Raaheen, Montin kauppaan kirjanpitäjäksi. Äitinsä avuksi leipomoon hän palasi 1860-luvun lopulla.
Anna Antell ei saanut pitkään nauttia menestyksestään. Seuraavan vuoden 1973 Marianpäivän aikoihin hän kuoli vesitautiin 52 vuoden ikäisenä. Katri oli kerennyt ahertaa neljättä vuotta Annan opissa ja pyöräytteli jo semmoisia vesiskorppuja, ettei kukaan toinen.
Johan Antell oli neuvoton liiketoimien suhteen, mutta Annan oppia saaneelta Katrilta leipomon pyörittäminen sujui. Johan ja Katri menivät naimisiin vuonna 1874, hyvin pian Annan hautajaisten jälkeen.
Tiiton talo ja maalaiskauppa
Anna Antellilta jäi perinnöksi 3 500 markan arvoinen talo, eläimiä, tarvetyökaluja, lakritsia, kardemummaa, safframia ja kahvia. Saataviakin oli, mutta myös velkaa. Raahessa oli paljon kilpailua, joten Johan ja Katri päättivät myydä talon ja lähteä muualle töihin. Antellit muuttivat Siikajoelle Tiiton taloon, jonne he perustivat maalaiskaupan. Tiiton talo oli niin iso, että myös Katrin lapsuuden perhe muutti sinne.
Puolenkymmentä vuotta Antellien valinta näytti järkevältä. Sitten, vuonna 1878 päättyneen Venäjän Turkin sodan vuoksi, Euroopassa vallinneet kireät ulkopoliittiset olot heijastuivat liike-elämäänkin aiheuttaen lamakauden. Kauppiaitten konkurssiaallon huippu osui vuoteen 1879. Keväällä 1880 Johan Antell halusi luovuttaa omaisuutensa kertyneiden velkojensa hyvitykseksi. Pakkohuutokauppa pidettiin Haapaniemen kestikievarissa Siikajoella, ja Antellien ura kauppiaina päättyi.
Paakariksi Ouluun
Kesällä 1880 Katri pakkasi lapsensa ja tavaransa ja muutti Ouluun. Johan jäi hoitamaan konkurssin loppuun. Hän ei koskaan toipunut konkurssista, ja kuoli kuusi vuotta myöhemmin sydänkohtaukseen 45 vuoden ikäisenä.
Katri Antell sai 16.7.1880 Oulun maistraatilta luvan paakarin ammatin harjoittamiseen. Alussa Katrilla oli anopilta peritty jauhopeukalo, pappi Kortekankaalta lainatuilla rahoilla ostettu nisujauhosäkki ja ennen muuta hyvin topakka luonne. Hän oli sinnikäs ja lujatahtoinen nainen ja onnistui viidessä vuodessa nostamaan itsensä Oulun viidenneksi suurimmaksi paakariksi.
Katrin ensimmäinen todellinen tilaus käsitti leipomukset opettaja Johan Nikon ja mamselli Hilma Granrothin häihin joulun 1880 aikaan. Valmiit leivonnaiset olivat todella herkullisia, ja tilaus nosti Antellin leipomon oululaisten tietoon. Antellista tuli säätyläisten ”hovihankkija”.
Vuonna 1883 Katri sai luvan avoimeen myymälään, joka avattiin Kauppurienkatu neljässätoista. Puolisonsa kuoleman jälkeen vuonna 1886 Katri jatkoi yritystä yksinään viiden lapsen (John, Gideon, Anna, Loviisa ja Hilja) yksinhuoltajana. Kuuluisan kahvihuoneensa hän perusti vuonna 1899 Kirkkokatu 18:aan, missä yritys toimi yli 70 vuotta.
Katri uurasti kellon ympäri. Hän leipoi, paistoi, myi, siivosi, tiskasi, lypsi, kirnusi, kantoi vedet, pesi pyykit – ja valvoi. Katrin lapsilla ei ollut päivähoitopaikkaa, vaan he pyörivät äitinsä jaloissa aamusta iltaan. Siinä samalla he oppivat tekemään kaikkia töitä leipomossa. Tyttäret Loviisa, Anna ja Hilja jatkoivatkin äitinsä elämäntyötä. Katri Antell kuoli 73 vuotiaana 13.5.1924. Lapset muistelivat äitiään näin: ”Elämäsi oli työn korkeaa veisua. Kuitenkaan et ahertanut Mammonan vuoksi.”
Hilja-tyttären poika Aarne hoiti perheyritystä 1960-luvun lopulle saakka. Vuodesta 1976 Antellin on omistanut kokonaisuudessaan perhe Lantto. Tänä päivänä Antell on edelleen perheyritys, joka omistaa noin 100 ravintolaa ja kahvilaa. Leipomotoimintansa yritys lakkautti vuonna 2018.
Juhani Pyhtilällä ja Katri Antellilla on yhteiset sukujuuret. Katri Antell (o.s. Pyhtilä) kuuluu Hailuodosta Pattijoelle vuonna 1800 muuttaneen Pyhtilän suvun neljänteen sukupolveen. Kirjoittaja Juhani Pyhtilä edustaa suvun seitsemättä sukupolvea.
