Kaisi Kramsu – Pankkineiti ja kummitäti

Pankkineiti Kaisi Kramsu oli hienohelma ja hyväsydäminen naapuri. Nuoruudessaan hän oli työskennellyt monella paikkakunnalla. Hän oli syntynyt Raahessa ja paluumuutti kotikonnuilleen Saaristokadulle keski-iässä.

Koti Saaristokadulla

Saaristokatu oli purjelaivakaudella 1800-luvulla merimiesten asuinaluetta. Niinpä vuonna 1874 Saaristokadun alkupäähän rakensi talon merimies, jonka nimi on häipynyt historian hämärään. Hän toi matkoiltaan pihaan keltakukkaisen ruusun, viljaminkeltaruusun.

Sofia (s. 1857) ja suutari Jaakko (s. 1867) Kramsu purjehtivat avioliiton satamaan vuonna 1892 ja ostivat Saaristokadulta merimiehen rakentaman talon. Pariskunta sai 3 lasta: Sofia Kristiina (s. 1893, k. 1907), Kaarle Jaakko (s. 1895) ja Katri (Kaisi) Maria (s. 1896).

Katri (Kaisi) Maria Kramsu syntyi 4.10.1896 perheensä kuopuksena. Keväällä 1909 hän sai päästötodistuksen Seminaarin harjoituskoulusta. Hän täytti syksyllä 13 vuotta. Opinnot jatkuivat kaupallisella alalla. Keväällä 1913 Kaisi sai päästötodistuksen Oulun kauppakoulusta. Hän täytti syksyllä 17 vuotta.

Samana syksynä 1913 Kaisi valittiin suorittamaan jatko-opintoja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun Kauppaopiston ensimmäiselle luokalle. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun matrikkelista valmistuneiden joukosta ei löydy Kaisin nimeä. On todennäköistä, että hän joutui jättämään opinnot kesken, sillä hänen isänsä Jaakko ja veljensä Kaarle muuttivat Amerikkaan tuona vuonna. ”Amerikkaan saavuttuaan Jaakko kuoli noin vuoden kuluttua, puoliso ja tytär ei kerennyt mennä Amerikkaan.” (Geni) Sofia jäi Raaheen Kaisin kanssa.

Töitä kaupallisella alalla

Kaleva kirjoitti heinäkuussa 1919: ”Hailuodon osuuskauppaan on 42 hakijasta walittu hoitajaksi neiti Fanny Frantsi sekä apulaiseksi neiti Fanny Päätalo, molemmat Hailuodosta ja päämyymälän apulaiseksi neiti Katri Kramsu Raahesta sekä neiti Olga Smed Oulusta.” Vuonna 1920 hän sai paikan Nokian Osuuskaupan kirjanpitäjänä. Päiväkirjassaan 50-vuotispäivän kohdalla Kaisi mainitsee työpaikakseen Kauppaosuuskunta Paimion. Hänen tiedetään työskennelleen myös paimiolaisessa pankissa. Kaisi kutsui äitinsä asumaan Paimioon Varsinais-Suomeen ennen sotavuosia. Raahen Seutu uutisoi vuonna 1937, että raahelaissyntyinen leskirouva Sofia Kramsu täytti 80 vuotta Paimiossa. Saaristokadun-talo oli annettu vuokralle.

Kaisilla oli 1920-luvulta alkaen vuosikymmeniä kestänyt suhde SF-filmejä ohjanneen Kallen kanssa. Hänen jälkeensä jääneissä valokuva-albumeissa on parista paljon kuvia. He viettivät yhteisiä lomia Suursaaressa ja matkustivat yhdessä. Suhde ei johtanut avioliittoon. Kaisi eli neiti-ihmisenä elämänsä loppuun asti.

Paluumuutto Raaheen

Elettiin 1950-luvun alkupuolta, kun Kaisi palasi äitinsä Sofian kanssa Raaheen ja asettui asumaan Saaristokadulle kotitaloonsa. Työura jatkui raahelaisessa pankissa. Samalla puolella Saaristokatua naapuritontilla asuivat Sirkka ja Kalle Läksy perheineen. Kramsujen ja Läksyjen suhteesta tuli lämmin. Kalle oli Kaisin kummipoika.

Kaisi oli hienohelma, ei multasormi eikä kovin käytännöllinen taloustöissä. Sirkka Läksy kävi siivoamassa ja pyykkäämässä Kramsulla. Hän hoiti pihamaata. Lämmin ja suojaisa pihapiiri oli niin kaunis, että se oli yksi käyntikohteista Raahen matkailuoppaiden kävelykierroksilla opastoiminnan alkuvuosina. Erityisesti pihan erikoisuus Raahen keltainen ruusu kiinnosti kierroksille osallistuneita. Pihapiirissä kukoistivat myös syreenit, hansaruusut, pionit ja monet perennat. Pieni ryytimaa tuotti juureksia.

Sofia Kramsun elämänkaari päättyi 23.2.1952. Kaisi asui yksin kotitalossaan elämänsä loppuun asti.

Kaisi tykkäsi järjestää juhlia ja kokoontumisia. Kesäisin hän tarjoili pihalla kahvia ja kakkuja naapureille ja ystäville. Hän muisti aina Kalle Läksyn perheenjäsenten nimi- ja syntymäpäivät. He saivat vastaanottaa pieniä paketteja, joiden mukana seurasi aina itse askarreltu ihastuttava kortti. Joulun pyhinä kahvilla käynnit olivat jokavuotinen perinne.

Kaisi pukeutui huolella. Jokaiseen asuun kuului kukka rintapielessä. Hän käytti myös hienoja hattuja. Kaisi nukkui pitsilakanoiden välissä. Pitsejä hän virkkasi itse, mutta ei ollut muuten käsityöihminen.

Kaisi piti yhteyttä Paimioon ja usein sieltä saapuivat ystävät kesäisille vierailuille Raaheen. Katri (Kaisi) Maria Kramsu nukkui ikiuneen 31.1.1989 Raahessa.

Kirjoittaja:

Kirsti Vähäkangas

Lähteet:

Kirsti Vähäkangas: Tykövetua ja kiinnipitua – Meijjän kaupunki tarinoi. KustannusHD v. 2012,
Geni: https://www.geni.com/people/Katri-Maria-Kramsu. Päivitetty 28.3.2026. Viitattu 30.3.2026,
Hautakivi Haaralassa,
Raahe-lehti 29.5.1909 no 22,
Raahe-lehti 31.5.1913 no 43,
Raahen Sanomat 9.8.1913 no 88,
Pentti Pirhonen (toim.): Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 100 v. Juhlamatrikkeli. Raahe 1982,
Geni: https://www.geni.com/people/Jaakko-Kramsu. Päivitetty 24.3.2026. Viitattu 28.3.2026, Kaleva 7.7.1919 no 146,
Osuuskauppalehti: Osuuskauppojen toimihenkilöitten ammattilehti 31.8.1920 no 16,
Raahen Seutu 9.10.1937 no 113,
Erkki Läksy (naapuri, kummipojan poika): haastattelu 28.3.2026

Lisätiedot:

Raahen keltainen ruusu

”Yksi Raahen perinneruusuista on Raahen keltainen ruusu eli harisoninruusu (”viljaminkeltaruusu”) (Rosa Harisonii -ryhmä ’Williams’ Double Yellow’), jonka Williams niminen henkilö jalosti Britanniassa 1828. Ruusu rantautui Raaheen ennen 1890-lukua kirjallisten tietojen mukaan. Viime vuosiin asti sitä on ollut jäljellä vain pari pensasta, joista toinen Läksyn (ent. Kramsu) pihassa Saaristokadulla.

Ruusun kukat ovat puolikerrannaiset ja vaaleankeltaiset. Se kukkii heinäkuun alussa. Ruusu kasvaa korkeimmillaan 120 cm korkeaksi. Juurivesoja muodostuu, mutta mikään kova leviäjä se ei kuitenkaan ole.

Viljaminkeltaruusua on viljelyssä Suomessa kahta kantaa, toinen on tämä raahelainen kanta ja toinen on helsinkiläinen kanta, jonka työnimenä on käytetty ”Kaisaniemen harisoninruusua”. Raahen kannasta otettiin versoja Kempeleen mikrolaboratorioon, jota kautta sitä saatiin viljelyyn Pohjois-Suomen taimistoille. ’Meillä myynnissä olevat taimet ovat raahelaista kantaa, mutta puutarhamyymälöissä voi olla myynnissä myös helsinkiläistä kantaa’, puutarhuri Jari Särkkä selvitti vuonna 2012. (Tykövetua ja kiinnipitua)

Sukunimi:

Kramsu

Etunimi:

Katri (Kaisi)

Elinaika:

1896-1989

Synnyinpaikka:

Raahe

Kuolinpaikka:

Raahe