Kaarina Kari toimi Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton pitkäaikaikaisena puheenjohtajana vuodet 1922-1954. Voimistelunopettaja ja lääkäri Kaarina Kari muistetaan merkittävänä ja monipuolisena liikuntakasvattajana sekä Lapin vaellusmatkailun pioneerina. Koulujen hiihtolomaviikko on yksi niistä konkreettisista Kaarina Karin aloitteista, jotka vieläkin ilahduttavat jokaista suomalaista.
Kaarina Kari syntyi vuonna 1888 Kalvolan pappilassa Kuhmalahdella. Hänen isänsä, Kaarlo Kustaa Kari (1861-1892), oli koulutukseltaan teologi ja toimi kappalaisena Kaarinan syntyessä ja äiti oli nimeltään Maria Yli-Pohja (1861-1920).
Perheeseen syntyi kaksi lasta: Kaarina (1888-1982) ja Kaarlo Kalervo (1890-1918), upseeri ja komppanian päällikkö sisällissodassa valkoisten puolella, joka haavoittui ja kuoli Savonlinnan sotilassairaalassa. Koska kappalaisena toiminut Kaarlo Kustaa Kari kuoli varhain, myönsi Keisarillisen Senaatin Kirkollis-asian toimituskunta vainajan leskelle 1. heinäkuuta 1901 lukien 100 markan suuruisen vuotuisen apurahan kumpaistakin lasta varten, kunnes lapset saavuttaisivat täysi-ikäisyyden. Nykyrahana laskettuna summa on alle 600 €.
Koulutus ja työura
Kaarina aloitti opiskelunsa Tampereen Tyttölyseossa 1899 ja pääsi ylioppilaaksi 1908. Hän valmistui voimistelunopettajaksi Helsingistä 1911 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1925.
Hän toimi Tyttönormaalilyseon voimistelun ja terveysopin lehtorina Helsingissä vuosina 1927–1956 sekä koulun lääkärinä.
Kaarina Kari valittiin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton puheenjohtajaksi, jossa hän toimi erittäin pitkään vuosina 1922–1954. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1959. Kari oli myös Lapin vaellusmatkailun pioneereja 1930-luvulla ja kirjoitti myöhemmin kokemuksistaan teoksen Haltin valloitus.
Kaarina Kari kehitti osaamistaan voimistelun alalla mm. tekemällä opintomatkoja Tanskaan, Saksaan ja Tsekkoslovakiaan. Hän on toimittanut useita liikuntakasvatusaiheisia kirjoja. Vuonna 1921 hän oli Tanskassa tutustumassa kolmen kuukauden ajan primitiiviseen eli alkeisvoimisteluun. Primitiivisen voimistelun perustaja oli muuten tanskalainen Niels Bukh, joka perusti ensimmäisen urheilullisen kansanopiston.
Kari edisti liikuntakasvatustyötä luennoimalla 1920-1921 lukujen vaihteessa yli 10 paikkakunnalla Suomessa pitäen 86 luentoa. Luennot, joita mainostettiin lehdistössä, olivat suosittuja ja tämä tehtiin yhteistyössä paikallisten voimisteluyhdistyksien ja paikallistoimikuntien kanssa.
Luentojen lisäksi myös radiota alettiin käyttää voimistelun edistämiseksi. Karin aloitteesta voimistelutunnit aloitettiin radiossa ja myös terveydestä pidettiin radioesitelmiä.
Hiihtoloma on Kaarina Karin aloite
Opintomatkalla Ruotsiin vuonna 1927 sai Kaarina Kari idean. Nimittäin Ruotsissa oli käytäntö, jossa koululaiset käyttivät loma-aikaa ohjattuun tunturihiihtoon. Kaupunkilaislapsille lumen vähyys keväällä ei suonut hiihtomahdollisuuksia. Mutta lunta riitti pohjoisessa.
Koulujen hiihtolomaviikko oli niin ikään yksi Kaarina Karin aloitteista. Hän ehdotti opetusministeriön retkeilylautakunnalle, että koululaisryhmille myönnettäisiin rautatiealennuksia, jotta oppilaat voisivat matkustaa Pohjois-Suomeen hiihtämään loma-aikana.
Tukea ja näkyvyyttä hän sai naisliikunnan pioneerilta Anni Collanilta ja urheiluvaikuttaja Lauri ”Tahko” Pihkalalta.
Lauri Pihkala esitti julkisesti ensimmäisenä ajatuksen hiihtolomasta vuonna 1924. Mutta ratkaisevinta oli Kaarina Karin ponnistus. Hän järjesti koululaisille hiihtoretkiä ja näytti käytännössä niiden hyödyn, otti yhteyttä kouluhallintoon ja suunnitteli mallin muutaman päivän mittaisesta hiihtolomasta. Karin toiminta ja vaikuttamistyö, ”lobbaus”, johti lopulta siihen, että valtioneuvosto sääti urheiluloman oppikouluihin vuonna 1933 ja hiihtoloman kansakouluihin vuonna 1934.
SNLL:n tunturimaja Pallastunturille Vatikurun lähettyville valmistui vuoden 1934 lopulla ja oli tarkoitettu juuri tunturihiihtokursseja varten. Alueella ei ollut muuta majoitusta, koska Pallastunturin ensimmäinen hotelli valmistui vuonna 1938 ja jonka sitten Saksan armeija räjäytti syksyllä 1944 vetäytyessään Lapista.
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton puheenjohtajaksi
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNLL) oli vuonna 1896 perustettu naisvoimisteluseurojen kattojärjestö. Nykyään liitto tunnetaan nimellä Suomen Voimisteluliitto.
SNLL:n vuosikokouksessa 6.-8.1.1922 Uudella Yhteiskoululla valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi voimistelun ja terveysopin lehtori, lääkäri Kaarina Kari Helsingistä. Aikaisemmin puheenjohtajana oli toiminut suomalaisen naisvoimistelun ja -urheilun uranuurtaja Anni Collan vuosina 1917–1921, mutta hän ei enää jatkanut tehtävässään. Kaarina Kari astui suuriin saappaisiin. Hänellä oli perusteellinen alan koulutus ja hän täytti toiminnallaan suuret odotukset aina vuoteen 1954. Ja suunta oli sama kuin edellisillä puheenjohtajilla: ”Kaikki voimat tähdättävä yhteiseksi hyväksi, isänmaan ja kansan parhaaksi”.
SNLL ei suinkaan ollut Karille tuntematon. Hän oli avustanut kynällään liiton Kisakenttää jo vuodesta 1914 lähtien. Hän oli ottanut vastuuta liiton äänenkannattaja Kisäkentästä, jonka talous oli ollut yksityisen henkilön huolena. Liitto otti lehden omakseen vuonna 1921. Vastaavaksi toimittajaksi valittiin Anni Collan ja ensimmäiseksi toimitussihteeriksi Kaarina Kari.
Vuonna 1929 kesäkuun 27.-30. järjestivät SNLL ja SVL (Suomen Voimisteluliitto) ensimmäiset maamme kansainväliset voimistelujuhlat, todelliset voimistelun suurkisat, jossa 6 000 naisvoimistelijaa esiintyi.
Presidenttipari ja sotamarsalkka kunnioittivat läsnäolollaan. Juhlissa näytettiin tanhuja ja purpuriperinnettä, voimistelunäytöksiä ja kilpaleikkejä. Puheenjohtaja Kaarina Kari oli juhlatoimikunnan puheenjohtaja ja yhteisnäytöksen johtaja, jossa 4 000 naista esiintyi.
Järjestötyö ei mennyt aina toivomuksien mukaan. Kateus ja kilpailu ovat puheenjohtajille voimia vieviä mittelöitä. Sodanjälkeistä urheiluelämää varjosti poliittiset muutokset, urheilujärjestöjen välinen kilpailu sekä kilpailu naisurheilijoista, jotka menestyivät kansainvälisillä areenoilla.
Yhteistyö Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) ja SNLL:n välillä kiristyi. Piireistä tuli valituksia, että itsenäisiä naisyhdistyksiä oli painostettu ja pyritty tekemään niistä alaosastoja rahantekijöiksi miesten toiminnalle. SNLL:n puheenjohtaja Kaarina Kari totesi vuonna 1951: ”Nyt jo olemme saaneet tuntea kilpailun tuomia epämiellyttäviä seurauksia. Kuten tiedetään, kositaan aivan yleisesti ja julkisesti hyviä kilpailuvoimia erinäisillä eduilla ——yhdistyksistä toiseen.”
Siitäkin selvittiin ja pikku hiljaa naiset tulivat näkyviin ja aloittivat yhteistyön liittojen välillä. Naisurheilijat järjestäytyivät 1940-60-luvuilla ja muodostivat naisliikkeiden historiassa naisten yhteisesiintymisen.
Liiton lehdessä Kisakentässä uutisoitiin puheenjohtaja Kaarina Karin täyttäessä 50-vuotta vuonna 1938.
”Kaarina Kari täyttää joulukuun 17 p:nä 50 vuotta. Mikä yllättävä ajatus! Vuosia on karttunut hänenkin hartijoilleen, hänen, joka niin pirteänä, elämänhaluisena ja työintoisena liikkuu keskuudessamme, hänen, jolta me yhä saamme ja odotamme niin paljon. Eikäpähän tämä ikä vielä mikään olekaan sellaiselle, jolle on annettu ikuisen pyrkimisen lahja, ja joka lahjojansa voi myös käyttää muiden hyväksi. Onpahan vain sopiva rajapyykki, josta sopii tarkata kuljettua taivalta.”
Käynti Haltilla
Kolmen suomalaisen naisen aloittamaa retkeilykulttuuria 80 vuotta sitten ja ensimmäistä Haltin retkeä juhlistettiin Kilpisjärven luontotalolla perjantaina 2.8.2013, jolloin tarjoiltiin juhlakahvit Kaarina Karin seurueen retken kunniaksi. Nimittäin retkeilijät Kaarina Kari, Anna Lehtonen ja Inkeri Arajärvi kiipesivät Haltille vuonna 1933 ja tapaus ylitti uutiskynnyksen. Kilpisjärveltä Haltille on matkaa noin 60 km. Kolmikon reilun parin viikon vaellus alkoi kuitenkin Norjan puolelta: Narvik – Kvesmenes – Siilastupa (Saanan juurella) – Halti. Työntörattailla Sopu-teltta ja ruokaa, raskaat reput selässä. Loppumatkalla varusteet kulkivat poron selässä. Ei siis mikään päivän retki ollut kyseessä.
Kaarina Kari teoksessaan Haltin valloitus kirjoittaa vaivalloisesta retkestä vuonna 1978 julkaistussa kirjassaan:
”Olemme nousseet Haltin laelle. Eteemme leviää laaja kivikkotasanne, jonka reunat rajoittuvat pilviin. Nyt tällä tasanteella pitäisi näkyä rajapyykki n:o 304. Tähyilemme joka suuntaan samanlaista rajapyykkiä kuin mitä olemme tottuneet näkemään tunturien laella. Mutta mitään kohoavaa rajapyykkiä emme näe. Mitä nyt tehdä? Otamme kartan ja kompassin, mutta niistä ei paljon hyötyä ole. Päätämme lähteä suoraan pohjoiseen. Kun käännymme ottamaan ensimmäistä askelta, niin täytyy katsoa hieman alaspäin. – ’Tuossahan se on!’ Huudahdamme yhdestä suusta.”
Ja tarina jatkuu:
”Olemme nousseet Haltin laelle. Eteemme leviää laaja kivikkotasanne, jonka reunat rajoittuvat pilviin. Kirjoitimme mukanamme olevaan vieraskirjaan lyhyen kuvauksen matkamme vaiheista; vieraskirja asetettiin vaatimattomaan Fazerilta ostettuun peltirasiaan. Se asetettiin selvästi näkyvään, mutta sateilta suojattuun koloon kivien väliin.”
Vieraskirjaan ilmestyy jopa 5 000 nimeä vuosittain. Mutta nämä kolme urheata naista olivat ensimmäisiä retkeilijöitä ja saivat nimensä Halti-tunturin historiaan.
Kaarina Kari oli kehittämässä lottien hiihto- ja kävelymerkkijärjestelmää
Lottajärjestö Helsinki III paikallisosaston puheenjohtajana Kaarina Kari toimi vuosina 1919-1920. Lottajärjestön keskusjohtokunta pyysi 1920-luvun alkupuolella kahta suomalaista naisliikunnan asiantuntijaa Kaarina Karia ja Anni Collania miettimään Lottajärjestön hiihto- ja kävelymerkin suorittamiseen vaadittavia harjoitteita. Hiihto- ja kävelymerkkijärjestelmä luotiin edistämään lottien liikuntaharrastusta.
Kaarina Karin Säätiö ja oma katu
Kaarina Karin säätiö on perustettu vuonna 1983. Säätiön tarkoituksena on edistää erityisesti naisten liikuntakasvatuksen kehittämistä sekä tukea Kisakalliosäätiön ja sen ylläpitämän Kisakallion Urheiluopiston toimintaa. Kaarina Kari oli mukana perustamassa Kisakalliota vuonna 1949. Hänen kunniakseen nimettiin oma tie, nimittäin urheiluopisto sijaitsee Kaarina Karin tiellä Lohjalla.
Ylen Elävässä arkistossa on sivusto ”Naisvoimistelua 1950-luvulla” katsottavissa ja luettavissa. Esim. useita lyhytfilmejä ja yksi näistä on Suomen Filmiteollisuuden 8 min. naisvoimistelua käsittävä ”Liikunnan suloutta” ja paikkana on Kisakallion piha. https://yle.fi/a/20-109389
Kaarina Karin kirjoittamia tai toimittamia julkaisuja:
Primitiivinen eli perusvoimistelu, 1922
Tanskalaisia kansantanhuja
Yhdistysopas
Liikuntaleikkejä
Ohjelmia naisvoimisteluyhdistyksille
Naisten urheilukirja
SNLL itsenäisillä laduilla
Kaija-tohtorin terveyspakinoita
Terveydenhoidon opas kodeille ja naisille, 1932
Oppikoulun terveysoppi, 1933
Terveysoppi, 1949
Haltin valloitus, 1978
Telineopas
Naisvoimistelun systemaattinen liikuntaoppi, 1960
Irja Kleemola on kirjoittanut elämäkerran Kaarina Karista. Kleemola, Irja: Kaarina Kari – Liikuntaa koko elämä.
