• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Kuva: Touko Häkkinen.

Kuva: Touko Häkkinen.

Sukunimi:
Kykkänen

Etunimi:
Julia

Syntymävuosi:
1994-

Synnyinpaikka:
Lahti

Julia Kykkänen aloitti mäkihypyn jo kolmevuotiaana. Hänen isoveljensä harrasti mäkihyppyä, joten Julia halusi päästä mukaan. Koko hänen isänpuoleinen sukunsa on joko hypännyt tai jollain lailla ainakin liittynyt mäkihyppyyn, Julian mielestä sitä voisi sanoa sukuviaksi.

”Vanhempieni mukaan olin kuulemma jo hyvän aikaa kerennyt kiukuttelemaan ja kinuamaan, miksi minä en pääse myös hyppäämään. Voitte vain kuvitella sitä riemun ja innostuksen määrää, kun se päivä vihdoin koitti, jolloin pääsin hyppäämään ensimmäisen kerran! Kyseessähän toki oli vain pieni lumesta tehty hyppyrin nysä, josta hyppäsin laskettelusuksien kanssa, mutta siitä kaikki sai alkunsa. Nelivuotiaana sain sitten ensimmäiset mäkisukseni, Järviset”, Julia kirjoittaa blogissaan.

Julia harjoitteli ja kisasi poikien kanssa myös yhdistetyssä aina kolmetoistavuotiaaksi asti. ”Olin kuin yksi pojista, sillä muita tyttöjä ei hirveämmin ollut. Oli muutamia kisoja, jolloin jouduin hyppäämään tyttöjen sarjassa yksin, tai lisäkseni oli yksi tai kaksi muuta. Tämä johtui siitä, että osa vanhemmista vaati, etten saisi hypätä poikien kanssa. Tästähän se kiukku sitten aina repesi, kun yksinään sai hypätä ja samaan aikaan näki, että olisi pärjännyt myös poikien sarjassa. Onneksi pääsääntöisesti sain kuitenkin kilpailla poikien kanssa. Monia poikia sekä heidän vanhempiaan otti varmasti koville hävitä tytölle, mutta tämä oli kuitenkin se, mikä vei minua ja monia poikia eteenpäin.”

Julia pääsi ensimmäisiin kansainvälisiin tyttöjen/naisten kisoihin, epävirallisiin nuorten MM-kisoihin Puolan Zakopaneen, jossa hän sijoittui ensimmäiselle ja toiselle sijalle. Sen jälkeen Julia lähti kiertämään ulkomaille naisten Continental Cupia. Alkuun kaikki tuntui isolta ja ihmeelliseltä kolmetoistavuotiaalle pikkutytölle, joka ei juurikaan vielä englantia osannut puhua.

”Siitä se kuitenkin lähti pikkuhiljaa rullaamaan, vanhemmat naishyppääjät ottivat hyvin mukaan kansainväliseen kisaympäristöön. Kaikki olivat keskenään yhtä suurta perhettä, toisia autettiin ja asioita tehtiin yhdessä. Kisatilanne sitten on kuitenkin aina kisatilanne, toki kannustamme toisiamme, mutta loppujen lopuksi kaikki kuitenkin keskittyvät vain omaan suoritukseensa siinä vaiheessa”, Julia kirjoittaa.

Hän kertoo, ettei kilpaileminen alkuun ollut helppoa niin sanotuissa isoissa ympyröissä ja ensimmäisiä pisteitä sai metsästää hyvän aikaa. Sieltä ne kuitenkin loppujen lopuksi tulivat. ”Continental Cupia tuli kierrettyä aina vuoteen 2011-12, jolloin saimme naisten Maailman Cupin, mitä siitä lähtien olen kiertänyt”.

Vuonna 2009 olivat ensimmäiset Naisten mäkihypyn MM-kisat Liberecissä Tsekeissä. Sen jälkeen alkoi taistelu siitä, milloin naisten mäkihyppy valitaan olympialaisiin. Vanhemmat naishyppääjät tekivät kovasti töitä ja taistelivat siitä, että naiset olisivat päässeet jo Vancouverin Olympialaisiin, mutta tuloksetta. Vuonna 2011 oli Oslon MM-kisat. Niiden perusteella päätettiin, valitaanko naismäkihyppy Sochin Olympialaisiin vuonna 2014. Pari päivää kisan jälkeen tuli päätös: naismäkihyppy on mukana seuraavissa olympialaisissa.

”Kausi 2014 oli kaiken kaikkiaan hyvä, tein parhaimman kauteni siihen mennessä. Olin kaksi kertaa Maailmancupissa kolmannella sijalla (urani ensimmäiset MC podium – sijoitukset) tasaisen kymmenen parhaan joukossa ja kokonaispisteissä yhdeksännellä sijalla. Olympialaisissa olin seitsemännellätoista sijalla. Moni varmasti ajattelee, että sijoitus olisi voinut olla parempi. Toki olisikin voinut olla, mutta kisa oli kaiken kaikkiaan erittäin tiukka ja tasainen. Jokainen nainen, joka siellä hyppäsi, oli voittaja”, Julia kiittelee.

Miehisessä lajissa pärjääminen ei lyö leiville

Jos lahtelainen mäkihyppääjä Julia Kykkänen olisi mies, hän olisi maailmankuulu ja tienaisi mukavasti, uutisoi Etelä-Suomen Sanomat 16.10.2016. Suomen menestynein naismäkihyppääjä Julia Kykkänen elää kuin ammattilainen, mutta joutuu tulemaan toimeen pienillä tuloilla. Miehisessä lajissa pärjääminen ei kuitenkaan lyö leiville. Kykkänen elää pienellä apurahalla ja asuu yhä vanhempiensa luona. Vielä muutama vuosi sitten hän pesi ikkunoita ja leikkasi nurmikoita kesätöissä.

Naisten vähättely näkyy lajin palkintosummissa. Mäkihypyssä naisten euro on noin viisikymmentä senttiä. Maailmancupin osakilpailuissa kaksikymmentä parasta naista palkitaan rahalla. Voittaja saa yleensä noin kolmetuhatta euroa. Miehistä rahaa saa kolmekymmentä parasta, ja voittajan palkinto on viidestätuhannesta kuuteentuhanteen euroon. Aiemmin naisista vain viisitoista parasta sai palkintorahoja.

”Lisäksi kisajärjestäjät maksavat päivärahat yleensä vain miehille”, kertoo Kimmo Kykkänen, tyttärensä Julian valmentaja ja naisten maajoukkueen päävalmentaja.

Viime kaudella naisten tilastokärki, japanilainen Sara Takanashi keräsi palkintorahoina noin neljäkymmentäneljätuhatta euroa. Samaan aikaan miesten ykkönen, Slovenian Peter Prevc sai lähes kaksisataakolmekymmentätuhatta euroa.

Urheilijana Julia Kykkänen joutui kohtaamaan maailman, jota hän ei enää olisi uskonut olevan olemassa. Menestyvä nainen miehisessä lajissa oli monelle ongelma. Vielä muutama vuosi sitten julkisuudessa pohdittiin, onko naisten mäkihyppy urheilua vai pelleilyä, kunnes laji pääsi Sotshin talviolympialaisten ohjelmaan.

Edesmennyt konkarivalmentaja Matti Pulli varoitteli tuolloin, että mäkihyppy on liian vaarallinen laji naisille. Hän epäili, että hyppääminen voi vaikuttaa kohtuunkin – eikä ollut näkemyksineen yksin. Julia Kykkänen ei ole koskaan lannistunut kommenteista. Hän on hypännyt kolmevuotiaasta asti ja tähtää maailman parhaaksi.

”Kiehtovinta hyppäämisessä on hetki, jolloin kaikki muu katoaa. Siinä ei oikeastaan ajattele mitään, vain lentää,” Kykkänen sanoo.

Kirjoittaja

Leena Sorvali

Lisätietoja

Julia Kykkäsen sijoitukset

MM-kilpailut

  • Nuorten MM-kilpailut 2008, Zakopane, Puola (sijoitus: 32.)[10]
  • Nuorten MM-kilpailut 2009, Stbske Pleso, Slovakia (sijoitus: 22.)[11]
  • Nuorten MM-kilpailut 2010, Hinterzarten, Saksa (sijoitus: 23.)
  • Nuorten MM-kilpailut 2011, Otepää, Viro (sijoitus: 17.)[12]
  • Nuorten MM-kilpailut 2012, Erzurum, Turkki (sijoitus: 8.)
  • MM-kilpailut 2009, Liberec, Tšekki (sijoitus: 26.)
  • MM-kilpailut 2011, Oslo, Norja (sijoitus: 17.)
  • MM-kilpailut 2013, Val di Fiemme, Italia (sijoitus: 10.)
  • Talviolympialaiset 2014, Sotši, Venäjä (sijoitus: 17.)

Lähteet

Julia Kykkäsen blogi ja Etelä-Suomen Sanomat 16.10.2016.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Kansainväliset toimijat, Naisten Ääni

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT