• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Kaisu Merilä – uusien mahdollisuuksien näkijä

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Omina voimanlähteinään Kaisu Merilä piti järjestötyötä ja harrastuksia. Musiikin lisäksi hän ammensi voimia luonnosta. Liikuntaa Kaisu harrasti mieluiten omassa rauhassaan ulkoillen tai joogaten. Maa- ja kotitalousnaisten lisäksi hän toimi aktiivisesti Lions-järjestössä. Valokuva Maa- ja kotitalousnaisten arkisto

Sukunimi

Merilä o.s. Tervonen

Etunimi

Kaisu

Synnyinvuosi

1962

Synnyinpaikka

Utajärvi

Kuolinvuosi

2015

Kuolinpaikka

Oulu

Kaisu Merilän taival Oulujoen törmältä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtajaksi alkoi vuonna 1962. Hänen lapsuudenkotinsa oli Utajärven kirkonkylässä jokivarren vanhimpiin kuuluva maalaistalo. Tilaa hoiti mummo ja Kaisun vanhemmat kävivät työssä kodin ulkopuolella.

Valmistuttuaan Oulun kauppaopistosta merkonomiksi Tervosen Kaisu jatkoi taloustieteen opintoja Oulun yliopistossa. Siellä opiskeli myös Asko Merilä, johon vetopasuunaa soittava Kaisu oli tutustunut jo puhallinorkesterissa. Yhteinen sävel löytyi nopeasti.

Esikoisen syntymän jälkeen Merilät tahtoivat muuttaa takaisin maalle ja ostivat vuonna 1987 Utajärveltä Askon mummolan, Alamerilän talon, joka sijaitsee upealla paikalla Oulujoen koskimaisemissa. Asko Merilä sai aluksi töitä Utajärven kunnassa projektijohtajana ja on vuodesta 1990 toiminut kunnan kehitysjohtajana. Kaisun anoppi Irja Merilä johdatti miniänsä pian paikallisiin maa- ja kotitalousnaisiin. ”Viihdyin ja viihdyn edelleen yhdistyksessämme”, kertoi Kaisu vuonna 2012 Koti-lehden haastattelussa. ”Porukka on mitä monimuotoisinta ammatti- ja ikärakenteeltaan mutta samanhenkistä.”

Matkailuyrityksen perustaja

Ajatus matkailuyrittäjyydestä kypsyi vähitellen. Kun perhe muutti 1990-luvun taitteessa tilan vanhasta päärakennuksesta uuteen asuinrakennukseen, vanhaa rakennusta kyseltiin milloin juhlatiloiksi, milloin leirikäyttöön. Alamerilässä oli majoitettu ja ruokittu koskenlaskuturisteja jo 1800-luvulla. Laskelmien jälkeen vanha päärakennus korjattiin ja majoitustilat tehtiin lisärakennukseen.

Kaisun ideoima ja johtama Merilän Kartano aloitti virallisesti matkailutilana vuonna 1993. Se alkoi tarjota aamiaismajoituksen ja täysihoidon lisäksi ravintolapalveluita ja kokoustiloja ruoka-, majoitus- ja ohjelmapalveluineen. Kaisu löysi yhteistyökumppaneita mm. hyvän olon palveluiden, opastettujen pyöräretkien ja kuumailmapallolentojen toteuttajiksi.

”Matkailuala on haasteellista mutta mielenkiintoista ja monipuolista työtä. Olen voinut hyödyntää tässä työssä kaikkia taitojani ja saanut tehdä sellaistakin, mitä en alun perin olisi kuvitellut koskaan tekeväni kuten ruuanlaitto,” Kaisu Merilä on kertonut. Lähiruuasta tulikin pian Merijärven Kartanon tavaramerkki.

Tärkeänä Kaisu piti myös Maa- ja kotitalousnaisten tarjoamaa yrittäjäkoulutusta ja neuvontaa. ”Kouluttautumisen lisäksi yrittäjä kaipaa verkostoa. Yrittäjän työ on yksinäistä, vaikka ympärillä häärii paljon ihmisiä. Maa- ja kotitalousnaisten koulutus on toiminut myös vertaisryhmänä.” Maa- ja kotitalousnaisten Oulun piirikeskuksen hallituksessa Kaisu Merilä aloitti vuonna 1996. Ensimmäisessä kokouksessa oli Kaisulla mukanaan kuukauden vanha kuopuspoikansa.

Äidin järjestötyö tuli pian tutuksi perheen kolmelle lapselle. Niinpä Kaisun tytärkin näki jo alle kouluikäisenä Naisissa maaseudun voima -tunnuksessa mummin, äidin, itsensä ja tulevan tyttärensä. Valtakunnallisissa maa- ja kotitalousnaisten tilaisuuksissa Kaisu kertoi viihtyneensä alusta asti. ”Nautin siitä murteiden kirjosta, ihmisten kotiseudun pystyi kuulemaan puheesta. Havaitsin aika äkkiä, että piirikeskukset ovat toiminnoiltaan erilaisia ja erikokoisia. Yhteistä kaikille oli kuitenkin se innostuneisuus, joka tarttui kokouksessa. Uusia ideoitakin sieltä sai, kun kehityspäälliköt esittelivät uusia teemoja.”

Vuosina 2003–2009 Kaisu Merilä kuului Maa- ja Kotitalousnaisten Keskuksen hallitukseen ja vuodesta 2012 hän toimi sen puheenjohtajana. Järkytys oli suuri, kun Kaisu menehtyi keväällä 2015 äkilliseen sairauskohtaukseen. ”Kaisu ei kaihtanut vaativia ja haasteellisia tehtäviä. Hän näki niissä mahdollisuuden kehittyä myös itse”, totesi Liisa Niilola Kaisua muistellessaan. ”Kaisu jätti meille kaikille suuren ikävän, ja järjestö tulee muistamaan hänet kiitollisin mielin hyvänä puheenjohtajana.”

Kirjoittaja

Kirsti Manninen

Lisätietoja

Kirja on saatavissa Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta
www.maajakotitalousnaiset.fi tai puh. 0400 367 675.

Lähteet

Kirsti Manninen, Omat avaimet. Maa- ja kotitalousnaisten  yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Keuruu 2016.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 a 11
00100 Helsinki
info@naistenaani.fi

Yhteydenottolomake

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". HyväksynEn hyväksy Lue lisää evästeistä